Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko on varma syksyn merkki
Brysselissä. Tosin tällä kertaa tätä aluepolitiikan suurtapahtumaa
vietettiin lähes kesäisessä säässä: lämpötila kohosi päiväsaikaan reilusti
20 asteen paremmalle puolelle auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta,
vaikka lähestyimme jo lokakuun puoliväliä.
Belgiassa kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen.
Samaan aikaan Välimeren alueella rankkasateet ja tulvat vaativat useita
kuolonuhreja. Yksittäisiä ilmiöitä ei tietenkään voi suoraan yhdistää
ilmastonmuutokseen, mutta juuri teemaviikon alla julkistettu IPCC:n
raportti kertoo siitä, että jotakin pitäisi tehdä. EU:n jäsenvaltiot
neuvottelevat parhaillaan taakan jaosta hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseksi. Kunnat ja alueet voivat antaa merkittävän panoksen nykyistä
tiukempien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi mm. tukemalla uusiutuvia
energiamuotoja, parantamalla energiatehokkuutta sekä kehittämällä kestäviä
liikenneratkaisuja.
Teemaviikon fokus oli kuitenkin aluepolitiikassa ja EU:n tulevassa
talousarviossa. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Euroopan
parlamentin puhemies Antonio Tajani korostivat puheenvuoroissaan, että uusi
talousarvio olisi saatava pakettiin ennen toukokuussa pidettäviä Euroopan
parlamentin vaaleja. Hyvin mahdollista – sanoisinko jopa todennäköistä –
kuitenkin on, että jäsenvaltioiden välisten neuvottelujen loppuratkaisut
venyvät Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 jälkimmäiselle
puoliskolle. Samaan aikaan kun pitäisi päästä sopuun myös brexitistä, ja
aika tiimalasissa käy vähiin.
Valtuuskunnan kokouksessa vaihdoimme ajatuksia aiheesta Suomen
EU-edustuston asiantuntijan kanssa. Hän kiitteli puheenjohtajavaltio
Itävallan hyvää otetta neuvotteluissa. Itävalta on ehdottanut vain pieniä
muutoksia komission budjettiesitykseen, jota Suomi pitää realistisena.
Komission näkemyksen mukaan koheesiopolitiikan tulisi ensisijaisesti tukea
innovointia ja vihreää kasvua, alueiden välistä yhteistyötä sekä
kaupunkiseutujen kehitystä. Suomi on näistä tavoitteista pääosin yhtä
mieltä. Eräissä jäsenvaltioissa olisi kuitenkin halua pyörittää
koheesiopolitiikan pyörää taaksepäin siirtämällä painopistettä kohti suuria
infrastruktuurihankkeita, kuten lentokenttiä tai kaasuputkia. IPCC:n
ilmastoraportin valossa tähän ei olisi varaa.
Pauliina Haijanen
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja AK:ssa