Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Euroopan kaupungit covid-19-pandemian jälkeen: ‎ Leipzigin peruskirja on yhtä tärkeä kuin ennenkin  

Tässä haastattelussa Sevillan kaupunginjohtaja ja AK:n ENVE-valiokunnan ja vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän Green Deal Going Local -työryhmän puheenjohtaja Juan Espadas (ES, PES) vastaa neljään kysymykseen uudesta Leipzigin peruskirjasta . Siihen on kirjattu periaatteet, joita noudattaen Euroopan kaupungit voivat parantaa kestävyysnäkökohtien huomioon ottamista sekä selviytymis- ja palautumiskykyään ja varmistaa, että yhä useammat voivat osallistua. AK:n lausunto Leipzigin peruskirjan uusimisesta hyväksyttiin lokakuun 2020 täysistunnossa. Uusi Leipzigin peruskirja on tänä päivänä yhä erittäin tärkeä väline varsinkin kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi covid-19-pandemian jälkeen.

Covid-19-pandemia on korostanut tarvetta kehittää luontoa vähän rasittavia liikkumismuotoja ja työn uudenlaista organisointia kaupungeissa. Esitetyt suositukset sopivat myös yhteen Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon kanssa. Pidättekö EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevän Leipzigin peruskirjan uusimisesta laatimaanne lausuntoa uraauurtavana, kun ajatellaan uusien kehittämisstrategioiden tarjoamista kaupungeille covid-19-pandemian jälkeiselle ajalle ja elpymissuunnitelman puitteissa?

Sekä Saksan hallitus, joka toimi EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2020 jälkipuoliskolla, että Euroopan alueiden komitea tekivät töitä uuden Leipzigin peruskirjan hyväksi jo kauan ennen covid-19-kriisiä. Meidän vaaleilla valittujen päättäjien on varmistettava, että tämä paha kriisi käännetään mahdollisuudeksi parantaa kaikkien eurooppalaisten elämänlaatua. Yhteiset ilmastonmuutoksen torjumisstrategiat ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina, kun on solmittu tärkeitä kansainvälisiä sopimuksia. Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittamisesta tuli joulukuussa 2020 kuluneeksi viisi vuotta. Uusi Leipzigin peruskirja on päivitys, jossa kaupunkiyhteisöjen tarpeet on nivottu uuteen globaaliin toimintamalliin. Kaupungit ovat muutosvoima matkalla kohti kestävämpää ja terveempää maailmaa. EU:n uudesta pitkän aikavälin talousarviosta ja covid-19-elpymissuunnitelmasta on nyt päästy sopuun, ja Leipzigin peruskirjalla on aivan yhtä suuri merkitys kuin ennenkin, mitä tulee kaupunkien kehittämiseen entistä kestävämmin toimiviksi, selviytymis- ja palautumiskykyisemmiksi ja osallistavammiksi.

Laatimassanne lausunnossa korostetaan, että EU:n on tehtävä kumppanuuden hengessä yhteistyötä Euroopan kaupunkien kanssa, jotta se voi saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetut tavoitteet. Pääsevätkö paikallis- ja alueyhteisöt mielestänne osallistumaan riittävästi Next Generation EU - elpymissuunnitelman täytäntöönpanoon? Riittävätkö alueille ja kaupungeille kestävään kehitykseen osoitetut varat takaamaan sen, että vihreä siirtymä ja digitalisaatio toteutetaan Euroopassa ketään unohtamatta?

Ensinnäkin on otettava huomioon, että jokaisella EU:n jäsenvaltiolla on omanlaisensa hallinnollinen rakenne. Paikallis- ja alueyhteisöjen osallistumista EU:n eri politiikanaloilla on siksi melko hankalaa analysoida tarkasti. Euroopan alueiden komitea on ensisijainen foorumi, jonka kautta kaupungit ja alueet pääsevät osallistumaan EU:n päätöksentekoon ja erityisesti Next Generation EU -elpymissuunnitelmaan, jonka on tarkoitus auttaa pääsemään yli covid-19-pandemian järisyttävistä sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Ei pidä unohtaa, että kaupungit ovat kansalaisia lähimpänä olevia yhteisöjä ja että niiden on toteutettava useimmat elvytystoimenpiteet. Paikallis- ja alueviranomaisille on siksi annettava keskeinen sija elpymissuunnitelmien laadinnassa ja ensisijaisten investointien suunnittelussa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen asetti vuoden 2020 alussa komission painopisteet ja nosti kärkeen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman , joka on EU:n uusi kasvustrategia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. EU:n kaikkien politiikkojen on oltava Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteiden ja tavoitteiden mukaisia. Emme voi takertua menneisyyteen. Tulevaisuuden on oltava vihreä tai sitä ei yksinkertaisesti ole. Kaupungit ovat keskeisiä tukipisteitä tämän vihreän tavoitteen saavuttamiseksi.

Covid-19 on myös tuonut korostetusti esille kaupunki- ja maaseutualueiden keskinäisen riippuvuuden etenkin Euroopan elintarvikejärjestelmien rakenteen osalta. Mitä laatimassanne AK:n lausunnossa ehdotetaan kaupunkien ja maaseudun välisen yhteistyön vahvistamiseksi, jotta koheesiopolitiikan puitteissa, vihreän kehityksen ohjelmassa tai Pellolta pöytään -strategiassa vahvistetut tavoitteet pystyttäisiin saavuttamaan paremmin?

Jos haluamme kaupungeista kestävämpiä, niiden ja maaseutualueiden välistä yhteistyötä on tehostettava. Elintarvikkeiden tuotantoon ja kulutukseen liittyvä yhteistyö on keskeinen tekijä. Kaupunkialueiden lähellä tuotettujen elintarvikkeiden kulutuksen edistäminen on eduksi paitsi elintarvikejärjestelmien kestäväpohjaisuudelle myös terveydellemme. Lisäksi on tarpeen korostaa suurkaupunkialueiden merkitystä, sillä kaupunkien toimintaa ei voi ymmärtää, jos ei oteta huomioon myös niitä ympäröiviä esikaupunkeja. Jotta kaupunkien resurssitehokkuutta voidaan parantaa, yhteistyötä on tehtävä koko suurkaupunkialueen laajuisesti.

Euroopan komissio pyrkii edistämään parempaan sääntelyyn tähtäävää aloitettaan. Mitä ehdotatte tällä saralla? Pitäisikö talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa mielestänne uudistaa, jotta siinä voitaisiin ottaa paremmin huomioon alueet ja kaupungit, koheesiopolitiikan tavoitteet ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano?

Haluan ensinnäkin tähdentää, että sääntelyn parantaminen ei tarkoita sääntelyn purkamista. EU:n on todellakin toimittava nykypäivänä tehokkaammin, ja koronaviruspandemialla on ollut tässä suhteessa merkitystä. Ainoa keino saavuttaa tämä tavoite on tiivistää yhteistyötä ja koordinointia eri hallintotasojen – EU-, valtio- ja myös alue- ja paikallistason – välillä. Tämä on varmasti ensimmäinen askel kohti parempaa sääntelyä! EU-ohjausjakso, jonka puitteissa EU:n jäsenvaltioille annetaan vuosittain maakohtaisia talouspoliittisia suosituksia, ei esimerkiksi voi olla pelkkä byrokraattinen prosessi, johon ei liity demokraattista valvontaa ja jota ei ankkuroida Euroopan alueisiin. Tämän vuoksi Euroopan alueiden komitea haluaa, että alueet, kaupungit ja kunnat pääsevät osallistumaan virallisesti näiden suositusten laatimiseen. Vaadimme myös, että Euroopan parlamentille annetaan täydet valtuudet toimia prosessin demokraattisena valvojana, mikä ei tällä hetkellä toteudu. Tästä puheen ollen voidaan lisäksi pohtia, miksei EU-ohjausjaksoon liittyvän maakohtaisen ohjauksen yhteydessä vielä vähän aikaa sitten esitetty suosituksia julkisista investoinneista, solidaarisuudesta tai kestävän kehityksen tavoitteista, erityisesti kun otetaan huomioon, miten hyödyllisiä ne olisivat nykyisen kriisin valossa. Tähän on saatava muutos, jotta kansalaisten ja alueiden konkreettiset tarpeet tulevat huomioiduiksi ja niihin kyetään vastaamaan. Vain näin voidaan huolehtia siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa toteutetaan ketään unohtamatta.

Taustatietoja:

Saksan EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2007 hyväksytty EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevä Leipzigin peruskirja on auttanut juurruttamaan yhdennetyn kaupunkikehityksen käsitteen EU:n tasolle ja vaikuttanut omalta osaltaan kaupunkiagendan kaltaisten EU:n aloitteiden kehitykseen.

Uusi Leipzigin peruskirja hyväksyttiin kaupunki- ja aluekehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa 30. marraskuuta 2020.

Uudistetussa peruskirjassa tarkastellaan pandemioiden vaikutusta kaupunkeihin ja alueellisten erojen mahdollista lisääntymistä niiden johdosta. Siinä kannatetaan yhdennetyn, paikkalähtöisen ja monitasoisen hallinnon periaatteita.

Uudistetussa peruskirjassa kiinnitetään huomiota siihen, että lähistön maaseutualueista on kaupungeille merkittävää hyötyä. Leipzigin peruskirjan uudessa versiossa tunnustetaan nimenomaisesti, että Euroopassa on tärkeää edistää ”digitaalista yhteenkuuluvuutta” sekä kansalaisten että alueiden hyväksi.

Uudessa Leipzigin peruskirjassa tunnustetaan Amsterdamin julkilausumassa määritellyn EU:n kaupunkiagendan kolmen pilarin (parempi sääntely, parempi rahoitus ja parempi tietämys) tärkeys.

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona vuoden 2020 jälkipuoliskolla toiminut Saksa noudatti AK:n suositusta ja esitti neuvoston päätelmät Leipzigin peruskirjasta, EU:n kaupunkiagendasta ja sen yhteydestä EU:n alueelliseen toimintasuunnitelmaan. EU:n ympäristöministerineuvosto käsitteli ja hyväksyi päätelmät 17. joulukuuta 2020.

Lehdistöyhteydet: pressecdr@cor.europa.eu

Jaa: