Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Paikallis- ja aluepäättäjät haluavat turvata riittävät vähimmäispalkat koko Euroopassa ja kehottavat torjumaan työssäkäyvien köyhyyttä  

AK kannattaa ehdotettua direktiiviä riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa

Alueiden ja kuntien mielestä työssäkäyvien köyhyyden torjuminen ja riittävien vähimmäispalkkojen turvaaminen ovat Euroopan unionin sosiaalisen, oikeudenmukaisen ja kestävän markkinatalouden perusedellytyksiä. Euroopan alueiden komitea (AK) suhtautuu näin ollen myönteisesti Euroopan komission ehdottamaan direktiiviin, jonka tarkoituksena on luoda puitteet riittävien vähimmäispalkkojen määrittämiselle ottaen huomioon voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö ja työmarkkinaosapuolten rooli. Kärntenin osavaltion päämiehen Peter Kaiserin (AT, PES) laatima AK:n lausunto annettiin kuluvalla viikolla neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin edustajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen.

Palkkaerot ovat viime vuosina lisääntyneet monissa jäsenvaltioissa: köyhyysvaarassa olevien työntekijöiden osuus on noussut 8,3 prosentista vuonna 2010 9,3 prosenttiin vuonna 2018. Lisäksi covid-19-pandemia on vaikuttanut kielteisesti erityisesti pienituloisimpien työntekijöiden palkkoihin. AK kehottaakin käynnistämään lähentymisprosessin, jotta kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, saavutetaan vähimmäistaso, joka on vähintään 60 prosenttia kokoaikaisen työn kansallisesta bruttomääräisestä mediaanipalkasta ja 50 prosenttia kokoaikaisen työn kansallisesta bruttomääräisestä keskipalkasta. Lisäksi komitea kehottaa komissiota tukemaan työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämistä ja edistämään niiden riippumattomuutta Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla.

Euroopan alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Vasco Cordeiro sanoi: ”EU:ssa sovellettavien riittävien vähimmäispalkkojen myötä olemme lähempänä työssäkäyvien köyhyyden poistamista ja yleisesti ottaen köyhyyden vähentämistä. Paikallis- ja alueviranomaisilla on parhaat edellytykset ehdotetun direktiivin täytäntöönpanoon, edistämiseen ja seurantaan. Ehdotettu direktiivi on yhdessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman ja Porton sosiaalialan huippukokouksen kanssa osoitus siitä, miten tärkeänä EU pitää unionin kansalaisia ja unionin sosiaalista ulottuvuutta sekä pandemian jälkeistä elpymistä.”

Työstä ja ammatillisesta koulutuksesta vastaava Portugalin hallituksen apulaisvaltiosihteeri Miguel Cabrita totesi: ”Olemme kaikki sitä mieltä, että vähimmäispalkan varmistaminen työntekijöille Euroopan unionissa on asianmukaisten työ- ja elinolojen sekä oikeudenmukaisten ja selviytymiskykyisten talouksien ja yhteiskuntien tae. Riittävät palkat ovat olennainen osa eurooppalaista yhteiskuntamallia. Meidän kaikkien mielestä työnteon on oltava kannattavaa, ja tuemme tavoitteita varmistaa riittävä vähimmäispalkka kaikkialla EU:ssa joko lainsäädännön tai työehtosopimusten kautta kansallisia järjestelmiä ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta kunnioittaen.”

Vain hyvin harvoilla EU:n alueilla on lainsäädäntävaltaa vähimmäispalkkojen määrittämiseksi, mutta niillä on työnantajina ja julkisten hankintasopimusten myöntäjinä keskeinen rooli neuvoteltaessa alueellisista työehtosopimuksista. Näin voidaan varmistaa, että talouden toimijat noudattavat voimassa olevia palkkaehtoja ja kunnioittavat kollektiivista neuvotteluoikeutta. AK kehottaa lausunnossaan myös puuttumaan työssäkäyvien köyhyyteen monitahoisella toimintamallilla, jossa otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten verojärjestelmä, koulutusaloitteet, sosiaalietuuksien taso ja työllisyyspolitiikka.

Lausunnon esittelijä, Kärntenin osavaltion päämies Peter Kaiser (AT, PES) sanoi: ”Riittävät vähimmäispalkat ovat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tärkeä osatekijä. Pienituloisten covid-19-kriisin aikana antamasta panoksesta yhteiskunnissamme on annettava tunnustusta, mutta ennen kaikkea tarvitaan konkreettisia toimia. On puututtava pikaisesti työssäkäyvien köyhyyteen ja epäterveeseen, työvoimakustannuksilla käytävän kilpailun aikaansaamaan laskevaan kierteeseen. Jotta työnteko olisi EU:ssa palkitsevaa kaikille, tarvitsemme sitovan vähimmäispalkkatavoitteen, joka on vähintään 60 prosenttia kansallisesta bruttomääräisestä mediaanipalkasta ja 50 prosenttia kansallisesta bruttomääräisestä keskipalkasta. Lähentymisprosessissa on samalla kunnioitettava nykyisiä kansallisia palkanmuodostusjärjestelmiä ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta.”

Lisätietoa:

Riittävän vähimmäispalkan varmistaminen kaikille työntekijöille on yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteesta. Euroopan komissio esitti 4. maaliskuuta toimintasuunnitelman , jonka avulla nopeutetaan pilarin täytäntöönpanoa ja valmistellaan Portossa 7.–8. toukokuuta pidettävää EU:n sosiaalialan huippukokousta .

AK julkaisi kuluvalla viikolla uuden tutkimuksen , jossa analysoidaan vähimmäispalkkojen paikallista ja alueellista ulottuvuutta Euroopassa. Tutkimuksessa todetaan, että alueiden välinen epätasapaino voi kumota vähimmäispalkkapolitiikan hyvät aikomukset. Esimerkiksi monilla pääkaupunkialueilla, missä elinkustannukset ovat korkeat, kansallinen vähimmäispalkka ei takaa kohtuullista tulotasoa. Lisäksi EU:n raja-alueilla vähimmäispalkat saattavat vaihdella huomattavasti, mikä voi vaikuttaa työmarkkinoihin rajan molemmin puolin. Tutkimuksessa ehdotetaan ”toimeentuloon riittävän palkan” alueellisten arviointien kehittämistä viitearvojen perustaksi ja korostetaan paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia uuden direktiivin tavoitteiden seurannassa ja edistämisessä.

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu