Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Kuntien ja alueiden on oltava keskeisessä asemassa Euroopan talouspolitiikassa  

Jos edellisen kriisin jälkeisestä säästöpolitiikasta halutaan ottaa opiksi, on syytä muuttaa EU:n talouden ohjausjärjestelmän nykyisiä sääntöjä ja edistää julkisia investointeja.

Euroopan alueiden komitean (AK) talouspolitiikkavaliokunnan (ECON) ensimmäisen kesätauon jälkeisen kokouksen pääaiheena oli se, että kuntien ja alueiden on ehdottomasti päästävä vaikuttamaan covid-19-kriisin jälkeiseen elpymiseen Euroopassa ja osallistumaan EU:n talouden uuden ohjausjärjestelmän suunnitteluun.

ECON-valiokunnan jäsenet kävivät alustavan keskustelun 672,5 miljardin euron (312,5 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina) elpymis- ja palautumistukivälineestä , jolla on tarkoitus tukea EU-maita uudistusten toteuttamisessa ja EU:n yhteisiin painopisteisiin tehtävissä investoinneissa. Elpymis- ja palautumistukiväline on suurin Euroopan elpymissuunnitelmanakin tunnettuun, 750 miljardin euron arvoiseen Next Generation EU - elpymisvälineeseen kuuluvista rahoitusvälineistä.

Coulainesin kunnanjohtaja Christophe Rouillon (FR, PES) , joka on lokakuussa 2020 pidettävässä täysistunnossa annettavan lausunnon ”Euroopan elpymissuunnitelma: elpymis- ja palautumistukiväline ja teknisen tuen väline” yleisesittelijä, totesi seuraavaa: ”750 miljardin euron elpymissuunnitelman avulla on sekä voitava selviytyä covid-19-kriisistä että ohjattava Euroopan kehitysmallia uuteen suuntaan. Kuntien ja alueiden institutionaalisina edustajina pidämme valitettavana, että hallinnointi on keskittynyt liiaksi valtiotasolle eivätkä pyrkimykset kestävään kehitykseen ole riittävän kunnianhimoisia. Koheesiopoliittisissa rakennerahastoissa on vältettävä päällekkäisyyksiä ja sitä, että toinen käsi antaa ja toinen ottaa. Elpymis- ja palautumistukivälineeksi kutsuttu elpymisrahasto voi merkitä todellista laadullista harppausta Euroopan investointikapasiteetin lisäämisessä, mutta tämä edellyttää Euroopan kuntien ja alueiden osallistamista.”

Etäkokouksena järjestetyssä valiokuntakokouksessa keskityttiin lisäksi kahden Vallonian aluehallituksen edustajan laatimiin asiakirjoihin. ECON-valiokunnan jäsenet äänestivät Vallonian alueen pääministerin Elio di Rupon (BE, PES) laatimasta lausuntoluonnoksesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu” ja keskustelivat Vallonian aluehallituksen varapuheenjohtajan ja talous- ja kauppaministerin Willy Borsus'n (BE, Renew Europe) valmistelemasta lausuntoluonnoksesta, jonka aiheena on ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu” . ECON-valiokunnan on määrä hyväksyä jälkimmäinen lausunto 19. marraskuuta 2020.

Elio di Rupo (BE, PES) totesi, että ”vakaus- ja kasvusopimuksen mekanismien soveltamisen keskeyttäminen covid-19-pandemian aikana antaa valtioille ja paikallisviranomaisille mahdollisuuden vastata kansalaisten ja yritysten tarpeisiin. Talouden ohjausjärjestelmän sääntöjä on kuitenkin tarkistettava perusteellisesti, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet kansalaisten odotusten mukaisesta Euroopasta ja saadaan keskeisiä strategisia (terveys-, elintarvike- ja muiden vastaavien alojen) yrityksiä siirtymään tänne takaisin. Odotan, että Euroopan komissio tekee kunnianhimoisen ehdotuksen selviytymis- ja palautumiskykyisen, digitaalisen ja kestäväpohjaisen Euroopan aikaansaamiseksi.”

Aiheesta käytyyn keskusteluun osallistui myös talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelua käsittelevä Euroopan parlamentin esittelijä Margarida Marques (PT, PSE) . Covid-19-toimien vuoksi asiakirjaa koskevat äänestykset toimitetaan etäjärjestelyin, ja ne saatetaan päätökseen torstaina 1. lokakuuta. Lausunto on määrä hyväksyä AK:n täysistunnossa 9.–10. joulukuuta 2020.

Elio Di Rupo ja Christophe Rouillon pitivät 28. heinäkuuta verkkokokouksen talouspolitiikasta vastaavan komission jäsenen Paolo Gentilonin kanssa. Molemmat korostivat, että on tärkeää antaa paikallis- ja alueyhteisöille keskeinen sija kaikissa kansallisissa elpymissuunnitelmissa.

AK:n puheenjohtaja Apostolos Tzitzikostas oli tavannut komissaari Gentilonin jo aiemmin, 2. heinäkuuta ja keskustellut tämän kanssa siitä, miten alueet ja kunnat voitaisiin parhaiten ottaa mukaan Next Generation EU - välineen hallintaan.

Komissaari Gentiloni osallistuu AK:n lokakuun täysistunnossa käytävään keskusteluun selviytymiskyvystä ja elpymisestä.

Valiokunnan jäsenet keskustelivat kokouksessa myös riippumattoman ajatushautomon European Policy Centren (EPC) toiminnanjohtajan Fabian Zuleegin kanssa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan talous- ja kauppasuhteiden tulevasta kehityksestä sekä brexit-mukautusvarauksesta. Tällä uudella erityisvälineellä on tarkoitus torjua ennakoimattomia ja kielteisiä seurauksia niissä jäsenvaltioissa ja niillä aloilla, joihin Britannian EU-ero vaikuttaa pahiten. Heinäkuun 17.–21. päivänä 2020 pidetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmien mukaan brexit-mukautusvaraukseen osoitetaan 5 miljardin euron määrärahat vuosiksi 2021–2027.

ECON-valiokunta nimesi Saarlandin maapäivien ensimmäisen varapuheenjohtajan Isolde Riesin (DE, PES) kriittisiä raaka-aineita koskevasta toimintasuunnitelmasta laadittavan lausunnon esittelijäksi. Euroopan komissio esitti toimintasuunnitelman 3. syyskuuta.

Covid-19-kriisin vaikutukset EU:n alueisiin sekä paikallis- ja alueviranomaisten kriisin vuoksi kohtaamat haasteet ovat aiheena ensimmäisessä vuotuisessa alue- ja kuntabarometrissä , jonka Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja, Keski-Makedonian aluejohtaja Apostolos Tzitzikostas esittelee puhuessaan AK:n täysistunnossa 12. lokakuuta. Barometri perustuu nimenomaan tätä tarkoitusta varten teetettyihin selvityksiin ja muihin tutkimuksiin, ja tarkoituksena on esittää yksityiskohtainen arvio kriisistä ja eräistä sen myötä esiin nousseista keskeisistä poliittisista kysymyksistä.

Kokousasiakirjat

Tästä pääset ilmoittautumaan Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolle 2020.

Yhteyshenkilö:

Matteo Miglietta

P. +32 22822440

Matkap. +32 470895382

matteo.miglietta@cor.europa.eu