Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Alueellinen sosiaali-indikaattorien tulostaulu: uudet tutkimustulokset osoittavat, että yli 80 prosentilla EU:n alueista on tapahtunut edistystä, mutta alueiden välillä on edelleen eroja  
AK:n puheenjohtaja Lambertz: ”EU:n on asetettava sosiaalinen edistys ja alueelliset investoinnit keskeiseen asemaan asialistallaan”

Sosiaalisen edistyksen mittaaminen alueellisella tasolla on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden investoinnit tukevat EU:n sosiaalisia tavoitteita. Tästä syystä Euroopan alueiden komitea (AK) on laatinut kaikkien aikojen ensimmäisen alueellisen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun , joka osoittaa, että suurin osa EU:n alueista on edistynyt vuosina 2014–2018, vaikka alueiden välillä on merkittäviä eroja.

Euroopan komissio on vuodesta 2018 seurannut jäsenvaltioiden sosiaalista kehitystä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla. Tulostaulu kattaa 12 politiikan alaa, joihin kuuluvat muun muassa työttömyys, koulutus, lastenhoito, terveydenhoito ja digitaaliset taidot. AK – EU:n alue- ja paikallistason päättäjien kokous – on kuitenkin ilmaissut huolensa siitä, että komission sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu antaa tietoja vain valtakunnalliselta tasolta. AK onkin laatinut Eurostatin tietojen pohjalta alueellisen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, jolla mitataan sosiaalista edistystä EU:n alueilla.

Alueellisen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun mukaan vuosien 2014–2018 yleinen suuntaus on myönteinen: yli 80 prosentilla EU:n alueista on tapahtunut sosiaalista edistystä. Samaan aikaan yksittäisten jäsenvaltioiden sisällä – esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Italian alueiden välillä – on kuitenkin huomattavia eroja. Sama suuntaus näkyy alueellisen innovoinnin tulostaulussa , jonka Euroopan komissio julkaisi aiemmin tänä vuonna.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz totesi:

”Euroopan kehitystä ei pidä määrittää vain taloudellisen, vaan myös sosiaalisen edistyksen pohjalta. Kun ymmärretään alueilla vallitseva tilanne, EU:n toimintapolitiikat ja investoinnit voivat auttaa tehokkaammin kaventamaan alueellisia eroja ja varmistamaan, että ketään ei jätetä jälkeen muista. Edistystä on tapahtunut, mutta tänään julkaistu raportti tuo esille, että EU:n on asetettava sosiaalisen eriarvoisuuden poistaminen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen keskeiseen asemaan asialistallaan. Tämä tutkimus on vasta alkua, ja kehotammekin Euroopan komissiota ottamaan työmme huomioon ja sisällyttämään alueellisen ulottuvuuden toimintapolitiikkoihinsa ja sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun. Alueet ja kunnat ovat valmiita rakentamaan kestävää Eurooppaa, mutta ne tarvitsevat investointeja, mistä syystä tarvitsemme joustavuutta vakaus- ja kasvusopimukseen sekä vahvaa koheesiopolitiikkaa ja Euroopan sosiaalirahastoa seuraavassa EU:n talousarviossa.”

Keskeiset havainnot:

Saatavilla olevat Eurostatin tiedot kattavat alueellisella tasolla ( NUTS 2 - taso ) sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun 12:sta politiikan alasta kahdeksan, tosin pienin mukautuksin. Tältä pohjalta AK on laatinut alueellisen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, joka johtaa seuraaviin päätelmiin:

Opintonsa keskeyttäneet: Praha on kehityksen kärjessä. Vaikka opintonsa keskeyttäneiden osuus on pudonnut vuoden 2010 13,9 prosentista 10,6 prosenttiin vuonna 2018, alueelliset tiedot osoittavat, että alueiden välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Tšekin keskiarvo on 6,2 prosenttia, mutta osuus vaihtelee Prahan 2,7 prosentista Luoteis-Tšekin 17,1 prosenttiin. Vastaavasti Espanjassa kansallinen keskiarvo on 21,5 prosenttia, mutta osuus vaihtelee Baskimaan 6,9 prosentista Melillan 29,5 prosenttiin.

Sukupuolten väliset erot: naisia ei ole ainoallakaan alueella työelämässä enemmän kuin miehiä. Vuonna 2018 EU:ssa ei ollut yhtäkään aluetta, missä naisten työllisyysaste olisi ollut korkeampi kuin miehillä. Eniten edistystä sukupuolten välisen työllisyyseron kaventamisessa vuosina 2014–2018 tapahtui Ylä-Norlannin alueella Ruotsissa (2,2 prosentista vuonna 2014 0,5 prosenttiin vuonna 2018, eli ero kaventui 77,27 prosenttia), Ylä-Normandian alueella Ranskassa (63,83 prosentin kavennus) ja Brandenburgissa Saksassa (62,22 prosentin kavennus).

Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat ihmiset: erot ovat valtavia Italiassa. Vaikka kaikilta EU:n alueilta ei ole saatavilla luotettavia tietoja, yleisesti on tapahtunut parannusta, mutta alueiden välillä on edelleen eroja: Italiassa Bolzanon/Bozenin alueella sosiaalisen syrjäytymisen aste on 8,5 prosenttia, kun Sisiliassa se on 52,1 prosenttia.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret: osuus on kasvanut Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Alueiden välillä on merkittäviä eroja. Osuudet ovat alhaisimmat Alankomaissa (Utrechtissa 3,2 prosenttia). Korkeimmat osuudet ovat Ranskan Guyanassa (33,1 prosenttia) ja Etelä-Italiassa (Sisiliassa 31,5 prosenttia). Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on kasvanut eniten pääasiassa Yhdistyneen kuningaskunnan alueilla (esimerkiksi Koillis-Skotlannissa 7,7 prosentista 12 prosenttiin).

Työllisyysaste: tulokset ovat parhaimmat Skandinaviassa. Erot ovat valtavia (40,8 prosenttia Mayottessa Ranskassa ja 85,7 prosenttia Tukholmassa Ruotsissa). Alhaisimmat asteet ovat Etelä-Italian alueilla ja Ranskan merentakaisilla alueille, korkeimmat Skandinavian alueilla. Eniten parannusta neljän viime vuoden aikana on tapahtunut Espanjan ja Unkarin alueilla.

Työttömyysaste: Kreikka on yhä toipumassa kriisistä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilanne on kohentunut kaikilla Euroopan alueilla neljän viime vuoden aikana. Eniten parannusta on tapahtunut Itä-Euroopan alueilla ja euroalueen ulkopuolisissa maissa. Manner-Euroopan korkeimmat työttömyysasteet ovat Kreikan ja Espanjan alueilla (Länsi-Makedonian alueella kokonaista 27 prosenttia), alhaisimmat puolestaan Saksan ja Tšekin alueilla.

Pitkäaikaistyöttömyys: alueelliset erot ovat suuria, mutta parannusta on tapahtunut eniten Puolassa. Pitkäaikaistyöttömyysasteissa on suuria alueellisia eroja (alhaisin 0,3 prosenttia, korkein 28,7 prosenttia). Kreikan alueet suoriutuvat heikoimmin, Tšekin, Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan alueet ovat vahvimpia. Puolan alueilla on tapahtunut eniten parannusta neljän viime vuoden aikana.

Elinajan odote syntymähetkellä: Espanjan ja Italian alueet ovat kärjessä. Tämä on ainoa terveydenhuoltoalan indikaattori, josta on saatavilla alueellista tietoa. Elinajanodote on korkein Espanjan ja Italian alueilla (jopa 85,1 vuotta Madridin itsehallintoalueella), kun taas Bulgarian alueilla elinajanodote on alhaisin (73,5 Luoteis-Bulgariassa).

Raportissa luokitellaan 281 NUTS 2 -tason aluetta neljään luokkaan ja mitataan niiden edistystä vuosina 2014–2018 (se kattaa seitsemän edellä mainitusta kahdeksasta indikaattorista; pois jää ”köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat ihmiset” tietojen hajanaisuuden takia):

merkittävästi edistyneet alueet , missä 7 indikaattorissa on tapahtunut myönteistä kehitystä kyseisellä kaudella (38 aluetta, joista 7 Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 5 Italiassa, 4 Alankomaissa ja 3 Saksassa, Puolassa ja Espanjassa)

kohtuullisesti edistyneet alueet , missä 5–6 indikaattorissa on tapahtunut myönteistä kehitystä (188 aluetta)

pysähtyneen kehityksen alueet , missä 3–4 indikaattorissa on tapahtunut myönteistä kehitystä (47 aluetta)

taantuneen kehityksen alueet , missä vain 1–2 indikaattorissa on tapahtunut myönteistä kehitystä (5 aluetta, joista Akvitania ja Mayotte Ranskassa, Gießen Saksassa ja Koillis-Skotlanti Yhdistyneessä kuningaskunnassa).

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen

P. +32 22822063

lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Jaa :