Ilmastonmuutoksella on kauaskantoisia vaikutuksia ekosysteemeihin, talouden aloihin sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa. Euroopan komission mukaan vuosina 1980–2016 säästä ja muista ilmastoon liittyvistä ääri-ilmiöistä johtuvat taloudelliset menetykset olivat Euroopassa kaikkiaan yli 436 miljardia euroa. Tässä haastattelussa Markku Markkula (FI, EPP) vastaa neljään kysymykseen ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Espoon kaupunginhallituksen ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja on ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän lausuntoluonnoksen esittelijä. Lausunto on määrä hyväksyä Euroopan alueiden komitean seuraavassa täysistunnossa , joka pidetään 8.–10. joulukuuta 2020.
Tarvitseeko Eurooppa kunnianhimoisempaa EU:n sopeutumisstrategiaa nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemiseksi? Millä keskeisillä aloilla sopeutumistavoitetta on nostettava?
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvät tavoitteet on yhdistettävä. Ei siis jompiakumpia vaan molemmat. Poliittisten päättäjien tulisi käsitellä ilmastonmuutosta hätätilana, johon on puututtava yhteistyössä yhteisin, standardisoiduin ja innovatiivisin toimin myös maailmanlaajuisesti poistamalla siiloja ja esteitä. Euroopan olisi oltava globaali johtaja ja edelläkävijä pyrittäessä luomaan ja hyödyntämään innovatiivisia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tämä tarkoittaa paljon kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita kuin mistä EU:ssa keskustellaan nykyään.
Uutta EU:n strategiaa koskeva suunnitelma on tervetullut erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista ajatellen. Komitea kehottaa kuitenkin Euroopan komissiota laatimaan aiempaa kunnianhimoisemman EU:n sopeutumisstrategian, joka noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita ja jossa tunnustetaan kuntien ja alueiden keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja tarjotaan niille tarvittavat välineet alue- ja paikkakuntapohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. On ehdottomasti toimittava tietyillä keskeisillä aloilla ja aloitettava ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämisestä monialaiseksi painopisteeksi aluesuunnitteluun ja -hallintoon. Muita ensisijaisia kehityskohteita ovat päästökauppajärjestelmä , päästöjen vähentämistä koskeva taakanjakopäätös ja maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) . Lisäksi on lisättävä merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvien hankkeiden rahoitusvälineitä, tehostettava rajatylittävää yhteistyötä ja kokemuksen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä vahvistettava selviytymis- ja sopeutumisvalmiuksia, luontopohjaisia ratkaisuja ja innovointimahdollisuuksia.
Covid-19-pandemia on osoittanut yhteiskuntiemme haavoittuvuuden tartuntatautien suhteen, ja eräät tutkijat ovat korostaneet pandemioiden, luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen mahdollisia yhteyksiä. Katsotteko, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi liittyä tiiviimmin kansanterveyden suojeluun?
EU:n jäsenvaltioissa kansanterveyden tila ei ole koskaan ollut parempi kuin nyt, mutta ilmastonmuutos uhkaa viime vuosikymmenten saavutuksia. Covid-19-pandemia on osoittanut, että EU:n ja kaikkien hallintotasojen on tehtävä paljon enemmän ja että nyt on todella toimittava nopeasti yhdessä. Katsotaanpa Euroopan ympäristökeskuksen äskettäin julkaistua raporttia kaupunkialueiden sopeutumisesta. Tässä yksi esimerkki raportista: olettaen, että nykyinen haavoittuvuuden taso pysyy ennallaan ja uusia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ei toteuteta, äärimmäisestä kuumuudesta johtuvien vuosittaisten kuolemantapausten määrä voisi nousta nykyisestä 2 700 kuolemasta noin 30 000 tai 50 000 tapaukseen vuoteen 2050 mennessä ilmaston lämpenemisen ollessa vastaavana aikana 1,5 tai 2 celsiusastetta. Tämä on todellinen uhka, ja sen välttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen.
Miten Euroopan alueet ja kunnat voivat parhaiten edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista?
Mikään sopeutumispolitiikka ei toimi, ellei siinä oteta huomioon alueiden ja kuntien tarpeita, näkemyksiä ja asiantuntemusta. Paikallis- ja aluehallintotahojen osuus ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista on yli 70 prosenttia, ja niiden osuus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävistä toimista on jopa 90 prosenttia. Kunnat ja kaupungit osoittavat jo sitoutumistaan ja johtajuuttaan edelläkävijöinä. On arvioitu , että noin 40 prosenttia yli 150 000 tuhannen asukkaan eurooppalaisista kaupungeista on jo laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia suunnitelmia. Euroopan alueiden komitea on sitoutunut jatkamaan tällä tiellä ja odotammekin, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma vauhdittaa toimia ja osoittaa, mitä hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä – tai ainakin hyvissä ajoin ennen vuotta 2050 – edellyttää. Helsingissä on äskettäin hyväksytty etenemissuunnitelma hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä . Tavoitteet ovat korkeat, mutta kuten etenemissuunnitelma osoittaa, ne ovat saavutettavissa.
Kaikkialla Euroopassa olisi keskityttävä hyödyntämään kaikki selviytymiskyvyn parantamiseen tähtäävän yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja varmistettava, että valtiotasoa alemmilla hallintotasoilla on valmiudet reagoida nopeasti. Etulinjassa toimittaessa hätä- ja pelastuspalvelut ovat tärkeimpiä. Sen vuoksi paikallis- ja aluetasolla tarvitaan enemmän tietoa, parempia valmiuksia ja riittäviä taloudellisia resursseja, jotta ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua tehokkaasti.
Mikä on sopeutumistoimien rooli kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisoinnissa?
Sopeutumispolitiikoilla olisi oltava keskeinen rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisoinnissa. Kestävän kehityksen tulisi olla ”uusi normaali” kaikille yhteisöille, yrityksille ja ihmisille, myös budjetointiprosesseissa. Hyvä tapa edetä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa olisi laatia VLR-raportteja ( Voluntary Local Review ), vapaaehtoisia paikallisia arviointeja siitä, miten kunnat ja alueet toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita. Nämä ovat erinomaisia välineitä oppimisessa ja ruohonjuuritason toiminnan tehostamisessa yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vaihdon avulla. Mainiona esimerkkinä on kotikaupunkini Espoo, joka toimitti YK:lle kattavan VLR-raportin , jossa osoitetaan konkreettisesti, miten kestäväpohjaisia toimintapolitiikkoja voidaan vauhdittaa käytännössä tekemällä yhteistyötä ja huolehtimalla siitä, ettei ketään jätetä selviytymään yksin.
Lehdistöyhteydet:
pressecdr@cor.europa.eu