Paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan Euroopan elpymissuunnitelman toteuttamiseen, jotta sen avulla voidaan puuttua tehokkaasti kriisin seurauksiin. Keskitetty toimintamalli ja ylhäältä käsin tehtävät päätökset uhkaavat aiheuttaa päällekkäisyyksiä tai jopa kilpailua rahoitusvälineiden välillä. Tämä taas voisi heikentää uuden elpymis- ja palautumistukivälineen vaikutusta. Euroopan alueiden komitean (AK) jäsenet toivat näitä huolenaiheita esiin talousasioista vastaavan komission jäsenen Paolo Gentilonin kanssa käymässään keskustelussa. Heidän näkemyksensä ja parannusehdotuksensa on otettu huomioon täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa.

Euroopan alueet ja kunnat pyytävät, että elpymis- ja palautumistukivälinettä ja talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevia asetuksia muutetaan niin, että paikallis- ja alueviranomaiset pääsevät osallistumaan elpymissuunnitelmien laadintaan. AK ehdottaa valtio- ja paikallistason viranomaisten välisen kumppanuuden tueksi käytännesääntöjä, jotka lisäisivät ohjausjakson demokraattista legitiimiyttä ja tehostaisivat sen vaikutusta. Tästä olisi apua piakkoin käytettävissä olevan ennennäkemättömän investointivälineistön koordinoinnissa, ja näin voitaisiin välttää päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuutta.

”Vaikutuksia ei synny ilman kumppanuutta”, AK:n puheenjohtaja Apostolos Tzitzikostas tähdensi talousasioista vastaavan komission jäsenen Paolo Gentilonin kanssa käydyssä keskustelussa ja ehdotti, että alueiden ja kuntien osallistumista edistettäisiin ja elpymis- ja palautumistukivälineen alueellisia vaikutuksia seurattaisiin yhdessä vuotuisen alueellisen elpymis- ja palautumisfoorumin avulla.

”Alueiden ja kuntien asiantuntemus on ratkaisevan tärkeää EU:n elpymisstrategian kannalta”, komissaari Gentiloni totesi ja jatkoi: ”Elpymissuunnitelmat voivat onnistua vain, jos jäsenvaltioiden hallitukset tekevät yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Olemme valmiita toimimaan yhdessä asian hyväksi muun muassa osallistumalla alueellisiin foorumeihin heti, kun se on taas mahdollista.” Investointipainopisteiden osalta Gentiloni korosti, että ”suunnitelmia ei laadita Brysselissä mutta komissio huolehtii siitä, että ne ovat yhteisten puitteiden mukaisia ja siten tekevät talouksistamme entistä kestävämpiä ja selviytymiskykyisempiä ja edistävät voimakkaasti vihreää ja digitaalista siirtymää. On ilahduttavaa huomata, että tämä on täysin linjassa sen kanssa, mitä AK elpymis- ja palautumistukivälineeltä kaipaa.”

Alue- ja paikallistason päättäjien kehotukset ja ehdotukset on otettu huomioon AK:n täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa aiheesta ”Covid-19-pandemiaan liittyvä Euroopan elpymissuunnitelma: elpymis- ja palautumistukiväline ja teknisen tuen väline” .

”Meillä on selkeä viesti Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille: Elpymissuunnitelma ei toimi, ellei kuntia ja alueita oteta mukaan sekä kansallisten suunnitelmien valmisteluun että niiden toteuttamiseen. Uhkaavan taloudellisen ja sosiaalisen tsunamin torjumiseksi kiireellisesti tarvittavia elvytystoimia ei myöskään pitäisi toteuttaa pidemmän aikavälin kestäväpohjaisten investointien kustannuksella, ja siksi vastustamme varojen siirtämistä rakennerahastoista elpymissuunnitelman rahoitukseen. Lisäksi Euroopan talouden ohjausjärjestelmää on uudistettava perusteellisesti covid-19-kriisistä saatujen opetusten pohjalta, ja siitä on tehtävä nykyistä demokraattisempi, osallistavampi ja kestävämpi”, lausunnon yleisesittelijänä toiminut AK:n sosialistiryhmän puheenjohtaja ja Coulainesin kunnanjohtaja Christophe Rouillon (FR, PES) totesi.

Paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla on EU:ssa kolmannes (33,6 %) julkisista menoista ja 53 % julkisista investoinneista ( vuoden 2018 tiedot, OECD ). Niillä on runsaasti vastuuta ja toimivaltaa elpymisen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta ratkaisevan tärkeillä politiikanaloilla liikenteestä tai yritysten tukemisesta aina ympäristöön, koulutukseen tai asumisasioihin saakka.

Kuntien ja alueiden julkinen talous on kärsinyt covid-19-pandemiasta pahoin. AK:n ja OECD:n toteuttamassa kyselyssä, joka on osa ensimmäistä vuotuista alue- ja kuntabarometria , 76 % vastaajista totesi varojen puutteen olleen suuri tai kohtalainen haaste kriisin hallinnan yhteydessä. Kaiken kaikkiaan 85 % vastaajista uskoo, että paikallis- ja alueyhteisöjen julkiseen talouteen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä (vuosina 2021 ja 2022) suuri tai kohtalainen kielteinen vaikutus. Pandemian aiheuttama ns. saksivaikutus eli julkisista palveluista aiheutuvien menojen kasvu ja veroista ja maksuista saatavien tulojen väheneminen on paikallisen julkistalouden kannalta tikittävä aikapommi.

AK ja komissio keskustelevat parhaillaan EU:n yhteisen ”elpymis- ja palautumisfoorumin” järjestämisestä vuoden kuluttua. Foorumissa on tarkoitus arvioida elpymis- ja palautumistukivälinettä, sen vaikutuksia kentällä sekä sen panosta vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutumiseen ja yhteenkuuluvuuteen. Tässä yhteydessä tukeudutaan myös AK:n yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten järjestöjen kanssa tekemään työhön, jonka tavoitteena on arvioida kuntien ja alueiden osallistumista kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun sekä elpymis- ja palautumistukivälineeseen yleensäkin.

Taustaa:

Yhteensä 672,5 miljardin euron suuruisella elpymis- ja palautumistukivälineellä (312,5 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina) on tarkoitus tukea EU-maita uudistusten toteuttamisessa ja EU:n yhteisiin painopisteisiin tehtävissä investoinneissa. Se on suurin Euroopan elpymissuunnitelmanakin tunnettuun, 750  miljardin euron arvoiseen Next Generation EU - elpymisvälineeseen kuuluvista rahoitusvälineistä.

Yhteyshenkilö:

Matteo Miglietta

P. +32 22822440

Matkap. +32 470895382

matteo.miglietta@cor.europa.eu