Muovisten pillien ja kertakäyttöastioiden kiellot eivät yksin ratkaise muovijäteongelmaa  

Euroopan alueiden komitea (AK) hyväksyi keskiviikkona 10. lokakuuta Espoon kaupunginvaltuuston jäsenen Sirpa Hertellin (vihr/EPP) laatiman lausunnon kertakäyttömuoveja koskevasta direktiivistä. Komitean mielestä Euroopan komission ehdottamat rajoitukset ja kiellot muovisten kertakäyttöastioiden, juomapillien, pumpulipuikkojen ja eräiden muiden kertakäyttöisten muovituotteiden myynnille ovat askel oikeaan suuntaan, mutta tämän lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaisempia ja tehokkaampia toimenpiteitä muovijätteen kierrätystä varten.

Komitean mielestä direktiivin soveltamisalan tulisi kattaa kaikki kertakäyttöiset, lyhytikäiset muovituotteet. Etenkin tuotteille, joille on helposti löydettävissä vaihtoehtoja, olisi komitean mielestä asetettava merkittävästi ehdotettua laajempia rajoituksia. Hertellin laatimassa lausunnossa kehotetaan myös kiinnittämään eritystä huomiota pikaruoan tarjoilupakkauksiin sekä ehdotetaan markkinarajoituksia EU:hun tuotaville kertakäyttöisille muovituotteille. Toimet ympäristön puhdistamiseksi kertakäyttöisistä muovituotteista johtuvasta jätteestä olisi rahoitettava tämäntyyppisten muovimateriaalien tuontia ja valmistusta verottamalla.

Hertellin mielestä pelkät kiellot ja rajoitukset eivät kuitenkaan riitä. Niiden rinnalle tarvitaan kannustimia ja tukitoimenpiteitä muovialan yli 50 000 pk-yritykselle, jotta ne kehittäisivät vaihtoehtoisia tuotteita hajoamattomille kertakäyttöisille muovituotteille.

"On tärkeää helpottaa uusien vaihtoehtoisten materiaalien ja vaihtoehtoisten tuotemallien markkinoille pääsyä innovointiohjelmien ja investointituen avulla menettelytapojen muuttamiseksi. Olisi myös edistettävä vähittäismyyjien kanssa solmittavia vapaaehtoisia sopimuksia kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin rajoittamiseksi", Hertell toteaa.

"Kansallisille viranomaisille tulisi myös antaa oikeus rajoittaa kaikenlaisten kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä erityisistä syistä tarkoin määritellyillä alueilla, jotta voidaan suojella haavoittuvimpia ekosysteemejä ja erityisiä biotyyppejä, kuten luonnonsuojelualueita, saaristoa, jokisuistoja tai arktista luonnonympäristöä", Hertell jatkaa.

Komitean mielestä jäsenvaltioiden olisi pyrittävä yhtenäistämään muovipakkausten, erityisesti -pullojen, panttijärjestelmät. Jotta estetään jätteiden laskeminen mereen, tarvitaan erityinen keräysjärjestelmä merellä tapahtuvan toiminnan (kuten kalastuksen) aikana tuotetulle tai merestä kerätylle muovijätteelle.

Muovin käyttö maailmassa on kaksikymmenkertaistunut viimeksi kuluneina 50 vuotena ja jopa 13 miljoonaa tonnia muovijätettä päätyy valtameriin vuosittain. Hollantilaisen Westellingwerfin kunnanjohtajan André van de Nadortin (NL, PES) laatimassa lausunnossa käsiteltiin yleisemmällä tasolla Euroopan unionin muovistrategiaa, jonka tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää sekä tehostaa sen kierrätystä. Tällä hetkellä EU:n alueella kerätään kierrätettäväksi alle 30 prosenttia muovijätteestä.

"Muovijätteen syntymisen estämisen pitäisi olla aivan ensisijainen tehtävä. Meidän on aloitettava rajoittamalla muovituotteiden käyttöä ja vahvistamalla pakolliset tuotteiden ekologisen suunnittelun kriteerit. Tarvitsemme vähemmän ja parempaa muovia. Meidän on poistettava nykyiset tuet fossiilisille polttoaineille ja esteet uusioraaka-aineiden sisämarkkinoiden tieltä. Nämä molemmat tekevät ensiömuovista halvempaa kuin kierrätetyt tai biopohjaiset muovit ja jarruttavat kiertotalouden kehittämistä muovien alalla", totesi esittelijä van de Nadort.

Lausunnossa tuetaan toimenpiteitä, joilla voidaan kannustaa ekosuunnitteluun, koska 80 % tuotteen ympäristövaikutuksesta määräytyy suunnitteluvaiheessa. Saavutettuihin tuloksiin perustuvien palkkioiden ja taloudellisten kannustimien avulla tulisi rohkaista hyödyntämään kierrätettyä muovia. Komitea myös kehottaa kieltämään oxo-hajoavat muovit sekä tarkoituksellisesti lisätyt mikromuovit kaikissa tuotteissa, joissa niitä ei ihmisten terveyden kannalta tarvita.

Taustatietoa: 

Tammikuussa 2018 julkaistussa Euroopan komission tiedonannossa EU:n muovistrategiasta kohdistetaan huomio neljään aihealueeseen: parannetaan muovin kierrätyksen taloudellisia näkökohtia ja laatua, vähennetään muovijätettä ja -roskia, edistetään investoimista ja innovointia ja hyödynnetään maailmanlaajuista toimintaa. Ehdotukseen sisältyvät seuraavat tavoitteet:

  • Jätehuollon uudelleentarkastelu: uudeksi tavoitteeksi asetetaan 55-prosenttinen muovisen pakkausjätteen kierrätys vuoteen 2030 mennessä.
  • Direktiivi muovisista kantokasseista: jäsenvaltioiden on määrä vähentää kassien kulutusta 90 kassiin henkilöä kohden vuoteen 2019 mennessä ja 40 kassiin vuoteen 2026 mennessä.
  • Ekosuunnittelua koskeva työohjelma: parannetaan tuotesuunnittelua ja paneudutaan kestävyyteen käytössä, korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen.
  • EU:n meristrategiapuitedirektiivi: jäsenvaltiot velvoitetaan valvomaan merivesiensä roskaantumista ja vähentämään sitä.

Uusien suunnitelmien mukaan pitäisi kaikkien EU:n markkinoilla käytettävien muovipakkausten olla kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä, minkä lisäksi kertakäyttöisen muovin kulutusta vähennetään ja mikromuovin tarkoituksellista käyttöä rajoitetaan. Muovistrategian yhteydessä komissio on hyväksynyt seurantakehyksen, joka koostuu kymmenen indikaattorin joukosta. Niillä mitataan EU:n ja jäsenvaltioiden edistymistä siirryttäessä kohti kiertotaloutta. Tästä voi tutustua luetteloon tulossa olevista EU:n toimista strategian toteuttamiseksi.

EU:n virallisia asiakirjoja ja tiivistelmiä muoviaiheesta on luettavissa tästä.

Euroopan komissio esitti ehdotuksen direktiiviksi kertakäyttömuoveista toukokuussa 2018. Säädöksessä puututaan kymmeneen EU:n rannoilta ja meristä useimmiten löytyvään muoviseen kertakäyttötuotteeseen (sekä hukattuihin ja hylättyihin kalastuspyydyksiin): pumpulipuikot, aterimet, lautaset, juomapillit ja -sekoittimet, ilmapallot ja niiden sauvat, elintarvikepakkaukset, juomakupit ja -pakkaukset, perunalastu- ja makeispakkaukset, hygieniatarvikkeet sekä tupakantumpit ja muut muoviset tupakkatuotteen suodattimet.

Ehdotetun direktiivin nojalla kertakäyttöiset muovituotteet kielletään markkinoilta, kun kohtuuhintaisia vaihtoehtoja on helposti saatavilla. Kun kyse on tuotteista, joille ei ole olemassa yksinkertaisia vaihtoehtoja, tavoitteena on rajoittaa niiden käyttöä supistamalla niiden kulutusta jäsenvaltiotasolla sekä ottamalla käyttöön tuottajia koskevia tuotesuunnittelu- ja merkintävaatimuksia sekä jätehuoltoon ja roskien siivoamiseen liittyviä velvoitteita. Komissio ehdottaa, että muoviset pumpulipuikot, aterimet, lautaset, juomapillit ja -sekoittimet sekä ilmapallojen sauvat kielletään. Terveyssiteitä, kosteuspyyhkeitä ja ilmapalloja ei kielletä vaan edellytetään selkeitä ja vakiomuotoisia merkintöjä, jotka osoittavat, miten jäte on hävitettävä. Muovista valmistetut kertakäyttöiset juomapakkaukset sallitaan vain, jos niiden korkit ja kannet pysyvät pakkauksen mukana. Jäsenvaltioiden on kerättävä muovista valmistetuista juomapulloista 90 % vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi panostamalla palautuspanttijärjestelmään.

Valtameriin päätyy vuosittain 5–13 miljoonaa tonnia muovijätettä. Meriympäristölle arvioidaan koituvan 6,8 miljardin euron verran vahinkoa vuodessa kautta maailman (Euroopan komissio, 2018).

EU:n rannoilta ja meristä löytyy useimmiten kertakäyttöisiä muovituotteita. Näiden tuotteiden osuus yhdessä hylättyjen pyydysten kanssa on 70 prosenttia kaikesta meressä roskana olevasta jätteestä (Euroopan komissio).

Vuonna 2015 EU:ssa käytettiin 49 miljoonaa tonnia muovia. Pakkausalalla käytetään 39,9 % muovin kokonaistuotannosta. Seuraavina tulevat rakennusala (19,7 %), autoteollisuus (8,9 %) ja elektroniikka-ala (5,8 %) (Euroopan komissio, 2018).

Vuonna 2013 Euroopan alueiden komitea kehotti kieltämään ilmaiset muoviset kantokassit ja lopettamaan muovin sijoittamisen kaatopaikoille aiheesta Vihreä kirja ympäristössä olevaa muovijätettä koskevasta eurooppalaisesta strategiasta antamassaan lausunnossa.

Yhteyshenkilö: Lauri Ouvinen | lauri.ouvinen@cor.europa.eu | +32 22822063