Kunnat ja alueet haluavat osallistua täysipainoisesti eurooppalaisen tutkimus- ja innovointipolitiikan hallinnointiin ja täytäntöönpanoon. Erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen keskusten (ERA-keskukset) perustaminen voi muodostaa keskeisen välineen Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamiseksi ekologisen, digitaalisen, sosiaalisen ja taloudellisen siirtymän alalla. Näin toteaa Euroopan alueiden komitea (AK) lausunnossaan, jonka oli laatinut Pays-de-la-Loiren aluevaltuuston jäsen Christophe Clergeau (FR, PES).
Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 tiedonannon pyrkimyksenään elvyttää eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) määrittelemällä uusi visio, selkeät tavoitteet ja erityisiä toimia. Vaikka alueellisille innovaatioekosysteemeille annetaan entistä vahvempi tunnustus, Euroopan alueiden komitea pitää valitettavana, että eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnointi on edelleen keskittynyt komissioon ja jäsenvaltioihin ja että se on liian suuressa määrin jatkoa Horisontti Eurooppa - puiteohjelmalle sen sijaan, että edettäisiin kohti ”eurooppalaista koulutus- ja tutkimusaluetta”.
Komitea peräänkuuluttaakin aluepolitiikkaan tiiviisti sidoksissa olevaa monialaista lähestymistapaa, joka kattaa laajan joukon sidosryhmiä – korkeakoulut, teollisuus, julkisen sektorin eri tasot, kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta –, ja korostaa tarvetta tunnustaa täysipainoisesti älykkään erikoistumisen ja siihen liittyvän kollektiivisen prosessin ja yrittäjyyden rooli yhtenä tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuuden kulmakivistä Euroopassa.
Esittelijä Christophe Clergeau totesi: ” Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteeksi on asetettava huippuosaamisen ohella se, että kaikissa EU:n kunnissa ja kaikilla alueilla on korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää edistettäessä innovointia sekä autettaessa yhteiskuntaa ja yrityksiä vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteiden asettamiin haasteisiin ja selviytymään nykyisistä kriiseistä. ERA-keskukset ovat optimaalinen väline, jotta tieteen ja innovoinnin paikkalähtöisen lähestymistavan edut voidaan tunnustaa täysin. Tämä lähestymistapa on entistäkin tarpeellisempi, kun otetaan huomioon nykyinen kriisi, sen seuraukset haavoittuvimmassa asemassa oleville ja kriisin pahiten koettelemille alueille sekä eurooppalaisen tutkimusalueen pirstaleisuus. ”
Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komission jäsen Mariya Gabriel korosti AK:n täysistunnossa käyttämässään puheenvuorossa, että ”alueilla ja kunnilla on keskeinen rooli eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisessa, elpymisen edistämisessä ja Euroopan selviytymiskyvyn parantamisessa. Euroopan alueiden komitean kanssa tehdyn yhteisen toimintasuunnitelmamme ansiosta annamme tutkijoille, yrittäjille ja kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden vahvistaa alueellisia tutkimus- ja innovointiekosysteemejään ja tulla osaksi yleiseurooppalaista huippuosaamisen verkostoa.”
Euroopan parlamentin jäsen Dan Nica (RO, S&D) sanoi, että ”vaikka EU:lla on johtava asema tutkimuksen ja innovoinnin sekä kansainvälisen tieteellisen yhteistyön alalla, se on jäänyt jälkeen tutkimustulosten muuttamisessa murroksellisiksi innovaatioiksi ja tutkimus- ja teknologiavalmiuksien mobilisoimisessa vähemmän kehittyneillä alueilla. Olisi painotettava enemmän tutkimuksen ja yritysten välistä suhdetta ja sitä, että kaikissa EU:n kunnissa ja kaikilla alueilla on korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, sekä niiden roolia yhteisen luomisen prosessissa. Toivon, että ERA-keskukset mahdollistavat alueellisten ekosysteemien ja innovointikeskittymien paremman tunnustamisen ja myös tukevat vähemmän kehittyneitä alueita.”
Euroopan alueiden komitea toivoo, että ERA-keskuksiksi tunnustetaan vähintään 50–100 kohdetta Euroopassa ja että niiden joukossa on myös kehittyviä ekosysteemejä heikommassa asemassa olevilla alueilla. ERA-keskukset olisi tunnustettava tärkeiksi yhteyspisteiksi toteutettaessa Euroopan unionin tavoitteita, ja EU:n olisi tuettava niitä suoraan, myös taloudellisesti.
Esittelijä Christophe Clergeau totesi, että ERA-keskusten verkosto voisi tarjota erinomaiset puitteet sellaisten yhteisten tutkimus- ja innovointihankkeiden syntymiselle, joissa on mukana useita alueellisia ekosysteemejä ja innovaatiokeskittymiä alhaalta ylöspäin suuntautuvan toimintamallin mukaisesti. Hän piti lisäksi valitettavana ERAn pirstaleisuutta: maiden ja alueiden välillä on suuria eroja, kuten viimeisimmästä ERAn edistymistä koskevasta raportista ja alueellisesta innovaatioiden tulostaulusta käy ilmi.
Komitea pelkää, että covid-19-kriisi johtaa tutkimus- ja innovointi-investointien romahtamiseen haavoittuvimmilla ja kriisin pahiten koettelemilla alueilla, ja katsoo, että Next Generation EU - elpymisvälineen ja uuden rahoituskehyksen olisi tuettava vahvemmin korkeakoulutusta sekä tutkimusta ja innovointia, jotka palvelevat eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteita. Olisi hyödynnettävä myös REACT-EU -välinettä ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa yhdenmukaisesti alueiden hyväksymien toimenpideohjelmien ja niiden älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa.
Lisätietoja
Tutkimus- ja innovointipolitiikoilla on erityinen asema komissaari Mariya Gabrielin alaisuuteen kuuluvien komission yksiköiden (tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto ja yhteinen tutkimuskeskus) kanssa tehdyssä yhteisessä toimintasuunnitelmassa , joka hyväksyttiin marraskuussa 2020. Sen tarkoituksena on lisätä yhteistyötä ja poliittista keskustelua Euroopan komission ja Euroopan alueiden komitean välillä. Osaamisvaihdon foorumin strategisessa yhteistyössä keskitytään erityisesti uudistettuun eurooppalaiseen tutkimusalueeseen. Osaamisvaihdon foorumin 2.0 toimet tuovat ERAn käsitteet lähemmäs koko väestöä ja antavat alueellisille ja paikallisille toimijoille mahdollisuuden edistää asiaan liittyviä tutkimus- ja innovointitoimiaan.
Yhteyshenkilö:
Lauri Ouvinen
P. 32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu