Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluejohtaja Piotr Całbecki (PL, EPP) vastaa haastattelussa viiteen kysymykseen, jotka liittyvät vesienhoitoon covid-19-kriisin ja etenevän ilmaston lämpenemisen yhteydessä. Aihetta Vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastus käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä kehottaa muuttamaan ajattelutapaa siten, että luonnonvarojen ja erityisesti veden käyttö perustuu kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen. Lausuntoluonnoksesta äänestetään seuraavassa ENVE-valiokunnan kokouksessa 8. kesäkuuta . Lausunto on määrä antaa 1.–2. heinäkuuta pidettävässä täysistunnossa, jossa käydään myös korkean tason keskustelu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta.
Voisitteko vesipolitiikan puitedirektiiviä käsittelevän lausunnon esittelijänä kertoa, miksi aihe on tärkeä EU:lle ja sen alueille ja kunnille? Miten arvioitte puitedirektiivin täytäntöönpanoa 20 vuotta sen voimaantulon jälkeen ja mitä voimme tästä oppia?
Vesipolitiikan puitedirektiivillä on ollut erittäin myönteisiä vaikutuksia. Se on paitsi parantanut makean veden ja rannikkoekosysteemien ekologista tilaa Euroopassa myös lisännyt ympäristötietoisuutta yhteiskunnassamme. Nyt kun puitedirektiivin täytäntöönpanosta on kulunut 20 vuotta, edessämme olevia uusia haasteita ovat ilmaston lämpenemisen lisääntyvät vaikutukset ja pikainen tarve panna täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja uusi strategia kiertotalouden ja biotalouden edistämiseksi. Tarvitsemme ensinnäkin systeemisiä ratkaisuja, joiden avulla kuivuuden uhka muunnetaan mahdollisuuksiksi, alkaen vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin yhdistämisestä. Lisäksi meidän on yleistettävä innovatiivisia ratkaisuja ja hyödynnettävä ekohydrologian ja luontopohjaisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia. Nämä ovat tehokkaita välineitä etenkin välillisten vaikutusten lieventämiseksi, esimerkkinä maatalouden ja kaupungistuneiden alueiden hajakuormituslähteistä peräisin oleva pilaantuminen, jonka osuus epäpuhtauskuormasta on joillakin valuma-alueilla noin 50 prosenttia.
Olette Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluejohtaja. Veden niukkuus ja kuivuus ovat kasvava haaste myös Puolassa. Miten tärkeää on ottaa alue- ja paikallisviranomaiset mukaan vesienhoitoon?
Kujavia-Pommerin voivodikunta on vesivaroja silmällä pitäen yksi Puolan monimuotoisimmista alueista. Meillä on kuitenkin myös ongelmia, jotka on ratkaistava pikaisesti. Veiksel-joen vedenkorkeus on kuivuuden vuoksi laskenut jyrkästi viime vuosina. Alueen eteläosassa intensiivisen maatalouden käytössä oleva maa kärsii veden niukkuudesta, mikä on aiheuttanut maaperän eroosiota ja hajakuormituslähteistä peräisin olevaa järvien ja jokien pilaantumista sekä heikentänyt kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Alueen pohjoisosassa suuret luonnontilaiset metsät ja järvet ovat puolestaan monimuotoisuuden paratiisi. Aluejohtajana, jolla on korkeakoulututkinto järvien ennallistamisessa, olen selvillä siitä, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen asema vesienhoidossa. Meillä on parhaat edellytykset sekä kartoittaa kunkin alueen ja yhteisön erityishaasteet että kehittää räätälöityä politiikkaa, jossa kulloisetkin erityispiirteet otetaan huomioon.
Ilmastonmuutos ja covid-19-pandemia vaikuttavat huomattavasti vesivaroihin, vesihuoltoon ja vedenjakeluun kaikkialla Euroopassa ja koko maailmassa. Miten voidaan varmistaa, että kaikkien saatavilla on puhdasta ja laadukasta vettä?
Meidän on muutettava käsitystämme siitä, miten toimimme vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Meidän on muutettava nykyistä mekaanista toimintamallia, jossa hyväksymme luonnonvarojen sokean ja kontrolloimattoman kulutuksen, varsinkin kun tuotamme jatkuvasti uusia jätteitä ja epäpuhtauksia. Meidän on kehitettävä ja omaksuttava ekosysteemiperustainen toimintatapa, jossa luonnonvarojen ja etenkin veden käyttö perustuu kiertotalouteen. Kestäväpohjainen vesienhoito ei ole mahdollista ilman vastuullista ja osallistavaa päätöksentekoa, jolla varmistetaan, että puhdas vesi on kaikkien ulottuvilla.
Lausunnollanne annetaan myös panos saasteettomuustoimintasuunnitelmaan ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi, jonka Euroopan komissio esittää ensi vuonna. Mikä on tärkein viestinne tässä yhteydessä?
Korostan ennen kaikkea, että meidän on muutettava suhdettamme luontoon ja näin ollen kehitettävä ympäristöä säästäviä toimintapolitiikkoja. Antroposeenin eli nykyisen geologisen aikakauden aikana, jolle on ominaista ihmisen toiminnan suuri vaikutus ilmastoon ja ympäristöön, meistä on tultava vastuullisia päätöksentekijöitä. Jatkammeko luonnon vahingoittamista ja olemmeko edelleen välitön uhka sivilisaatiolle vai opimmeko hallinnoimaan luonnonvaroja kestäväpohjaisella tavalla? Meillä on erinomainen tilaisuus siirtyä kohti ympäristöä säästävää kiertotaloutta, jossa vettä ja muita elintärkeitä luonnonvaroja kulutetaan kestäväpohjaisella tavalla. Saasteettomuustoimintasuunnitelma ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi on tärkeä tekijä tässä muutoksessa.
Laatimassanne lausunnossa tarkastellaan tulviin, veden pilaantumiseen ja ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyviä haasteita. Mitä välineitä paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat voidakseen vastata paremmin näihin haasteisiin?
Ihmisen toiminnan vaikutus ympäristöön ja erityisesti vesivaroihin on kumulatiivinen ja saa aikaan vaarallisen kierteen. Tarvitaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa uutta ajattelutapaa, joka auttaa paikallis- ja alueviranomaisia tekemään parhaita poliittisia valintoja. Tätä varten on tärkeää luoda pysyvää yhteistyötä paikallis- ja aluetason poliittisten päättäjien ja tutkijoiden välille. Olemme esimerkiksi ylpeitä yhteistyöstämme Euroopan alueellisen ekohydrologiakeskuksen ( European Regional Centre for Ecohydrology , ERCE) johtajan Maciej Zalewskin kanssa – ERCE on Puolan tiedeakatemiaan kuuluva kansainvälinen instituutti, joka tutkii veden ja ekosysteemien vuorovaikutusta.
Lisäksi tarvitaan muita välineitä, joilla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevaa koulutusta, parannetaan tietoisuutta yhteisöissämme ja kehitetään osaamista ja arvoja, jotka edistävät kestäväpohjaisempia elintapoja. Digitaalinen maailma tarjoaa ihmisille valtavia mahdollisuuksia osallistua suoraan tällaisiin pyrkimyksiin. AMBER -hankkeessa ( Adaptive Management of Barriers in European Rivers ) äskettäin kehitetty mobiilisovellus on hyvä esimerkki, sillä siihen sisältyy myös kansalaistiedeohjelma, jonka kautta viranomaiset, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ja suuri yleisö voivat osallistua tiedon keräämiseen ja levittämiseen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa nyt uusia mahdollisuuksia, sillä siinä esitetään vakaaseen tieteidenväliseen kehykseen perustuva johdonmukainen visio. Tämän vuoksi suhtaudun optimistisesti tulevaisuuteen.
Taustatietoa:
Lausuntoluonnoksesta Vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastus , jonka esittelijä on Piotr Całbecki (PL, EPP) ja joka on luettavissa EU:n 23 virallisella kielellä , äänestetään ENVE-valiokunnan seuraavassa kokouksessa 8. kesäkuuta. Kokousasiakirjat ovat noudettavissa täältä .
Kolmannes EU:n maa-alasta kärsii vesistressistä. Veden niukkuus aiheuttaa huolta useissa jäsenvaltioissa. Ilmastonmuutos tuo mukanaan ennalta arvaamattomia sääilmiöitä, ja on odotettavissa, että kuivuus lisääntyy ja että makeasta vedestä on puutetta ja että sen laatu heikkenee. AK:n 11. joulukuuta 2018 julkaisema lehdistötiedote ”Veden uudelleenkäyttö maataloudessa ja taajamien viheralueiden hoidossa”.
Lehdistöyhteydet:
David Crous
P. +32 470881037
david.crous@cor.europa.eu