Tässä haastattelussa Signan (Firenze) kunnanvaltuuston jäsen ja Toscanan aluevaltuuston entinen puheenjohtaja (2010–2020) Enrico Rossi (IT, PES) vastaa kuuteen kysymykseen rakennusten kunnostamiseen kannustavasta EU:n aloitteesta laatimastaan lausunnosta, jonka Euroopan alueiden komitea hyväksyi maaliskuussa 2021. Euroopan komission 14. lokakuuta 2020 käynnistämällä rakennusten perusparannusaallolla pyritään parantamaan unionin rakennuskannan energiatehokkuutta, ja se on virstanpylväs Euroopan vihreän kehityksen ohjelman etenemissuunnitelmassa. Rakennusten osuus energiakulutuksesta Euroopassa on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia, joten niiden perusparantaminen on ratkaisevan tärkeää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Enrico Rossin laatimassa lausunnossa kunnat ja alueet vaativat valtiontukijärjestelmien tarkistamista, joustavampia budjettisääntöjä mahdollisimman monien investointien ja perusparannusten mahdollistamiseksi, valtiotasoa alempien tasojen tavoitteiden asettamista rakennusten perusparantamiselle sekä uusiutuvien energialähteiden integroimista perusparannushankkeisiin. AK ja Euroopan komissio ovat äskettäin allekirjoittaneet toimintasuunnitelman EU:n rakennuskannan kunnostamisen ja hiilestä irtautumisen nopeuttamiseksi.
Enrico Rossi, aloititte perusparannusaaltoa koskevan työnne jo kuukausia sitten, jopa ennen kuin Euroopan komissio julkaisi asiakirjansa, sillä tunnistitte sen merkityksen. Miksi tämä strategia on mielestänne tärkeä Euroopan kunnille ja alueille vuonna 2021?
Mielestäni perusparannusaalto on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumisen ja Euroopan kestävän taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen keskeinen edellytys. Kuntien ja alueiden on kiinnitettävä strategiaan huomiota kahdesta syystä.
Ensimmäinen syy on eittämättä ilmasto. Rakennusten osuus energiankulutuksesta Euroopassa on tällä hetkellä 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. On selvää, että ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää todellista vallankumousta kaupunkisuunnittelussa ja arkkitehtuurissa aina hankkeiden suunnittelusta alueiden vihreään ja kestäväpohjaiseen siirtymään, myös edistämällä materiaalien uudelleenkäyttöä kannustamalla siihen.
Toinen syy on eriarvoisuuden poistamiseen tähtäävä talouden elpyminen. Perusparannusaalto tarjoaa tilaisuuden käynnistää uudelleen talouden moottoreita, luoda työpaikkoja ja elvyttää kaupunkejamme. Arvioiden mukaan sen toteuttaminen voisi luoda noin 4 miljoonaa uutta työpaikkaa. Strategia on myös ihanteellinen väline edistää investointeja sosiaaliseen asuntotuotantoon ja asuntotarjontaan ja julkisiin rakennushankkeisiin sairaaloista kouluihin. Samalla edistetään talouskehitystä, energiakestävyyttä sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden vahvistamista.
Rakennusten perusparannusaaltoa pidetään ihanteellisena esimerkkinä vihreästä elpymisestä, jossa ilmastonsuojeluun yhteydessä olevat valinnat yhdistyvät tarpeeseen elvyttää paikallistalouksia. Mitä edellytyksiä tarvitaan tämän potentiaalin toteuttamiseksi?
EU:lla on tulevina vuosina käytettävissään poikkeukselliset mittavat varat, kun lasketaan yhteen monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ja elpymissuunnitelmaksi kutsuttu Next Generation EU - väline. Niiden varat ovat yhteensä noin 1 800 miljardia euroa. Mutta jos haluamme hyödyntää kaikilta osin näitä valtavia käytettävissä olevia resursseja ja perusparannusaallon myötä avautuvia mahdollisuuksia, alueet on osallistettava kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.
Vaadimme painokkaasti monitasoista hallintoa myös rahoituksen yhteydessä. Olisi erityisen hyödyllistä ottaa käyttöön teknisen avun väline, joka olisi kaikkien alue- ja paikallisviranomaisten ulottuvilla strategian täytäntöönpanoa varten, ja joustavammat budjettisäännöt hallintoa varten. Ajattelen tässä Euroopan investointipankin (EIP) ELENA -välineen ( European Local Energy Assistance ) hajautettua alueellista mallia sekä ELENA-välineen ja EU:n Horisontti Eurooppa - tutkimus- ja innovointiohjelman välisen synergian lisäämistä, jotta voidaan siirtyä hyvistä käytännöistä laajamittaisiin investointeihin. EIP:stä olisi tultava Euroopan unionin ilmastopankki, ja sen olisi parannettava rahoituksen saatavuutta muun muassa alueellisten hajauttamisjärjestelyjen avulla, mahdollisesti alueellisten keskitettyjen asiointipisteiden tai tiettyjä hankkeita varten tarkoitettujen toimistojen mallin mukaisesti.
Kun puhumme perusparannusaallosta, ajattelemme välittömästi rakennuksia, mutta lausunnossanne puhutaan paljon myös asuinalueista ja kaupungeista. Miksi tämä näkökulma on mielestänne niin tärkeä?
Energiatehokkuusstrategioissa on tähän mennessä keskitytty yksittäisiin rakennuksiin tai jopa yksittäisiin asuntoihin. Perusparannusaallon ansiosta voimme kuitenkin laajentaa toimien mittakaavaa. Ollakseen tehokas strategian on kyettävä nostattamaan vihreä aalto kokonaisilla asuinalueilla. Tämän vuoksi suhtaudumme myönteisesti komission tiedonantoon, jossa korostetaan kaupunkipiirikohtaisen lähestymistavan ja energiayhteisöjen merkitystä.
Meillä on loistava tilaisuus edistää kaupunkialueiden elvyttämistä ja pyrkiä kunnianhimoisen kiertotalousstrategian puitteissa nollatasoon uuden maan käyttöönottamisessa sekä luontopohjaisten ratkaisujen käytön lisäämiseen.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on äskettäin käynnistänyt uusi eurooppalainen Bauhaus - aloitteen. Miten se liittyy perusparannusaaltoon?
Uusi eurooppalainen Bauhaus on todella mielenkiintoinen aloite, joka voi antaa sysäyksen kaupunkialueiden elvyttämiselle ja uudistaa radikaalisti asuinalueita, kaupunkien lähiympäristöä ja historiallisia keskustoja. Mielestäni uusi eurooppalainen Bauhaus - aloitteella ja perusparannusaallolla on eräitä yhtymäkohtia, jotka olen maininnut aiemmin: kaupunkipiiri- ja energiayhteisökohtainen lähestymistapa sekä alueiden, kuntien ja kansalaisten osallistaminen. Voimme hyödyntää eurooppalaisen yhteiskunnan kyvykkäimpien osaajien luovaa potentiaalia ottamalla sen käyttöön syvällisessä muutoksessa, joka on määrä toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla .
Lausunnossanne kehotatte tiivistämään Euroopan alueiden komitean ja muiden EU:n toimielinten, erityisesti komission, välistä yhteistyötä perusparannusaallon yhteydessä. Mitä AK voi tehdä edistääkseen ja tukeakseen perusparannusaallon toteuttamista?
Komitean tehtävänä on tuoda alueiden, myös maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden, ääni kuuluviin EU:n päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseissa. Perusparannusaalto on herättänyt kiinnostusta erityisesti komissiossa, joka pitää paikallis- ja alueviranomaisia välttämättömänä hallintotasona strategian täytäntöönpanossa. AK ja komissio ovat äskettäin allekirjoittaneet toimintasuunnitelman yhteistyön tiivistämisestä vauhdittaakseen vihreän kehityksen ohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja luodakseen edellytykset, jotka liittyvät poliittiseen tahtoon, teknisiin valmiuksiin ja kykyyn hyödyntää EU:n ja jäsenvaltioiden varoja. Toimintasuunnitelmalla pyritään myös varmistamaan, että uusi lainsäädäntö voidaan panna nopeasti täytäntöön. Tätä varten on jo etukäteen tarkoitus puuttua mahdollisiin esteisiin ja rajoituksiin siirryttäessä EU:n tasolta valtio-, alue- ja paikallistasolle. Lisäksi pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, edistämään eri hallintotasojen välistä synergiaa ja vahvistamaan yhteyksiä kansalaisiin.
Korostatte, että perusparannusaaltoa koskevan strategian on perustuttava Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lisäksi myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Kuinka tärkeä sosiaalinen ulottuvuus on tässä urbaanissa vallankumouksessa?
Sosiaalisella ulottuvuudella on keskeinen merkitys. Ilmastokriisiä torjuttaessa on myös torjuttava eriarvoisuutta ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ketään ei saa jättää jälkeen. Eurooppalaisista 17 prosenttia asuu ahtaasti, ja 34 miljoonaa ihmistä kärsii energiaköyhyydestä. Perusparannusaallolla tulisi edistää sitä, että kaikkien oikeus kohtuuhintaiseen ja terveelliseen asumiseen toteutuisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 19 mukaisesti. On esimerkiksi pyrittävä ehkäisemään vuokralaisten häätäminen peruskorjauksiin vedoten, sillä monet eivät kykene selviytymään vuokrankorotuksista, jotka johtuvat asuntojen omistajien toteuttamista peruskorjauksista.
Monien yritysten on myös vaikea vastata muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin, ja samalla on tarve suojella työntekijöitä edistämällä sosiaalisesti kestäväpohjaista uudelleenkoulutusta. Rakennusalaa on kokonaisuudessaan autettava korjaamaan tietojen, taitojen ja teknologian alalla olevat puutteet ja on edistettävä uusien, innovatiivisten yritysten perustamista.
Yhteyshenkilö:
PresseCdr@cor.europa.eu