Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Olemme valmiita siirtymään kiertotalouteen  

Tässä haastattelussa Drenthen lääninvaltuuston johtokunnan jäsen Tjisse Stelpstra (NL, ECR) vastaa kuuteen kysymykseen uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta, jossa EU esittää ehdotuksensa siitä, miten talouskasvu voidaan irrottaa luonnonvarojen käytöstä tuottamalla ja kuluttamalla kestäviä, uudelleenkäytettäviä ja korjattavissa olevia tuotteita. Euroopan komissio julkaisi uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman 11. maaliskuuta 2020. Euroopan alueiden komitea ottaa siihen kantaa 12.–14. lokakuuta 2020 pidettävässä täysistunnossa hyväksyttävässä lausunnossa , jonka laadintaa Tjisse Stelpstra johtaa. Kiertotalous on yksi peruspilareista Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa eli EU:n kasvustrategiassa, jonka tavoitteena on ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä.

Tjisse Stelpstra, olette uutta kiertotalouden toimintasuunnitelmaa käsittelevän Euroopan alueiden komitean lausunnon esittelijä. Miksi aihe on tärkeä?

Kiertoperiaatteen noudattaminen on paitsi tärkein keino säästää maapallon niukkoja resursseja keskeistä myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja taloutemme irrottamiseksi hiilestä. Kiertotaloudella on siksi ratkaiseva merkitys maapallon lämpenemisen torjunnassa, ja se on epäilemättä juuri tämän takia tärkeä osa Euroopan komission johtavan varapuheenjohtajan Frans Timmermansin esittelemää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Kiertotalous on sitä paitsi joka kodin asia. Se on tärkeää, koska sen avulla ratkotaan suuria ongelmia resurssien käytöstä jätekysymykseen ja saastumiseen sekä Euroopan unionin tasolla että yksilötasolla. Kiertoajattelussa ei ole kyse pelkästään taloudesta, teollisuudesta ja tarpeesta tehdä tuotannosta vastuullista vaan elämäntyylistämme ja kulutustottumuksistamme: siitä, millaisia vaatteita ostamme, miten talomme rakennetaan, miten paljon jätettä tuotamme ja kuinka paljon kulutamme vettä. Nämä ovat arjen valintoja, ja meidän on muutettava tapojamme, tultava tietoisemmiksi kuluttajiksi ja siirryttävä kestävämpään kulutukseen, jotta voimme rakentaa yhdessä kiertoyhteiskuntaa. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma tarjoaa keskeisiä välineitä, joiden avulla pääsemme eteenpäin tässä suuressa ja tärkeässä urakassa.

Euroopan komissio julkaisi uuden kiertotaloustoimintasuunnitelman juuri covid-19-kriisin puhjettua. Onko kiertotaloudella mielestänne erityinen rooli terveys- ja talouskriisin luomissa uusissa oloissa?

Ilman muuta! Covid-19-sulkutoimien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten korjaamiseksi on tehtävä paljon töitä, mutta huomioon on otettava, että kun saamme covid-19-pandemian toivon mukaan hyvin pian taltutettua, meillä on edelleen käsissämme ilmastohätätila. Covid-19-kriisi on osoittanut haavoittuvuutemme ja valtavan riippuvuutemme raaka-aineista. Tiedämme, että vihreän talouden markkinat tarjoavat valtavia taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Toimikoon covid-19 siis varoituksena. Meidän on todella hyödynnettävä tämä kriisi, uudistuttava ympäristön kannalta myönteiseen suuntaan ja tehtävä yhteiskunnastamme kestävä.

Mitä mieltä olette uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta? Onko se riittävän kunnianhimoinen nopean kiertotalouteen siirtymisen takaamiseksi?

Euroopan komission esittämä uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma on kunnianhimoinen, mutta se voisi olla toimien ja aikataulun osalta konkreettisempi. Monissa keskeisissä asioissa tarvitaan vahvempia sitoumuksia ja tarkasti määriteltyjä tavoitteita muutoksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi jätteen syntymisen ehkäisemisessä ja julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä on edettävä suurin harppauksin. Innovatiivisia teknologioita ja niiden leviämistä markkinoilla voidaan edistää asettamalla realistisia mutta haastavia tavoitteita, joita voidaan tarvittaessa räätälöidä alueellisesti. Näin saadaan aikaan todellista edistystä. Uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa olisi lisäksi voitu ottaa paremmin huomioon kuntien ja alueiden rooli siirtymässä kohti kiertotaloutta. Olen kuullut monesti sanottavan, että alueet ovat tarpeeksi suuria ollakseen merkityksellisiä ja tarpeeksi pieniä pystyäkseen toteuttamaan asioita käytännössä. Juuri tämä on mielestäni tärkeintä tässä yhteydessä.

Miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat kokemustenne mukaan osallistua ja vaikuttaa entistä tehokkaammin kiertotalouteen siirtymiseen?

Kunnilla ja alueilla on paljon mahdollisuuksia edistää siirtymistä kiertotalouteen alkaen siitä, että ne voivat näyttää mallia tehdessään julkisia hankintoja. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat asettaa vaatimuksia ja ohjata markkinoita kestävämpään tuotteiden tuotantoon ja palvelujen tarjontaan. Lisäksi alueellinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta saadaan aikaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joita tarvitaan kiertotaloudessa perustavan tärkeiden kestävien tuotanto- ja kulutusmallien levittämiseksi laajempaan käyttöön. Jätehuolto ja jätteiden käsittely on toinen ala, jolla paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla merkittävä rooli. Niillä on toimivaltaa ja tietämyksen ja kokemuksen lisäksi myös paljon sääntelyvastuuta. Euroopan komission tulisi laatia yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa innovatiivinen strategia, jossa keskitytään jätteiden keruuseen ja purkamiseen. Eurooppa tarvitsee paikallis- ja alueviranomaisille jätteiden keruusta ja käsittelystä kertynyttä tietämystä ja kokemusta. Alueelliselle tietämykselle ja asiantuntemukselle on suuri tarve myös kattavien näkemysten esittämiseksi materiaalivirroista. Tähän liittyen kehotamme Euroopan komissiota jakamaan tietoa materiaalivirroista julkisesti EU-tason digitaalisen järjestelmän kautta. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat antaa merkittävän panoksen kiertotaloussiirtymään myös vesihuollon alalla. Kunnat ja alueet vastaavat veden laadusta. Vesi on tärkein resurssimme mutta myös kotitalouksien ja teollisuuden suurin jätevirta. Se sisältää monia talteenottokelpoisia ravinteita, ja vettä olisi käytettävä uudelleen mahdollisimman paljon.

Voisitteko kertoa oman alueenne parhaista käytännöistä?

Yksi parhaista esimerkeistä lienee Circular Friesland -järjestö. Tähän alueelliseen verkostoon kuuluu yrityksiä, hallintotahoja, tiede- ja tutkimuslaitoksia sekä kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät määrätietoisesti tekemään Frieslandista vuoteen 2025 mennessä kiertoperiaatetta tehokkaimmin toteuttavan Euroopan alueen, koska ne pitävät sitä tarpeellisena mutta ennen kaikkea koska se on niiden mielestä toivottavaa. Järjestön mottona on ”mieti vähemmän mutta tee enemmän”. Toiminta-alojen kirjo ulottuu maataloudesta liikkumiseen ja biomassasta koulutukseen. Kehitystä voidaan nopeuttaa siten, että eri tahot jakavat tietämystä ja inspiroivat ja motivoivat toinen toisiaan. Yksi hankkeen alkuunpanijoista on Ingrid Zeegers, joka auttaa minua asiantuntijana lausunnon valmistelussa. Hän osaa tarjota laaja-alaisen tietämyksensä pohjalta sopivankokoisia tiedon paloja, joita yrittäjät ja paikalliset hankkeet voivat hyödyntää. Näen hänen kaltaistaan innostusta myös monissa muissa toimijoissa, jotka toteuttavat kiertotalouteen siirtymistä käytännössä. Myös ne Alankomaiden pohjoisten alueiden yrittäjät, joiden kanssa keskustelimme valmistellessamme lausuntoa, kertovat työstään intohimoisesti ja ovat erittäin sitoutuneita kehittämään kiertoajattelua. Uskon, että kiertoyhteiskunta on onnellinen yhteiskunta.

Kiertotalouden edistämiseen tähtääviä aloitteita on jo useita: mm. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi, kaupunkiagendan kumppanuudet ja kiertotalouskaupunkeja ja -alueita koskeva aloite. Mitä EU:n tasolla olisi mielestänne tehtävä paikallis- ja alueviranomaisten (paremmaksi) tukemiseksi kiertotalouteen siirtymisessä?

Menestyksen avain on hyvien esimerkkien jakamisessa ja siinä, että inspiroimme toinen toisiamme. Verkostot ovat tähän onnen omiaan. Euroopan unioni voi kuitenkin tukea paikallis- ja alueviranomaisia parhaiten vahvan ja konkreettisen toimintasuunnitelman avulla. Puhutaan vähemmän ja tehdään enemmän! Juuri kunnat ja alueet kärsivät usein haitoista, joita käytöstä poistetut tavarat aiheuttavat – esimerkiksi veden, ilman ja maaperän saastumisesta. Tuottaja ei joudu kantamaan tästä mitään vastuuta, mihin on saatava muutos. Kaikkien Euroopan alueiden komiteassa vaikuttavien kollegojeni tuella olemme valmiita toteuttamaan tämän muutoksen.

Taustaa:

Tjisse Stelpstran laatiman lausunnon tavoitteena on vahvistaa uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman paikallista ja alueellista pilaria, jotta kunnat ja alueet saavat siinä keskeisen sijan. Lausunto on määrä hyväksyä 12.–14. lokakuuta 2020 pidettävässä täysistunnossa. Viimeisimmän lehdistötiedotteemme voi lukea täällä .

Kaikesta EU:n taloudellisesta toiminnasta syntyy vuosittain jätettä 2,5 miljardia tonnia ( Eurostat ), mikä on 5 tonnia henkeä kohti vuodessa. Tällä hetkellä ei ole olemassa kattavia lainsäädännöllisiä ja poliittisia vaatimuksia sen varmistamiseksi, että kaikista EU:n markkinoille saatetuista tuotteista tulee yhä kestäväpohjaisempia ja että ne voidaan kierrättää. Tähän pyritään Euroopan komission 11. maaliskuuta 2020 julkaisemassa uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa .

Kiertotalous on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kulmakiviä ja ratkaisevan tärkeää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Euroopan alueiden komitea perusti 15. kesäkuuta 2020 vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän Green Deal Going Local -työryhmän. Se koostuu 13:sta vaaleilla valitusta paikallis- ja aluetason edustajasta , joiden on tarkoitus edistää sitä, että vihreän kehityksen ohjelma johtaa konkreettisiin hankkeisiin ja suoraan kunnille ja alueille suunnattuun rahoitukseen, jotta ne voivat toteuttaa kestävään kehitykseen tähtäävää siirtymää ruohonjuuritasolla.

Yhteydenotot:

Andrea Huisman

A.Huisman@drenthe.nl

David Crous

david.crous@cor.europa.eu