Euroopan alueiden komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yksinkertaisempia ja nopeampia mekanismeja rahoituksen tarjoamiseksi paikallis- ja alueviranomaisille perusparannushankkeita varten.

Euroopan alueiden komitea (AK) on hyväksynyt yksimielisesti lausuntonsa rakennusten perusparannusaallosta , joka on EU:n suunnitelma Euroopan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennukset kuluttavat Euroopassa 40 % kaikesta energiasta ja tuottavat 36 % kasvihuonekaasupäästöistä, joten niiden perusparantaminen on ratkaisevan tärkeää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Kunnat ja alueet vaativat valtiontukijärjestelmien tarkistamista, joustavampia budjettisääntöjä mahdollisimman lukuisten investointien ja perusparannusten mahdollistamiseksi, valtiotasoa alempien tasojen tavoitteiden asettamista rakennusten perusparantamiselle sekä uusiutuvien energialähteiden integroimista perusparannushankkeisiin.

”Vihreä elpyminen alkaa kodeistamme” , totesi perusparannusaaltoa käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä, Signan (Firenze) kunnanhallituksen jäsen ja entinen Toscanan aluejohtaja (2010–2020) Enrico Rossi (IT, PES) EU:n energiakomissaarin Kadri Simsonin kanssa käydyn täysistuntokeskustelun jälkeen . ”Perusparannusaalto on vihreän kehityksen ohjelman peruspilari, ja sen avulla voimme elvyttää taloutta, luoda rakennusalalle 160 000 työpaikkaa ja torjua energiaköyhyyttä sekä saavuttaa samalla ilmastoneutraaliustavoitteet. Meidän on varmistettava, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymissuunnitelman tarjoamia varoja sekä jäsenvaltio- ja aluetason varoja käytetään synergisesti ja nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Jotta hanke onnistuu, kunnilla ja alueilla on oltava keskeinen rooli. Tarvitsemme siis konkreettisia välineitä, kuten paikallisen teknisen avun välineen, jota kaikki paikallis- ja alueviranomaiset voivat hyödyntää perusparannusaallon toteuttamiseksi. Uusien työpaikkojen synnyn edistämiseksi tulee lisäksi tarjota koulutusta etenkin pk-yritysten työntekijöille.”

AK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita luomaan suoria mekanismeja rahoituksen tarjoamiseksi paikallis- ja alueviranomaisille perusparannushankkeita varten. Se kehottaa myös lunastamaan lupauksen rakennusten energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia koskevien eurooppalaisten valtiontukijärjestelmien tarkistamisesta, jotta nykyisistä investointiesteistä päästäisiin eroon.

Kunnat ja alueet vetoavat Euroopan komissioon, jotta se tekisi yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa joustavampien budjettisääntöjen luomiseksi paikallis- ja alueviranomaisille, jotta voidaan tukea näiden valmiuksia investoida olemassa olevan rakennuskannan perusparannuksiin ja uuteen sosiaaliseen asuntotuotantoon. AK huomauttaa myös, että perusparannusaallon toteuttamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on tuettava merkittävällä tavalla rakennusalaa, jotta se saa täytettyä aukot tietämyksessä, taidoissa ja teknologiassa sekä työntekijöiden uudelleenkoulutuksessa.

Perusparannusaallon toteuttamista on tuettava järeällä teknisen avun välineellä, joka on kaikkien paikallis- ja alueviranomaisten käytettävissä. Jäsenet kannattavat Euroopan investointipankin ELENA-välineen tehokkaampaa ja yhä hajautetumpaa hyödyntämistä siten, että keskitettyjen palvelupisteiden mallia laajennetaan teknisen avun antamiseen kaikille paikallis- ja alueviranomaisille ja yrityksille.

AK:n lausunnossa kehotetaan Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään rakennusten perusparannusaalto - aloite täysimääräisesti elpymis- ja palautumisohjelmiin sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot).

AK:n muita ehdotuksia perusparannusaallon toteuttamiseksi menestyksekkäästi kaikkialla unionin alueella:

• Tulee pyrkiä ehkäisemään se, että vuokralaisia häädettäisiin peruskorjauksiin vedoten. Euroopan komission ja kaikkien hallintotasojen tulee välttää sitä, että kunnostuskustannukset siirretään vuokralaisille, ja vuokrankorotukset tulee tasapainottaa energiansäästöillä.
• AK kehottaa Euroopan komissiota vaatimaan, että jäsenvaltiot ottavat alue- ja paikallisviranomaiset kattavasti ja tehokkaasti mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon edistämällä monitasoista energia- ja ilmastovuoropuhelua.
• Perusparannusaaltoa on toteutettava myös taajama-alueiden ulkopuolella, syrjäisemmillä alueilla, maaseutuyhteisöt mukaan luettuina.
• Rakennusalalla tulee edistää kiertotalouden prosesseja ja vahvistaa sertifiointimekanismeja, jotka auttavat rakennusmateriaalien ja -tekniikoiden valitsemisessa niiden elinkaaren perusteella.
• Tulee lujittaa paikallisia energiayhteisöjä ja tuottajakuluttajuutta hajautetun energiantuotannon kautta ja kannustaa kehittämään Ruotsissa ja Suomessa perusperiaatteena sovellettavaa mallia, jossa lämmitys sisältyy vuokraan. Tässä mallissa kiinteistöjen omistajat takaavat vuokralaisille kunnolliset asumisolot ja energian säästäminen on omistajien etujen mukaista.
• Energiaköyhyyttä koskevia analyyseja tulee laajentaa niin, että niissä ei tarkastella yksinomaan yksittäisiä kotitalouksia. Lisäksi tulee käyttää ekologisten tuotantoalueiden mallia, joka voi tarjota hyödyllisen viitekehyksen tuotantosektorin osallistamiselle perusparannusaaltoon.
• Rakennusalalle, jota kriisi on ravistellut voimakkaasti ja jolla toimivat yritykset ovat usein pienehköjä, tulee antaa merkittävää tukea.
• Tarvitaan kunnianhimoisempia toimia hiilestä irtautumiseksi asuntojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä, joiden osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta EU:ssa on yli 80 %.
• Jäsenet suhtautuvat myönteisesti ilmastosopimukseen ja sitoutuvat tukemaan sen toteuttamista erityisesti kansalaisia osallistamalla. AK tunnustaa ilmastosopimuksen ratkaisevan merkityksen perusparannusaallon tehokkaan toteuttamisen kannalta. Sopimus takaa, että paikallis- ja alueviranomaiset saavat käyttöön tarvitsemansa valmiudet ja välineet.
• Jäsenet kehottavat Euroopan komissiota jatkamaan työtä energianhallintajärjestelmien ja rakennustietomallinnusjärjestelmän ( Building Information Modeling , BIM) yleistämiseksi.
• Tulee edistää ympäristöystävällisten julkisten hankintojen kriteerien järjestelmällistä soveltamista rakennusalalla, jotta energiankulutus vähenisi nopeasti ja kestävyysperiaatteiden mukaisemmat hallintamallit saataisiin laajempaan käyttöön.
• Rakennusten energiankulutustietojen olisi oltava saatavilla helposti ja maksutta kaikkialla EU:ssa.
• Uusiutuvien energialähteiden integroimiselle rakennuksiin tulee asettaa valtiotasoa alempien tasojen tavoitteet.
• AK kannattaa ehdotusta älyvalmiusindikaattorista ( Smart Readiness Indicator , SRI), jolla on tarkoitus mitata rakennusten valmiutta ottaa käyttöön älyteknologiaa ja lisätä rakennusten omistajien ja asukkaiden tietoisuutta asiasta.
• Energiatehokkuustodistusten kehystä tulee päivittää energiatehokkuustodistuksellisten rakennusten määrän lisäämiseksi.
• Kaikkien olemassa olevien julkisten rakennusten hankkimista ja kunnostamista koskevia lainsäädännöllisiä vaatimuksia sekä energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia ja vuosittaista perusparannusastetta koskevia pakollisia tavoitteita tulee voida soveltaa joustavasti, jotta voidaan ottaa huomioon rakennusten erilaiset ominaispiirteet ja alueiden vaihtelevat olosuhteet.

Taustatietoa

Arviolta 34–50 miljoonaa EU:n kansalaista elää energiaköyhyydessä. AK:n lausunto rakennusten perusparannusaallosta sisältää Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille suunnatun ehdotuksen energiaköyhyyslaskelmien tekemisestä aluetasoa alemmilla tasoilla.

EU:ssa 75 % rakennuksista on energiatehokuudeltaan puutteellisia, mutta niistä peruskorjataan tällä hetkellä vain prosentti vuodessa. Arvioiden mukaan rakennusten perusparannusaalto voi luoda rakennusalalle 160 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. 

EU:n rakennuskannan perusparantaminen on yhdessä liikennealan hiilestä irtautumisen ja kaupunkien viherryttämisen kanssa keskeinen vihreän kehityksen ohjelman painopiste. Sillä on potentiaalia vähentää sekä energiankäyttöä että hiilidioksidipäästöjä, ja se voi myös edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Rakennusala on suurin työpaikkojen luoja yhtä investoitua miljoonaa euroa kohden ( IEA 2020 ).

Rakennusten perusparannusaalto käynnistettiin 14. lokakuuta 2020, kun Euroopan komissio antoi tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” . Se on vihreän kehityksen ohjelman etenemissuunnitelman keskeinen pilari.

Perusparannusaallon tavoitteena on poistaa rakennusten perusparantamisen tiellä olevia esteitä. Energy Efficiency Financial Institutions Group - asiantuntijaryhmä ( EEFIG ) on eritellyt kuusi estetyyppiä: rakenteelliset esteet, tiedonkulun esteet, markkinoiden toimintapuutteet, asiantuntemuksen niukkuus, eri tekijöiden yhdistelmä, joka vaikeuttaa hankkeiden yhdistämistä ja kaupunkipiireihin perustuvan toimintatavan tehokasta toteuttamista, sekä sääntelyesteet. Kaikilla näillä esteillä on suora vaikutus paikallis- ja alueyhteisöihin, ja ne heikentävät näiden valmiuksia investoida entistä enemmän energiatehokkuushankkeisiin.

Rakennusten peruskorjaaminen on Euroopan alueiden komitean uuden Green Deal Going Local - aloitteen keskeisiä painopisteitä. Aloitteen tavoitteena on nostaa kunnat ja alueet keskeiselle sijalle EU:n siirtymässä kohti ilmastoneutraaliutta. Aloite käynnistettiin 15. kesäkuuta 2020 perustamalla 13-jäseninen työryhmä. Lehdistötiedote on luettavissa täältä . Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin 200 hyvään käytäntöön voi tutustua kätevästi internetkarttamme avulla .

Yhteyshenkilö:

David Crous

david.crous@cor.europa.eu

+32 470881037