Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
”EU:n on aika tulla lähemmäs kansalaisiaan” – paikallis- ja aluehallinnon roolin vahvistaminen voi auttaa palauttamaan luottamuksen EU:hun  

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on antanut muistutuksen siitä, että EU:n 27:ää jäsenvaltiota yhdistää niiden eroista huolimatta sitoutuminen rauhaan, yhteisiin perusarvoihin, demokratiaan ja solidaarisuuteen. Kansalaisilla ei ole kuitenkaan edelleenkään kovin suurta luottamusta EU:hun: Ranskan äskettäisten presidentinvaalien tulos oli helpotus, mutta se ei anna aihetta juhlaan, sillä äärioikeisto sai 41 prosenttia äänistä. Tänään Eurooppa-päivänä, kun Euroopan tulevaisuuskonferenssissa on käyty keskusteluja vuoden verran, on aika pohtia rehellisesti, miten EU:n toimintaa voitaisiin uudistaa, jotta sitä tulisi tehokkaampi ja reaktiivisempi ja jotta se oli lähempänä kansalaisia, joita se palvelee.​

Pandemia ja humanitaarinen apu, jota on annettu Ukrainan sodan yhteydessä, ovat osoittaneet, että kriisiaikoina EU on riippuvainen alueistaan, kunnistaan ja kylistään. Rohkeat pormestarit ovat pysyneet kansalaistensa rinnalla Ukrainassa, ja Puolan, Romanian ja Unkarin raja-alueet tarjoavat apua ja suojaa suurelle osalle yli viidestä miljoonasta ukrainalaisesta pakolaisesta. Kunnat ja alueet eri puolilla Euroopan unionia keräävät elintarvikkeita, lääkkeitä ja ensiaputarvikkeita lähettääkseen niitä Ukrainaan.

EU:n paikallis- ja alueviranomaiset tukevat miljoonia ukrainalaisia pakolaisia myös muilla tavoin tarjoamalla heille pääsyn työmarkkinoille ja asunnon sekä mahdollisuuden koulutukseen ja muiden sosiaalipalvelujen saamiseen. EU on tullut nopeasti näiden paikallis- ja alueviranomaisten tueksi ja antanut niille mahdollisuuden hyödyntää käyttämättä jääneitä EU:n varoja tähän uuteen hätätilanteeseen vastaamiseksi. Euroopan komissio on turvautunut EU:n koheesiopolitiikkaan – aluerahastoihin – tukeakseen pakolaisia vastaanottavia alueita. Tarve koheesioon investointina ja arvona ei ole koskaan ollut ilmeisempi.

Ukrainan sota on myös luonut suuria paineita EU:n energiaturvallisuudelle, ja se lisää energiaköyhyyttä, joka koskettaa jo yli 30:tä miljoonaa eurooppalaista. Päätös jatkaa kaasun ja öljyn ostamista Venäjältä vakauden säilyttämiseksi on osoittautunut epäonnistuneeksi. Kansalaiset, erityisesti nuoret, ovat huolissaan ilmastohätätilasta, joten fossiilisiin polttoaineisiin ei ole enää paluuta. EU:n on nopeutettava siirtymistä hiilineutraaliin talouteen. Paikallis- ja alueviranomaisilla on oma roolinsa energiantuotannon hajauttamisessa, puhtaaseen energiaan tehtävien investointien vauhdittamisessa ja rakennusten peruskorjausten rahoittamisessa.

Mielipidemittaukset ovat osoittaneet jo yli kymmenen vuoden ajan, että paikallis- ja aluehallinto on se taso, johon luotetaan eniten. Syy tähän on yksinkertainen: paikallishallinto on osa ihmisten arkea, se kuuntelee heidän tarpeitaan ja vastaa niihin ja toimii heidän toiveittensa mukaisesti. Paikallis- ja aluetason vaaleilla valitut edustajat panevat myös 70 prosenttia EU:n lainsäädännöstä täytäntöön alueillamme. Tätä keskeistä roolia ei kuitenkaan oteta asianmukaisesti huomioon laadittaessa kyseistä lainsäädäntöä EU:n tasolla.

On aika vahvistaa tätä keskeistä roolia Euroopan alueiden komitean avulla: komitean olisi siirryttävä nykyisestä neuvoa-antavasta tehtävästään kohti sitovaa roolia aloilla, joilla on selkeä alueellinen ulottuvuus. Näin voitaisiin parantaa lainsäädäntöä ja lisätä demokraattista legitimiteettiä ja antaa 1,2 miljoonalle paikallis- ja aluetason päättäjälle syy kuroa umpeen EU:n ja sen kansalaisten välinen kuilu.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi on vuoden aikana käytyjen keskustelujen ja esitettyjen hyvien aikomusten jälkeen osoittanut, että kansalaiset vaativat enemmän avoimuutta, osallisuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta. Institutionaalista keskustelua on käyty Brysselissä ja Strasbourgissa, mutta prosessi on vahvistanut käsitystä siitä, että paikallis- ja aluetason päättäjät ovat yhdysside kansalaisten, jäsenvaltioiden hallitusten ja unionin välillä. On aika viedä puheet ja toimet EU:n ja jäsenvaltioiden pääkaupunkien ulkopuolelle, jos halutaan eurooppalaisen demokratian pysyvän elinvoimaisena. Annetaan skeptikoille ja niille, jotka tuntevat jääneensä hylätyiksi, mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi on myös osoittanut, että monia parannuksia voidaan tehdä jo nykyisen EU:n perussopimuksen puitteissa. Esimerkiksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklassa määrätään, että unionin kansalaisella on "äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla". EU-asiat ovat esillä sadoissa alue- ja paikallisvaaleissa, sillä alue- ja paikallisviranomaiset panevat täytäntöön 70 prosenttia EU:n lainsäädännöstä. Vaikka tämä oikeus on sisältynyt perussopimuksiin jo vuosia, EU:n toimielimet eivät ole onnistuneet saavuttamaan kansalaisten luottamusta ruohonjuuritasolla. EU:n kansalaisuus tarkoittaa oikeuksia ja velvollisuuksia. Yksi niistä on mahdollisuus äänestää vaaleissa ja asettua ehdokkaaksi. Tämä perussopimuksen kohta tarjoaakin vielä hyödyntämättömän mahdollisuuden, johon kansalaiset voisivat odottaa EU:n investoivan enemmän erityisesti EU-vaalien välisenä aikana. Myös tämä ongelma on ratkaistava nyt, ellemme halua antaa ääriliikkeille ja populisteille mahdollisuutta kasvattaa vaikutusvaltaansa.

Perussopimuksiin tehtävien muutosten ei pitäisi olla tabu, kun on kyse olennaisista tarpeista, kuten terveydestä tai puolustuksesta taikka EU:n päätöksenteon tehostamisesta. Euroopan parlamentin ehdottama uusi Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta tarjoaakin tervetulleen tilaisuuden muuttaa oleellisesti ja konkreettisesti paikallis- ja alueviranomaisten sekä Euroopan alueiden komitean roolia. Jos konferenssi ei sen sijaan tuo mukanaan mitään muutoksia, se nähdään Brysselistä ohjattuna näytelmänä, joka ei tuo lisäarvoa kansalaisille. Sen on johdettava toimiin lukuisten uudistusehdotusten pohjalta. Muuten vaarana on, että sitä pidetään taas yhtenä merkityksettömänä propagandavälineenä.

Euroopan unionin on muututtava ja alueille ja kunnille on annettava keskeinen asema, tai muuten vaarana on, että kansalaiset pakottavat unionin muutoksiin vaaliuurnilla. Se, miten EU toimii suojellakseen pakolaisia, selviytyäkseen ilmastokriisistä ja elvyttääkseen taloutensa pandemian jälkeen, muovaa kansalaisten näkemyksiä vuoteen 2024 mennessä. Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä seuraavat 12 kuukautta ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan vahvistaa ihmisten tunnetta siitä, että Euroopan unionilla on todella merkitystä heille, heidän perheilleen ja heidän elämälleen. EU:n on aika tulla lähemmäs kansalaisiaan.

Jaa: