Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Kestävä kehitys Euroopan johtavaksi periaatteeksi  
Kunnat ja alueet kehottavat asettamaan kestävän kehityksen periaatteet etusijalle EU:n seuraavassa pitkän aikavälin strategiassa

Euroopan alueiden komitean (AK) kesäkuun täysistunnossa keskusteltiin Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kanssa kestävän kehityksen tavoitteista ja kestäväpohjaisen EU:n saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä. AK:n jäsenet myös hyväksyivät lausunnon , jossa keskitytään alueiden ja kuntien rooliin kestävän kehityksen tavoitteiden paikallistajina.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa syyskuussa 2015 hyväksytyt 17 kestävän kehityksen tavoitetta muodostavat suunnitelman, jonka avulla on tarkoitus ohjata tulevaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä maapallolla. Kaikkiin 17 tavoitteeseen sisältyy erityistavoitteita (yhteensä 169 alatavoitetta), joiden avulla pyritään vuoteen 2030 mennessä poistamaan köyhyys, suojelemaan ympäristöä ja varmistamaan hyvinvointi. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2019 pohdinta-asiakirjan Euroopan kestävyyden parantamisesta ja esitti siinä tavoitteiden saavuttamiseksi kolme skenaariota., joista yhdessä EU hyväksyy kestävän kehityksen tavoitteita koskevan EU:n kokonaisvaltaisen strategian. Euroopan alueiden komitea haluaa mennä vieläkin pidemmälle.

”Jos EU haluaa osoittaa olevansa vakavissaan oikeudenmukaisuus- ja ilmastonmuutoskysymyksissä, kestävän kehityksen on oltava enemmän kuin alaviite, sen on annettava suuntaa tulevalle vuosikymmenelle. Vaikka on valitettavaa, ettei EU:n jäsenvaltioilla ole ollut poliittista rohkeutta sitoutua täysin vuoteen 2030 ulottuviin kestävän kehityksen tavoitteisiin, komiteamme viestinä on edelleen, ettei vaihtoehtoja ole: meidän on rakennettava kestäväpohjainen EU yhteistyössä Euroopan alueiden ja kuntien kanssa”, totesi AK:n puheenjohtaja Karl Heinz Lambertz .

Koska kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen sisältyvistä 169 alatavoitteesta 65 prosenttia voidaan saavuttaa vain valtiotasoa alempien toimijoiden avulla (lähde: YK ), alhaalta ylöspäin suuntautuvat toimintamallit ja monitasoinen hallinto ovat ratkaisevassa asemassa, jotta voidaan saavuttaa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelman (Agenda 2030) kunnianhimoiset tavoitteet. AK:n ja OECD:n (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) yhdessä toteuttamasta tuoreesta kyselytutkimuksesta paikallisyhteisöjen keskuudessa ilmenee, että 59 prosenttia vastaajista osallistuu parhaillaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon.

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi: ”Alueiden komitea sekä kaupunkimme, kuntamme ja alueemme ovat tärkeimpiä täytäntöönpano- ja innovointikumppaneitamme. Ilman tätä läheistä yhteyttä emme kykenisi saavuttamaan tavoitteita, joista olemme yhdessä päättäneet EU-tasolla. Innovoinnit tulevat alueilta. Jokainen yksittäinen innovointi toteutetaan kaupungissa tai kunnassa.”

”Monet Euroopan alueet ovat olleet edelläkävijöitä kestävän kehityksen tavoitteiden paikallistajina ja osoittaneet, että alueet ja kunnat ovat tärkeitä paitsi toteuttajina myös kansalaisia, yrityksiä ja paikallisyhteisöjä lähinnä olevina päätöksentekijöinä. Monet alueet ovat jo ylittäneet kansalliset tavoitteet. Yhtenä esimerkkinä on kotikaupunkini Espoo, Suomen toiseksi suurin kaupunki, joka on osana YK:n SDG 25+5 Cities Leadership - ohjelmaa asettanut päämääräkseen saavuttaa Agenda 2030:n tavoitteet vuoteen 2025 mennessä ja tukee muutosprosessissa myös muita kaupunkeja maailmanlaajuisesti” , sanoi Euroopan alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula .

Keskustelun jälkeen jäsenet hyväksyivät lausunnon aiheesta Kestävän kehityksen tavoitteet: perusta EU:n pitkän aikavälin strategialle Euroopan saattamiseksi kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä (esittelijä Arnoldas Abramavicius , LT, EPP). Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Sirpa Hertell (vihr/EPP) toimii esittelijänä AK:n lausunnolle, jossa keskitytään kestävän kehityksen tavoitteiden osa-alueeseen ”maapallo”. Tämä lausunto on määrä hyväksyä 8.–9. lokakuuta 2019 pidettävässä AK:n täysistunnossa.

Taustaa:

Lausunto Kestävän kehityksen tavoitteet: perusta EU:n pitkän aikavälin strategialle Euroopan saattamiseksi kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä on AK:n panos Euroopan komission tammikuussa 2019 esittämään pohdinta-asiakirjaan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” . Pohdinta-asiakirjassa esitetään kolme skenaariota keskustelun virittämiseksi siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tulisi EU:ssa pyrkiä. Nämä kolme skenaariota ovat seuraavat:

1. Kestävän kehityksen tavoitteita koskeva EU:n kokonaisvaltainen strategia, joka ohjaa EU:n ja jäsenvaltioiden toimia.

2. Komissio ottaa kestävän kehityksen tavoitteet edelleen huomioon kaikissa asiaankuuluvissa EU:n politiikkatoimissa, mutta jäsenvaltioita ei pakoteta toimintaan.

3. Ulkoisten toimien korostaminen ja kestävään kehitykseen liittyvän nykyisen tavoitetason lujittaminen EU:n tasolla.

Yhteyshenkilö:

Carmen Schmidle

P. +32 494735787

carmen.schmidle@cor.europa.eu

Jaa :