Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
AK ja Euroopan komissio käynnistävät yhteistyön rakennuskannan kunnostamisen vauhdittamiseksi  

EU:ssa jopa 75 prosenttia rakennuksista on energiatehokkuudeltaan puutteellisia, mutta niistä peruskorjataan tällä hetkellä vain prosentti vuodessa. Rakennusten osuus Euroopan energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia.

Euroopan alueiden komitea ja Euroopan komissio ovat käynnistäneet yhteistyön nopeuttaakseen EU:n rakennuskannan kunnostamista ja hiilestä irtautumista. Perusparannusaalloksi kutsuttu EU:n rakennuskannan kunnostaminen tukee vakaata ja kestävää elpymistä, koska se auttaa luomaan työpaikkoja, säästämään energiaa ja vähentämään kasvihuonepäästöjä. Kumppanuudella pyritään tukemaan paikallis- ja alueyhteisöjä niiden rakennuskannan kunnostamisessa. Covid-19-terveyskriisi on kärjistänyt tarvetta parantaa elinoloja rakennuksissamme ja kitkeä energiaköyhyys juurineen.

EU:n rakennuskannan perusparantaminen on yhdessä liikennealan hiilestä irtautumisen ja kaupunkien viherryttämisen kanssa keskeinen painopiste Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa , joka on EU:n kasvustrategia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Avatessaan perusparannusaaltoa koskevan täysistuntokeskustelun Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Apostolos Tzitzikostas totesi: ”Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen säästää rahaa, vähentää päästöjä ja torjuu energiaköyhyyttä, joka koskettaa 34:ää miljoonaa ihmistä Euroopassa. Meidän on varmistettava, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat tietoisia käytettävissä olevista ennennäkemättömistä EU:n talousarviovaroista sekä elpymis- ja palautumisvaroista ja voivat hyödyntää niitä. Siksi olen iloinen Euroopan komission ja komitean välisen yhteistyön käynnistämisestä, jolla tuetaan perusparannusaaltoa kaikilla alueillamme ja paikkakunnillamme.”

Keskustelussa puheenvuoron käyttänyt EU:n energia-asioista vastaava komission jäsen Kadri Simson totesi: ”Tänään meillä on mahdollisuus elvyttää talouttamme ja vauhdittaa puhtaan energian toimia entisestään. Komissio aikoo jatkossakin tarjota kunnille ja alueille erilaisia tuki- ja teknisen avun muotoja, jotta ne voivat tehdä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden kanssa kaksitahoisen siirtymän edistämiseksi ja rakennusten kunnostamiseen kannustavan aloitteen toteuttamiseksi. Olen iloinen siitä, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on kehittymässä entistä osallistavammaksi, avoimemmaksi ja tavoitteiltaan kunnianhimoisemmaksi ilmastoneutraaliuden osalta.”

Sevillan kaupunginjohtaja, AK:n ENVE-valiokunnan puheenjohtaja ja vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmän puheenjohtaja Juan Espadas (ES, PES) totesi: ”Perusparannusaalto on keskeinen osa Euroopan elpymistä, sillä se auttaa elvyttämään alueitamme ja paikkakuntiamme paremmalla tavalla, lisäämään valmiuksiamme torjua ilmastokriisiä ja samalla huolehtimaan ihmisten terveydestä ja elämänlaadusta. Osana tätä strategiaa uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite voi auttaa varmistamaan, että kaupunkialueiden elvyttäminen tapahtuu inhimilliset tarpeet huomioiden ja että asuinalueemme ajatellaan kokonaan uudelleen. Meidän on valjastettava alueiden ja kuntien luova potentiaali ja otettava kansalaiset mukaan muutosprosessiin, jotta vihreän kehityksen ohjelma voidaan tuoda lähemmäs heitä ja suunnitella kestäväpohjaisempi tulevaisuus yhdessä.”

Enrico Rossi (IT, PES) toimi perusparannusaaltoa käsittelevän AK:n lausunnon esittelijänä. Signan (Firenze) kunnanhallituksen jäsen ja Toscanan aluevaltuuston entinen puheenjohtaja (2010–2020) sanoi: ”Rakennusten kunnostamiseen kannustava aloite tarjoaa kunnillemme ja alueillemme erinomaisen tilaisuuden. Aiemmin keskityimme vain yksittäisiin asuntoihin tai rakennuksiin, mutta nyt tarkastelemme vihdoin asuinalueita kokonaisuuksina. Tästä syystä suhtaudumme myönteisesti kaupunkipiireihin perustuvaan lähestymistapaan ja energiayhteisöihin kohdistuvaan huomioon. Perusparannusaalto voi myös edistää energiaköyhyyden poistamista, koska se auttaa kansalaisia ryhtymään tuottajakuluttajiksi, jolloin he voivat energian kuluttamisen lisäksi myös tuottaa sitä. Vihreän kehityksen ohjelma ja siihen sisältyvä rakennusten kunnostamiseen kannustava aloite voivat onnistua vain, jos ne lisäävät ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua kodeissa ja niiden ympäristössä ja varmistavat, että ketään ei unohdeta.”

Keskustelun jälkeen jäsenet käsittelivät lukuisia ehdotuksia, jotka sisältyvät perusparannusaaltoa koskevaan AK:n lausuntoon. AK kehottaa tarkistamaan valtiontukijärjestelmiä, tekemään budjettisäännöistä joustavampia investointien ja peruskorjausten maksimoimiseksi sekä panemaan täytäntöön valtiotasoa alempien tasojen tavoitteet rakennusten kunnostamisessa ja uusiutuvien energialähteiden integroinnissa.

AK kannattaa myös EIP:n ELENA-välineen vahvistamista ja hajauttamista perustamalla keskitetty asiointipiste teknisen avun antamiseksi kaikille paikallis- ja alueyhteisöille ja yrityksille. Lausunnossa kehotetaan Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään rakennusten kunnostamiseen kannustava aloite täysimääräisesti elpymis- ja palautumisohjelmiin sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot).

Perusparannusaaltoa käsittelevän AK:n lausunnon lopullinen teksti on saatavilla alkaen perjantaina 19 päivänä maaliskuuta 2021.

Taustatietoa:

Rakennusten perusparannusaalto käynnistettiin 14. lokakuuta 2020, kun Euroopan komissio antoi tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” . Se on vihreän kehityksen ohjelman etenemissuunnitelman keskeinen pilari.

Perusparannusaallon tavoitteena on poistaa rakennusten perusparantamisen tiellä olevia esteitä. Energy Efficiency Financial Institutions Group - asiantuntijaryhmä ( EEFIG ) on eritellyt kuusi estetyyppiä: rakenteelliset esteet, tiedonkulun esteet, markkinoiden toimintapuutteet, asiantuntemuksen niukkuus, eri tekijöiden yhdistelmä, joka vaikeuttaa hankkeiden yhdistämistä ja kaupunkipiireihin perustuvan toimintatavan tehokasta toteuttamista, sekä sääntelyesteet. Kaikilla näillä esteillä on suora vaikutus paikallis- ja alueyhteisöihin, ja ne heikentävät näiden valmiuksia investoida entistä enemmän energiatehokkuushankkeisiin.

EU:n rakennuskannan perusparantaminen on yhdessä liikennealan hiilestä irtautumisen ja kaupunkien viherryttämisen kanssa keskeinen vihreän kehityksen ohjelman painopiste. Sillä on potentiaalia vähentää sekä energiankäyttöä että hiilidioksidipäästöjä, ja se voi myös edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Rakennusala on suurin työpaikkojen luoja yhtä investoitua miljoonaa euroa kohden ( IEA 2020 ).

Rakennuskannan perusparantamisella on keskeinen asema Euroopan alueiden komitean uudessa, vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskevassa aloitteessa ( Green Deal Going Local ), jonka tavoitteena on asettaa kunnat ja alueet Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ytimeen. Aloite käynnistettiin 15. kesäkuuta 2020 perustamalla 13-jäseninen työryhmä. Lehdistötiedote on luettavissa täältä . Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin 200 hyvään käytäntöön voi tutustua kätevästi internetkarttamme avulla .

Yhteyshenkilö:

David Crous

david.crous@cor.europa.eu

+32 470881037