Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Alueet voivat näyttää uudessa teollisuusstrategiassa tietä kohti vihreämpää Eurooppaa  

Tässä haastattelussa Etelä-Hollandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen Jeannette Baljeu (NL, Renew Europe) vastaa kuuteen kysymykseen paikallis- ja alueviranomaisten roolista Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa. Hän korostaa, että tarvitaan uudenlaista paikkalähtöisyyttä, jotta alueet ja kunnat voivat ottaa kansalaisia ja yritysekosysteemejä lähimpänä olevina hallintotahoina teollisuuden sekä vihreän että digitaalisen siirtymän omaksi asiakseen. Jeannette Baljeu on 12.–14. lokakuuta pidettävässä täysistunnossa hyväksyttävän lausunnon Euroopan uusi teollisuusstrategia esittelijä.

Millainen rooli paikallis- ja aluetasolla tulisi olla Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa?

Alueet ovat kykeneviä ja halukkaita näyttämään esimerkkiä, ja EU:n uudessa teollisuusstrategiassa tulee korostaa niiden roolia ja vahvistaa paikkalähtöisyyttä.

Teollisuuden ekosysteemit ovat usein alueellisia ja kytköksissä muihin alueellisiin ekosysteemeihin toimitusketjujen tai tietämyksenvaihtoverkostojen kautta. Tästä syystä EU:n teollisuusstrategian tulee olla paikkalähtöinen ja alue- ja paikallisviranomaisilla tulee olla siinä merkittävä rooli. Ne ovat kansalaisia ja teollisuuden ekosysteemejä lähinnä oleva hallintotaso, jolla on merkittävää toimivaltaa eri politiikanaloilla. Ne voivat ottaa käyttöön monenlaisia välineitä kokonaisvaltaisen ja kunnianhimoisen eurooppalaisen teollisuusstrategian täytäntöönpanon mahdollistamiseksi.

Millä tavoin teollisuuspolitiikalla voidaan edistää vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa? Miten ympäristönormeja voidaan asettaa vaarantamatta eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa unionin ulkopuolisten maiden yrityksiin?

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat eniten energiaintensiiviset teollisuudenalat, ja ne myös haluavat tehdä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kuten totean lausunnossa, tätä varten tarvitaan kuitenkin etenemissuunnitelmia, jotka sisältävät selkeitä, kunnianhimoisia ja realistisia hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita. Mielestäni meidän on tuettava teollisuusyrityksiä tässä siirtymässä, jotta ne voivat ottaa siinä johtavan roolin ja vetää pienemmät yritykset mukaan. Tämä voisi myös edistää kilpailukykyä, sillä voisimme keskittyä tuotteiden ja palvelujen laatuun sen sijaan, että tuotteita ja palveluja ostetaan halvemmalla EU:n ulkopuolisista maista.

Näettekö, että vihreän kehityksen ohjelma ja samaan aikaan elpymissuunnitelman kautta saatavilla oleva massiivinen rahoitus tarjoavat poikkeuksellisen hyvän tilaisuuden edistää vihreää siirtymää ja avaavat runsaasti mahdollisuuksia ympäristömyönteisille ja kestävästi toimiville yrityksille ja yrittäjille?

Kyllä, uskon tähän mahdollisuuteen. Rahoitustukea on vain annettava asianmukaisin ehdoin. Jäsenvaltioiden tulee nyt laatia kansalliset suunnitelmat ja määritellä yksityiskohdat. Alueiden olisi oltava tasavertainen neuvottelukumppani, päästävä mukaan keskusteluihin näistä suunnitelmista ja voitava antaa niihin oma panoksensa. Alueilla on tietoa ja asiantuntemusta, ja ne pystyvät nivomaan näihin suunnitelmiin älykästä erikoistumista koskevat alueelliset innovaatiostrategiat (RIS3) ja osoittamaan, mihin talouden viherryttämisinvestoinnit kannattaa kohdentaa.

Millaisia älykkään erikoistumisen strategioiden pitäisi olla? Millä aloilla Euroopan teollisuuden on parannettava kilpailukykyään?

Alueilla on realistinen kuva taloustilanteestaan. Ne tuntevat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja siksi niiden olisi hyödynnettävä RIS3-strategioitaan paitsi taloutensa elvyttämiseen myös muiden alueiden kanssa tehtävän yhteistyön perustana. Tämä prosessi voi helpottaa alueellisten klustereiden ja täydentävän osaamisen linkittämistä yhteen, jotta saadaan rakennettua alueiden välisiä arvoketjuja. Alueiden olisi vahvistettava RIS3-strategioidensa pohjalta klustereitaan paitsi tukemalla alueellisia yhteyksiä myös yhteyksiä muiden alueiden klustereihin, ja tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä alueidenvälisten innovointi-investointien edistämiseen tarkoitettua välinettä. Tämä voisi parantaa Euroopan kilpailukykyä, lujittaa toimitusketjuja ja vähentää riippuvuuttamme ulkomaisista toimittajista.

EU voisi mielestäni tukea jäsenvaltioita ja alueita enemmän kilpailukyvyn parantamisessa. Tämä ei välttämättä tarkoita julkisen rahoituksen lisäämistä. Se voisi myös merkitä kilpailupolitiikan uudistamista siten, että eurooppalaiset yritykset saisivat paremmat mahdollisuudet suojautua vihamielisiltä valtausyrityksiltä. Valtiontukea saavat kansainväliset sijoittajat ostavat pk-yrityksiä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä alueellisille ekosysteemeille mutta kuitenkin liian pieniä, jotta niihin kohdistuviin vihamielisiin ostotarjouksiin puututtaisiin. Tähän viitataan myös EU:n valkoisessa kirjassa ulkomaisista valtiontuista . Sisämarkkinoita kehittämällä voitaisiin myös luoda aidosti tasapuoliset toimintaedellytykset ja parantaa siten eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä, jolloin ne pystyisivät kilpailemaan Googlen, Amazonin ja Alibaban kaltaisten maailman johtavien yritysten kanssa. RIS3-strategioissa voitaisiin myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota digitalisaatioon.

Oletteko sitä mieltä, että EU:n teollisuusstrategiaa on uudistettava pandemian erittäin laajojen ja voimakkaiden vaikutusten takia?

Covid-19-pandemia on osoittanut, millaisia geopoliittisia riskejä ulkomaisiin sijoituksiin sekä liialliseen riippuvuuteen maailmanlaajuisista toimitus- ja arvoketjuista liittyy. EU:n teollisuusstrategiaan olisi sen vuoksi sisällytettävä toimenpiteitä, jotka auttavat yli nykyisestä kriisistä ja joiden avulla valmistaudutaan tulevaisuudessa mahdollisesti puhkeaviin uusiin pandemioihin. Tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen yhteiskunnan ja Euroopan talouden selviytymiskyky esimerkiksi pohjustamalla lääkinnällisten tarvikkeiden ja lääkkeiden vaihtoehtoisia eurooppalaisia toimitusketjuja. Tämä auttaa säilyttämään Euroopan teknologisen johtoaseman ja saavuttamaan digitaalisen ja teknologisen suvereniteetin, jotta voidaan estää EU:n ulkopuolisten toimijoiden vihamieliset yritykset saada määräysvaltaansa strategisen tärkeitä yrityksiä. Lisäksi on kuitenkin uudistettava myös kilpailupolitiikkaa.

Covid-19-sulun aikana toimitusketjut häiriintyivät: rajoja suljettiin, mikä vaikeutti tavaroiden toimittamista muihin maihin, ja lisäksi osa maista kielsi tiettyjen tavaroiden, erityisesti lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden, toimittamisen. Merkitseekö yritysten (ja alueiden) selviytymiskyvyn parantaminen sitä, että globalisaatiossa on otettava askel taaksepäin ja yritysten on palautettava toimintojaan EU:n alueelle?

On ymmärrettävää, että maat ja alueet ajattelivat asukkaidensa etua ja sulkivat sen vuoksi joitakin rajoja. Euroopan pitäisi olla valppaana edellä kuvailemieni globalisaation huonojen puolien varalta. Emme kuitenkaan saa missään nimessä unohtaa, että alueidenvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää kriisin hoitamiseksi, kuten Nordrhein-Westfalenin osavaltio osoitti pitämällä rajansa Alankomaihin avoinna ja ottamalla sieltä vastaan covid-19-potilaita. Alueiden välisten rajojen avoimuus on ensiarvoisen tärkeää eurooppalaisen yhteiskunnan ja Euroopan talouden selviytymiskyvyn varmistamiseksi, etenkin koska me tarvitsemme teollisuusklustereita, jotka tekevät yhteistyötä paikkalähtöisen lähestymistavan mukaisesti.

Lehdistöyhteydet:

pressecdr@cor.europa.eu

Jaa :