Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Pk-yritykset tarvitsevat lisää EU:n tukea voidakseen kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla  
Pienyrityksiä koskevaa EU:n uutta strategiaa olisi tuettava lisärahoituksella, valmiuksien parantamiseen tähtäävillä ohjelmilla ja paikallishallinnon kanssa tehtävällä laajemmalla yhteistyöllä.

Pienyritykset kaipaavat Euroopan unionilta entistä kattavampia ja pitkäjänteisempiä toimia, joiden avulla ne kykenevät laajentamaan toimintaansa, osallistumaan julkisiin tarjouskilpailuihin ja saamaan enemmän hyötyä sisämarkkinoista. Näin Euroopan alueiden komitea esittää suosituksissaan, jotka on tarkoitus ottaa huomioon Euroopan komission uuden puheenjohtajan suunnittelemassa strategiassa.

EU:n paikallis- ja aluepäättäjien edustajakokouksen tekemiin ehdotuksiin, jotka hyväksyttiin 8. lokakuuta, sisältyy pienten ja keskisuurten yritysten määritelmän mukauttaminen, EU:n rahoituksen lisääminen ja sen saannin helpottaminen sekä yritystoimintaa suosiva kumppanuusmalli, jossa paikallinen ja alueellinen ulottuvuus huomioidaan entistä paremmin.

Lausunnossa – jonka otsikkona on " Alueiden ja kuntien panos uuteen EU:n pk-yrityspolitiikan kehykseen " – käsitellään laajasti kesäkuussa 2019 annettua päätöslauselmaa, jossa AK kehottaa uutta, todennäköisesti marraskuussa toimikautensa aloittavaa komissiota parantamaan "pk-yritysten valmiuksia innovoida, toimia rajatylittävästi ja mukautua uusiin talousmalleihin" sekä antamaan pk-yrityksille suuremman painoarvon EU:n politiikassa. Suositukset on laatinut Tadeusz Truskolaski (PL, EA), joka on Białystokin kaupunginjohtaja Puolassa ja entinen ekonomisti ja joka on laatinut kaksi aiempaa lausuntoa pienyrityksille annettavasta EU:n tuesta.

Truskolaskin mukaan ”EU:n kymmenen vuotta sitten tekemä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act) oli läpimurto, ja toimikautensa päättävä komissio on ottanut merkittäviä edistysaskeleita muun muassa helpottamalla pk-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille ja varmistamalla, että Yritys-Eurooppa-verkostolla on vahva alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Meidän on kuitenkin korjattava jäljellä olevat epäkohdat ja reagoitava uusiin kehityskulkuihin, kuten kasvaviin odotuksiin pienten yritysten roolista siirryttäessä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäväpohjaiseen talouteen. Kaiken kaikkiaan sisämarkkinat ovat EU:n menestystarina, mutta edelleen ollaan kaukana sisämarkkinoista, jotka todella toimisivat pk-yritysten hyväksi. Olenkin iloinen siitä, että komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen on ehdottanut uutta pk-yritysstrategiaa, jossa muiden seikkojen ohella keskitytään entistä enemmän pk-yritysten digitalisointiin.”

Truskolaski jatkoi: ”Tällä hetkellä on havaittavissa EU:n alueiden taloudellista polarisoitumista, koska suuret yritykset – joista monet ovat keskittyneet jäsenvaltioiden taloudellisiin keskuksiin – kasvavat nopeammin kuin pienet yritykset. Pk-yrityspolitiikkaa vahvistamalla Euroopan talous voi näin ollen tulla sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi ja osallistavammaksi. Paikallis- ja alueviranomaisilla, pk-yrityksillä ja niiden järjestöillä tulisi olla nykyistä aktiivisempi rooli EU:n politiikkojen muotoilussa ja koordinoinnissa. Tämä vaatimus heijastaa mielestämme tarvetta asettaa paikallinen ja alueellinen näkökulma etusijalle ja tarkastella vasta sen jälkeen kansallista ja kansainvälistä tasoa. Kaiken kaikkiaan olisi tuettava pienyritysten laajentumiskehitystä ja innovointia paikallisille markkinoille pääsystä maailmanlaajuisille markkinoille astumiseen saakka.”

AK:n lausunnossa kehotetaan lisäämään EU:n sisämarkkinaohjelman rahoitusta. ”EU:n investoinnit pienyrityksiin – ja yleisemmin sisämarkkinoiden toteuttamiseen – tuottavat merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia tuloksia alueilla kaikkialla EU:ssa”, Truskolaski sanoi, ”ja pienyritykset ovat myös keskeisiä toimijoita kehitettäessä kiertotaloutta Euroopassa.” Hän lisäsi, että itäisen Puolan alueella on klustereita, jotka koostuvat lääketieteellisten laitteiden tuotannossa sekä tekstiili- ja ohjelmistoalalla toimivista kilpailukykyisistä ja innovatiivisista yrityksistä, jotka ovat hyötyneet EU:n antamasta tuesta.

Sen lisäksi, että AK kehottaa lisäämään sisämarkkinoiden kehittämisen määrärahoja, se katsoo, että EU:n rakenne- ja investointirahastoja olisi räätälöitävä pk-yritysten ja mikroyrittäjyyden tukemiseksi eri ohjelmissa. Se kehottaa Euroopan komissiota sujuvoittamaan tapoja, joilla pk-yritykset voivat saada EU:n rahoitusta, ja kehittämään ohjelmia, jotka auttaisivat kehittämään valmiuksia edistää yritysten kannalta suotuisaa toimintaympäristöä.

AK myös kannattaa EU:ssa tällä hetkellä sovellettavan pk-yrityksen määritelmän tarkistamista, mikä hyödyttäisi keskisuuria yrityksiä (enintään 500 työntekijän yritykset). Komitea katsoo, että keskisuuret yritykset ovat ”rakenteellisesti hyvinkin verrattavissa” pk-yrityksiin (alle 250 työntekijän yritykset), ”mutta niihin ei sovelleta minkäänlaista etuuskohtelua suuryrityksiin nähden”.

Kun otetaan huomioon, että pienyritykset EU:ssa suhtautuvat varauksellisesti rajatylittävään kaupankäyntiin ja julkisia palveluhankintoja koskeviin tarjouspyyntöihin, lausunnossa ehdotetaan, että palkitsemalla yrityksiä paikallisesta ja alueellisesta alkuperästä voitaisiin kannustaa pieniä yrityksiä tekemään enemmän tarjouksia. AK antoi 9. lokakuuta erillisen lausunnon julkisista hankinnoista. Lausunto, jonka oli laatinut Thomas Habermann (DE, EPP), perustuu palautteeseen, joka oli saatu 36 EU-alueen verkostolta Portugalin Alentejosta Puolan Masovian voivodikuntaan.

Uudessa Euroopan komissiossa vastuun pk-yrityspolitiikasta odotetaan tällä haavaa kuuluvan kolmelle henkilölle: Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja ja kilpailuasioista vastaava komission jäsen Margrethe Vestager, ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja ja rahoituspalveluista vastaava komission jäsen Valdas Dombrovskis sekä sisämarkkinoista vastaava komission jäsen Sylvie Goulard.

Yhteyshenkilö:

Andrew Gardner

P. +32 473843981

andrew.gardner@cor.europa.eu