Alueita ei saa jättää selviytymään brexitistä omin avuin  
Regions must not be left alone to deal with Brexit

Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaisia ei saa jättää selviytymään yksin haasteista, joita Britannian ero unionista synnyttää, toteaa Euroopan alueiden komitea (AK) 17. toukokuuta antamassaan päätöslauselmassa. Komitea tuo siinä julki huolen Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n neuvottelujen polkemisesta paikallaan.

Yksimielisesti hyväksymässään päätöslauselmassa komitea korostaa, ettei Irlannin saarelle saa pystyttää kovaa rajaa. Se toteaa lisäksi, että EU:n tulee jatkaa vahvaa aluekehityspolitiikkaa ja hyödyntää maatalous- ja kalastuspolitiikkaansa ja että se voisi myös joustavoida valtiontukisääntöjään lieventääkseen brexitin kielteisiä vaikutuksia alueellisiin talouksiin. Komitea kehottaa lisäksi Euroopan komissiota arvioimaan mahdollista tarvetta luoda vakautusrahasto alueille, joihin Britannian ero EU:sta vaikuttaa kaikkein kielteisimmin.

AK:lla ei ole virallista roolia neuvotteluissa, mutta eräät komitean jäsenistä ja näiden edustamista yhteisöistä ottavat kulloistenkin maakohtaisten oikeudellisten puitteiden mukaisesti virallisesti kantaa kyseisiin asiakokonaisuuksiin, muun muassa kauppaan.

AK:n puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz sanoi, että ”Yhdistyneen kuningaskunnan lähtö EU:sta 29. maaliskuuta 2019 uhkaa aiheuttaa suuria vaikeuksia paikallis- ja alueyhteisöille kaikkialla EU:ssa. Toistaiseksi keskusteluissa on käsitelty aivan liian vähän sitä, mitä brexit merkitsee Euroopan alueille ja kunnille. Kun Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta ei juurikaan ole tietoa, on paikallis- ja alueviranomaisten tavattoman vaikea tehdä suunnitelmiaan. Lähtökohdan tulee kuitenkin olla se, että vältetään kova raja Irlannissa ja jatketaan EU:n ohjelmia – kuten PEACE ja Interreg –, jotka ovat tukeneet rauhanrakentamista sitten pitkänperjantain sopimuksen.”

Puheenjohtaja jatkoi: ”On tullut aika osoittaa pragmaattisuutta niin neuvotteluissa kuin brexitin jälkeisessä talousarviossa. Silti on ehdotettu leikkauksia tärkeimpiin yhteisvastuu- ja investointivoimavaroihimme – koheesiopolitiikkaan –, eikä edes ole lainkaan varmaa, että brexitin vaikutusta pehmennetään sosiaali-, maatalous- ja kalastusalan rahastoja hyödyntämällä.”

Puheenjohtaja Lambertz ja AK:n viiden poliittisen ryhmän edustajat vierailevat Dublinissa 22. toukokuuta ja matkustavat seuraavana päivänä Pohjois-Irlantiin tapaamaan paikallishallinnon ja paikallisen liike-elämän edustajia sekä tekevät vierailun rajalle.

AK on tehnyt kyselyn jäsentensä keskuudessa ja yhdessä Euroopan kauppa- ja teollisuuskamarien liiton Eurochambresin kanssa laajemman kyselytutkimuksen , jota varten haastateltiin suurempaa joukkoa paikallis- ja alueviranomaisia ja kauppakamareita EU:n eri puolilta. Ne osoittavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan lisäksi brexitin odotetaan vaikuttavan ankarimmin talouteen Irlannissa. Kyselyistä – ja AK:n teettämästä tutkimuksesta – ilmenee, että muita erityisen uhanalaisia alueita on Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Ranskassa. AK:n analyyseista ilmenee lisäksi, että enemmistö alueista ei ole tähän mennessä kyennyt arvioimaan Britannian eron mahdollisia vaikutuksia, mikä johtuu etenkin neuvotteluihin sekä Britannian ja EU:n tuleviin suhteisiin liittyvästä epävarmuudesta.

 

Taustatietoa :

 

AK:n 17. toukokuuta antamassa päätöslauselmassa Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vaikutuksista Euroopan unionin paikallis- ja aluehallintotasoon ja siihen tehdyissä muutosehdotuksissa käsitellään suurta joukkoa odotettavissa olevaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamiseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä. Tämä käsittää EU:n kansalaisten aseman Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ison-Britannian kansalaisten aseman EU:ssa, mihin liittyen AK vaatii varmistamaan, etteivät mahdolliset muutokset EU:n jäsenvaltioiden tai Yhdistyneen kuningaskunnan politiikassa vaaranna kansalaisten oikeuksia. Näihin oikeuksiin kuuluu ”oikeus terveydenhoitoon sekä sosiaaliturvamaksujen vastavuoroinen tunnustaminen”. Päätöslauselmassa kiinnitetään huomiota varsinkin talousseikkoihin, jotka liittyvät satamiin, Gibraltariin ja EU:n äärialueisiin, joiden tavaton riippuvuus Britannian taloudesta saattaa edellyttää erityistoimia. Päätöslauselmassa tarkastellaan lisäksi sitä, millaiseksi EU:n tuleva suhde Britanniaan muodostuu luonteeltaan. Siinä esitetään, että Britannian paikallis- ja aluehallinto voisi osallistua yhteistyöohjelmiin vastaavien norjalais- ja islantilaistahojen tavoin ja että eräitä olemassa olevia EU:n mekanismeja – kuten makroaluestrategioita ja eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä – voitaisiin hyödyntää helpottamaan yhteistyötä Britannian kuntien ja alueiden kanssa. Se olisi osa ”kunnianhimoista sopimusta”, jossa ”määritetään EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen aito kumppanuus, johon sisältyvät kauppa- ja taloussuhteet mutta jossa ei rajoituta niihin”. Päätöslauselmassa todetaan lisäksi, että on Euroopan unionin 27 jäsenvaltion paikallis- ja alueyhteisöjen ”intressien mukaista”, että Britannia voi osallistua tiettyihin unionin ohjelmiin – – ”etenkin sellaisilla aloilla kuin koulutus, kulttuuri, tutkimus ja innovointi” – ja tehdä yhteistyötä asianomaisten EU-virastojen kanssa, ja että säilytetään ”tiiviit suhteet turvallisuuteen, rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan liittyvillä aloilla”. AK, joka on perustanut alueidenvälisen ryhmän brexitin vaikutukset välittömimmin kokemaan joutuvia alueita varten, toteaa, että komitealla ”on parhaat edellytykset suunnitella ja panna täytäntöön institutionaalisia järjestelyjä, joiden avulla edistetään säännöllistä neuvonpitoa ja vuorovaikutusta Yhdistyneen kuningaskunnan paikallishallinnon sekä alueiden parlamenttien ja edustajakokousten kanssa”.

• Päätöslauselma perustuu ajattelultaan AK:n maaliskuussa 2017 hyväksymään aiempaan kannanottoon, joka annettiin EU:n pääneuvottelijan ja Euroopan komission jäsenen Michel Barnier’n esittämän puheen ja tämän kanssa käydyn keskustelun jälkeen. AK on kuluneiden 14 kuukauden aikana toteuttanut useita kyselytutkimuksia jäsentensä, paikallis- ja alueviranomaisten ja paikallisten kauppakamarien keskuudessa sekä tilannut tutkimuksen brexitin vaikutuksista alueiden talouksiin. Komitea järjesti lisäksi kahden tunnin mittaisen keskustelutilaisuuden brexitistä 30. marraskuuta ja on suorittanut poliittisia konsultaatioita poliittiselta asemaltaan vastaavien englantilais-, walesilais-, skotlantilais- ja pohjoisirlantilaistahojen kanssa ja käynyt keskusteluja EU27:n piirissä.

• AK yksilöi Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n neuvottelujen tärkeimmiksi katsomansa asiat vuoden 2017 maaliskuun päätöslauselmassaan ja tähdentää siinä kaiken kaikkiaan, että ”unionin ulkopuolisen maan ja EU:n välillä ei voi olla järjestelyjä, jotka ovat EU:n jäsenyyttä parempia”. AK perää päätöslauselmassa ”tilapäisiä järjestelyjä, jotta voidaan minimoida nykyisiin jo pitkäaikaisiin T&K-hankkeisiin ja sen myötä paikallistalouksiin kohdistuvat häiriöt”. Komitea kehottaa kiinnittämään ”erityistä huomiota mahdollisiin järjestelyihin, joiden avulla voidaan lieventää kaikkiin asianomaisiin alueisiin ja paikallisyhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia”. Komitea katsoo, että olisi selvennettävä, voivatko Yhdistyneen kuningaskunnan nykyiset energiahankkeet ja erityisesti hankkeet, jotka paikallis- ja alueyhteisöt ovat käynnistäneet tai jotka on suunnattu paikallis- ja alueyhteisöille ja joissa pyritään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja kestäväpohjaiseen energiantuotantoon, saada edelleen tukea Verkkojen Eurooppa välineestä, ESIR-rahastosta ja Euroopan investointipankilta. AK kehottaa neuvottelijoita tutkimaan mahdollista vaikutusta EU:n nuoriso- ja koulutusohjelmiin sekä T&K-ohjelmiin ja suosittaa siinä yhteydessä, että nämä tarkastelevat asianmukaisia ratkaisuja ns. kumppanimaa-lähestymistavan pohjalta, sillä se mahdollistaa EU:n ulkopuolisten maiden osallistumisen EU:n kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten perusteella. Komiteaa esittää lisäksi ajatuksen, että ”Yhdistyneen kuningaskunnan eroa unionista olisi hyödynnettävä mahdollisuutena luoda oikeudenmukaisempi, parempi ja osallistavampi EU” sekä ”mahdollisuutena EU:n talousarvion syvälliseen uudistukseen. Tässä yhteydessä tulisi ottaa huomioon paikallis- ja alueyhteisöjen tarpeet.”

 

Yhteyshenkilö:

Andrew Gardner

P. +32 473843981

andrew.gardner@cor.europa.eu