Neuvottelut EU:n budjetista jatkuvat  

Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko on varma syksyn merkki Brysselissä. Tosin tällä kertaa tätä aluepolitiikan suurtapahtumaa vietettiin lähes kesäisessä säässä: lämpötila kohosi päiväsaikaan reilusti 20 asteen paremmalle puolelle auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta, vaikka lähestyimme jo lokakuun puoliväliä.

Belgiassa kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen. Samaan aikaan Välimeren alueella rankkasateet ja tulvat vaativat useita kuolonuhreja. Yksittäisiä ilmiöitä ei tietenkään voi suoraan yhdistää ilmastonmuutokseen, mutta juuri teemaviikon alla julkistettu IPCC:n raportti kertoo siitä, että jotakin pitäisi tehdä. EU:n jäsenvaltiot neuvottelevat parhaillaan taakan jaosta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kunnat ja alueet voivat antaa merkittävän panoksen nykyistä tiukempien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi mm. tukemalla uusiutuvia energiamuotoja, parantamalla energiatehokkuutta sekä kehittämällä kestäviä liikenneratkaisuja.

Teemaviikon fokus oli kuitenkin aluepolitiikassa ja EU:n tulevassa talousarviossa. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani korostivat puheenvuoroissaan, että uusi talousarvio olisi saatava pakettiin ennen toukokuussa pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Hyvin mahdollista – sanoisinko jopa todennäköistä – kuitenkin on, että jäsenvaltioiden välisten neuvottelujen loppuratkaisut venyvät Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 jälkimmäiselle puoliskolle. Samaan aikaan kun pitäisi päästä sopuun myös brexitistä, ja aika tiimalasissa käy vähiin.

Valtuuskunnan kokouksessa vaihdoimme ajatuksia aiheesta Suomen EU-edustuston asiantuntijan kanssa. Hän kiitteli puheenjohtajavaltio Itävallan hyvää otetta neuvotteluissa. Itävalta on ehdottanut vain pieniä muutoksia komission budjettiesitykseen, jota Suomi pitää realistisena. Komission näkemyksen mukaan koheesiopolitiikan tulisi ensisijaisesti tukea innovointia ja vihreää kasvua, alueiden välistä yhteistyötä sekä kaupunkiseutujen kehitystä. Suomi on näistä tavoitteista pääosin yhtä mieltä. Eräissä jäsenvaltioissa olisi kuitenkin halua pyörittää koheesiopolitiikan pyörää taaksepäin siirtämällä painopistettä kohti suuria infrastruktuurihankkeita, kuten lentokenttiä tai kaasuputkia. IPCC:n ilmastoraportin valossa tähän ei olisi varaa.

Pauliina Haijanen
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja AK:ssa