Taloudellinen ja sosiaalinen elpyminen sekä vihreä siirtymä ja digitalisaatio voivat onnistua vain, jos paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat suoraan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tiivis kumppanuus hallinnon kaikkien tasojen, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen välillä on ensiarvoisen tärkeää sen varmistamiseksi, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat vastaavat alueellisia tarpeita ja että vältetään päällekkäisyydet muiden EU:n politiikkojen ja rahastojen kanssa. Nämä ovat tärkeimmät viestit, jotka Euroopan alueiden komitea (AK) lähettää jäsenvaltioiden hallituksille ja EU:n toimielimille Opsterlandin (Alankomaat) kunnanhallituksen jäsenen Rob Jonkmanin laatiman lausunnon välityksellä. Lausunto hyväksyttiin yksimielisesti AK:n täysistunnossa 1. joulukuuta.
Euroopan alueiden komitean jäsenet pitävät valitettavana sitä, että useimmissa jäsenvaltioissa kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelu on ollut pääasiassa ylhäältä alaspäin ohjautuva prosessi, ja he ilmaisevat huolensa siitä, että valtiotasoa alempien hallintotasojen osallistuminen täytäntöönpano- ja arviointivaiheisiin on puutteellista. Tähän lähestymistapaan liittyy riski merkittävien julkisten investointien keskittymisestä ja alueellisten erojen jäämisestä vaille huomiota, mikä heikentäisi elpymissuunnitelmien vaikutusta.
Riskinä on näin ollen lausunnon mukaan se, että alueet, jotka olivat jääneet kehityksessä jälkeen jo ennen pandemian puhkeamista, jäävät nyt entistä kauemmas muista esimerkiksi työllisyyden, yritystukien tai digitalisaation aloilla tai muilla keskeisillä politiikanaloilla. Lisäksi alueiden ja kuntien riittämätön osallistaminen saattaa johtaa siihen, että elpymis- ja koheesiopoliittisten rahastojen investoinnit menevät osaksi päällekkäin, mikä aiheuttaisi kilpailua välineiden välillä. Tästä syystä paikallistason päättäjät pitävätkin rohkaisevana, että Euroopan komissio asettaa piakkoin elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulun saataville verkkoon. Kuten komission johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin AK:n puheenjohtajalle Apostolos Tzitzikostasille ja AK:n ”talouspolitiikka”-valiokunnan puheenjohtajalle Michael Murphylle lähettämässä kirjeessä todetaan, uudessa tulostaulussa annetaan tietoa jäsenvaltioiden maksupyyntöjen käsittelystä ja otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön seutupainotteisempi seurantamenetelmä.
Opsterlandin kunnanhallituksen jäsenen Rob Jonkmanin (NL, ECR) mukaan ”elpymis- ja palautumistukiväline on EU-johtajien historiallisen sopimuksen tulos, ja se on kunnianhimoinen väline, jonka avulla covid-19-kriisistä on mahdollista selviytyä entistä vahvempana. Vaikka paikallis- ja alueviranomaiset ovat olleet pandemian alusta lähtien toiminnan eturintamassa sosioekonomisten seurausten käsittelyssä, monissa jäsenvaltioissa olemme kuitenkin toissijaisessa asemassa, kun on kyse elpymissuunnitelmiin osallistumisesta. Tarvitaan yhteistyötä, ei keskittämistä.”
Paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla EU:ssa on kolmasosa kaikista julkisista menoista ja yli puolet julkisista investoinneista. Suurin osa näistä menoista kuuluu politiikanaloihin, jotka ovat keskeisiä elpymis- ja palautumistukivälineen – joka on elpymissuunnitelman ( Next Generation EU ) kulmakivi – kannalta. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnat ja alueet osallistuvat suoraan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, jotta niihin sisältyvät uudistukset ja investoinnit pystytään toteuttamaan menestyksekkäästi.
Covid-19-kriisi on johtanut monissa kunnissa ja monilla alueilla tulojen vähenemiseen ja menojen kasvuun. AK:n lokakuussa julkaisemassa toisessa alue- ja kuntabarometrissä arvioidaan, että pelkästään vuonna 2020 rahoitusvaje oli 180 miljardia euroa. AK katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden velvollisuutena on kiireellisesti auttaa paikallis- ja alueyhteisöjä selviytymään niiden talouteen kohdistuvista häiriöistä ja tehdä Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän siirtymän ja digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin, myös kansallisten elpymissuunnitelmien avulla.
AK kehottaa lisäksi Euroopan komissiota sisällyttämään elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevaan vuosikertomukseensa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista käsittelevän jakson ja pyytää Euroopan parlamenttia täyttämään kaikilta osin tehtävänsä elpymissuunnitelmien tavoitteiden saavuttamisen valvojana ja ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset järjestelmällisesti mukaan toimintaan.
Taustaa:
AK järjesti 24. syyskuuta yhdessä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Slovenian kanssa ensimmäisen alueellista elpymistä ja selviytymis- ja palautumiskykyä käsittelevän korkean tason foorumin. Slovenian Lipicassa järjestetyssä tapahtumassa talousasioista vastaava Euroopan komission jäsen Paolo Gentiloni painotti , että kansallisissa elpymissuunnitelmissa voidaan onnistua vain tekemällä yhteistyötä alueiden ja kuntien kanssa. Lehdistötiedote on luettavissa täällä .
Yhteensä 723,8 miljardin euron (käypinä hintoina) suuruisella elpymis- ja palautumistukivälineellä (338 miljardia euroa avustuksina ja 385,8 miljardia euroa lainoina) on tarkoitus tukea jäsenvaltioita uudistusten toteuttamisessa ja EU:n yhteisiin painopisteisiin tehtävissä investoinneissa. Se on suurin 801 miljardin euron arvoiseen Next Generation EU - elpymisvälineeseen kuuluvista rahoitusvälineistä. Voidakseen saada tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenvaltioiden on esitettävä kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joista ilmenee, millaisiin uudistuksiin ja investointeihin rahoitus on tarkoitus käyttää.
AK:n tutkimus alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisesta kahdeksan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmisteluun ja täytäntöönpanoon (englanniksi, kesäkuu 2021)
AK:n ja CEMR:n yhteinen kuuleminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelusta. Kuulemisen tulokset ovat luettavissa kokonaisuudessaan täällä (tammikuu 2021).
Yhteyshenkilö:
Matteo Miglietta
P. +32 470895382
matteo.miglietta@cor.europa.eu