Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Muuttoliike Euroopassa:enemmän EU:n yhteisiä toimia ja tukea paikallisviranomaisille  

Euroopan unionin on vahvistettava tukeaan kunnille, alueille ja EU:n rajoilla sijaitseville maille, jotka ovat etulinjassa hallinnoitaessa muuttoliikettä, totesi Euroopan alueiden komitea 22. maaliskuuta. EU:n alue- ja paikallistason poliitikkojen kokous oli erityisen huolissaan Välimeren saari- ja rannikkoalueiden haasteista ja kehotti edistämään eurooppalaista yhteisvastuuta ja lisäämään investointeja.

Komitea kehotti ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan muuttoliikkeeseen liittyvien EU:n politiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, sillä näiden tehtävänä on huolehtia uusista tulijoista ja heidän kotouttamisestaan. Euroopan alueiden komitea kehotti lisäämään kunnille ja alueille kohdennettavaa rahoitusta, koulutusta ja teknistä tukea ja ehdotti, että EU tutkisi mahdollisuutta ”siirtää vastuu turvapaikkahakemusten käsittelystä kansalliselta tasolta EU-tasolle”.

Suositukset sisältyvät lausuntoon, jonka on laatinut Ateenan lähellä sijaitsevan Palaio Faliron kunnan edustaja Dimitrios Kalogeropoulos (EL, EPP), ja ne hyväksyttiin muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaavan komission jäsenen Dimitris Avramopoulosin kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Komissaari Avramopoulos totesi, että muuttajien kotouttaminen Eurooppaan on ” ajateltava perinpohjaisesti uudelleen ” kaikilla politiikan aloilla ja että EU:n varojen on oltava entistä helpommin kuntien ja alueiden ulottuvilla.

”Muuttajat ja pakolaiset eivät ole numeroita vaan ihmisiä, joita tulee suojella", totesi Euroopan alueiden komitean (AK) puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz . "Kyse on eurooppalaisesta haasteesta, joka edellyttää eurooppalaisia investointeja. Tämän vuoksi on lisättävä vuoden 2020 jälkeisen seuraavan EU:n talousarvion varoja, ja EU:n alueellisten rahastojen – sosiaalista osallisuutta tukevan unionin koheesiopolitiikan – on oltava EU:n vahva pilari myös tulevaisuudessa.”

AK:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula totesi: "Jotta maahanmuuttajat saadaan myönteisesti integroitua yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, erityisen tärkeää on panostaa paikallisen kielen opetukseen, kulttuuriin ja paikallisiin kontakteihin sekä kehittää tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista ja toteamista myös näyttöjen avulla. Maahanmuuttajien kotouttamisessa tulisi myös hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaistoiminnan kumppanuuksia paikallistasolla."

Lausunnossa kehotetaan vahvistamaan EU:n uuden viraston – Euroopan raja- ja merivartioviraston – ja EU:n merioperaation (Sophia) valtuuksia. Siinä korostetaan, että on pyrittävä laatimaan ”johdonmukainen toimintasuunnitelma”, jonka avulla voidaan lopettaa ihmissalakuljetus ja muuttoliikkeen myötä syntynyt orjakauppa Pohjois-Afrikassa.

Komitea kannattaa myös hotspot -toimintatapaa poikkeuksellisten muuttovirtojen hallitsemiseksi. Tällaisten järjestelykeskusten kautta EU:n virastot voivat auttaa nopeasti muuttoliikkeen etulinjassa olevia EU:n jäsenvaltioita. Komitea esittää, että EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevat järjestelykeskukset voisivat olla merkittävä keino luoda turvallisia muuttoreittejä. Se toteaa kuitenkin, että järjestelykeskusten johtamiseen tarvitaan suuntaviivoja, joihin paikallis- ja alueviranomaiset voivat antaa panoksensa.

Taustatietoa :

AK antoi vuonna 2015 lausunnon aiheesta Euroopan muuttoliikeagenda. Sen jälkeen komitea on antanut suosituksia Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta, laillisesta maahanmuutosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta. Se on myös tarkastellut syrjäytymisen vaaroihin liittyviä huolenaiheita ja antanut suosituksia radikalisoitumisen torjunnasta.

Puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz kirjoitti 21. helmikuuta 2018 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille ja kehotti laatimaan vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten talousarvion, joka vastaa unionin kunnianhimoisia tavoitteita. Euroopan alueiden komitea kehottaa kasvattamaan seuraavan talousarvion menokattoa ja nostamaan sitä 1,3 prosentilla EU:n 27 jäsenvaltion bruttokansantulosta jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien ja EU:n uusien omien varojen kautta. Puheenjohtaja Lambertz kuvasi EU:n koheesiopolitiikkaa EU:n tehokkaimmaksi välineeksi puuttua nykyisiin haasteisiin, joita ovat ilmastotoimet, muuttoliike, kestäväpohjainen kasvu sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta.

EU:n ulkoisen investointiohjelman tarkoituksena on edistää investointeja EU:n naapurialueilla ja Afrikassa, etenkin hauraissa ja konfliktien ja väkivallan repimissä maissa, joista eräät ovat sääntöjenvastaisesti tulleiden muuttajien alkuperämaita. Euroopan komission rahoitusosuus on 4,1 miljardia euroa, ja tavoitteena on saada aikaan yli 44 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan komission äskettäisessä tutkimuksessa maailmanlaajuisesta muuttoliikkeestä todetaan, että muuttajaväestön määrä maailmassa kasvaa jatkuvasti. Konfliktia tai vainoa pakenevien ihmisten määrä on lisääntymässä, mutta vieläkin suurempi syy pakkomuuttoon ovat ympäristökatastrofit. Muuttoliikkeen luonteesta on kaiken kaikkiaan tullut monitahoisempi, ja talouskehitys edistää muuttoliikettä lyhyellä aikavälillä. Muuttoliikkeestä on tullut mittasuhteiltaan valtavaa liiketoimintaa, jota digitaalinen teknologia helpottaa. Muuttoliike on koko maailmassa ennen kaikkea kaupungistumiseen liittyvä ilmiö, sillä yksi viidestä muuttajasta asuu maailman 20 suurimmassa kaupungissa. EU:hun saapuvista laillisesti muuttavista yli puolet tulee perheenyhdistämisen puitteissa tai humanitaarisista syistä. Korkeasti koulutetut muuttajat suuntaavat EU:n sijaan pääasiassa muihin OECD-maihin. Meriteitse saapuvien, sääntöjenvastaisesti tulevien muuttajien määrä on laskenut jyrkästi (160 000 vuonna 2017), mutta maahanmuutto on edelleen eurooppalaisten toiseksi suurin huolenaihe (terrorismin jälkeen). Vuosina 2014–2016 se oli suurin huolenaihe.

Yhteyshenkilö:

Andrew Gardner

P. +32 473843981

andrew.gardner@cor.europa.eu

Jaa :