Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Euroopan unionin on uudistettava talouden ohjausjärjestelmäänsä covid-19-kriisin jälkeen  

Kunnat ja alueet vaativat talouden ohjausjärjestelmän tarkistamista niin, että vihreään ja digitaaliseen siirtymään saadaan uutta vauhtia, julkiset investoinnit lisääntyvät ja EU-hankkeen demokraattinen legitimiteetti vahvistuu

Paikallis- ja alueviranomaiset korostavat, että talousarvion on oltava joustava, jotta sillä voidaan tukea elpymistä ja palautumista vallitsevasta covid-19-kriisistä. Vakaus- ja kasvusopimuksen yleistä poikkeuslauseketta, joka aktivoitiin maaliskuussa 2020 ensimmäistä kertaa euroalueen historiassa, ja EU-tason tilapäisiä valtiontukipuitteita olisi sovellettava, kunnes Euroopan taloustilanne on rauhoittunut. Näin kehotetaan alueiden komitean (AK) täysistunnossa tänään esitellyssä lausunnossa, jonka on laatinut Elio Di Rupo (BE, PES).

EU:n talouden ohjausjärjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia kaikkiin hallintotasoihin ja erityisesti paikallis- ja aluehallintoon, jonka vastuulla on lähes kolmannes julkisista menoista ja yli puolet julkisista investoinneista koko EU:ssa, vaikkakin jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja. Vallonian alueen pääministerin Elio Di Rupon (BE, PES) Euroopan unionin talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelusta laatimassa lausunnossa korostetaan, että järjestelmää uudistettaessa on otettava huomioon tarve lisätä investointeja ja julkisia menoja siirtymän tukemiseksi terveyden, ravitsemuksen, liikenteen, digitaaliteknologian ja energian kaltaisilla keskeisillä aloilla. Euroopan komissio arvioi, että vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuosittain 260 miljardin euron lisäinvestoinnit (noin 1,7 % EU:n BKT:stä).

Covid-19-kriisi on nostattanut ennennäkemättömän taloudellisen, sosiaalisen ja talousarvioita järisyttävän tsunamin. EU:n kansalaiset kärsivät pandemian seurauksista pahasti. Toivommekin, että EU:n talouden ohjausjärjestelmää tarkistetaan ja mukautetaan ottaen huomioon Euroopan paikallis- ja alueyhteisöjen todellinen tilanne. Kun pandemia on saatu kuriin, emme voi palata entiseen toimintamalliin ja jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut” , korosti esittelijä Elio Di Rupo.

AK:n jäsenet katsovat, että EU:n talouden ohjausjärjestelmä on osittain syynä euroalueen kriisin seurauksena tapahtuneeseen julkisten investointien jyrkkään laskuun, koska siinä ei oteta riittävästi huomioon juoksevien menojen ja investointimenojen välistä eroa. Vuosina 2009–2018 julkiset investoinnit supistuivat EU:ssa kaiken kaikkiaan 20 % (suhteessa BKT:hen). Paikallis- ja alueviranomaisten toteuttamat investoinnit vähenivät lähes 25 % ja eräissä kriisin pahimmin koettelemissa jäsenvaltioissa 40 % tai sitäkin enemmän.

Komitea on toistuvasti todennut, että jäsenvaltioille ja paikallis- ja alueyhteisöille rakenne- ja investointirahastojen yhteisrahoituksesta aiheutuneita julkisia menoja ei pitäisi ottaa huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisissa alijäämälaskelmissa. Nämä menot ovat luonteeltaan ja olemukseltaan EU:n yleisen edun mukaisia investointeja, jotka todistetusti tukevat kestävää kasvua.

Lokakuussa julkaistu ensimmäinen EU:n laajuinen vuotuinen alue- ja kuntabarometri soitti hälytyskelloja: kriisi heikentää paikallis- ja alueyhteisöjen tulokehitystä vaarallisen ”saksivaikutuksen” eli menojen kasvun ja tulojen vähentymisen takia. Lisäksi AK:n ja OECD:n yhteinen kyselytutkimus osoitti, että jo heinäkuussa 13 % paikallis- ja aluehallintotahoista oli hakenut EU:n lisärahoitusta kriisistä selviämiseksi ja 49 % harkitsi sitä.

Elio Di Rupon laatimasta lausunnosta keskusteltiin 8. joulukuuta AK:n ensimmäisessä kokonaan etäkokouksena pidetyssä täysistunnossa. Keskusteluun osallistui myös Euroopan parlamentin jäsen Margarida Marques (PT, S&D). Noudatetun työjärjestyksen mukaisesti muutosehdotuksia ja lopullista lausuntoa koskevien äänestysten tulokset ilmoitetaan täysistunnon lopussa 10. joulukuuta.

Yhteyshenkilö:

Matteo Miglietta

P. +32 470895382

matteo.miglietta@cor.europa.eu

Share: