Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Paikallishallinnon toimijat jakoivat kokemuksiaan koronaviruskriisistä  

Euroopan alueiden komitean NAT-valiokunta keskusteli uuden toimikautensa aluksi Maailman terveysjärjestön (WHO) edustajan kanssa koronaviruksesta ja sen vaikutuksista paikallisyhteisöihin. Lisäksi jäsenet hyväksyivät 5. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa metsätalousaiheisen lausunnon ja keskustelivat rajatylittävästä terveydenhuollosta, kestävästä matkailusta ja elintarvikepolitiikasta. ”Luonnonvarat” - valiokunnan (NAT) uuden toimikauden keskeisiä aiheita ovat maaseudun kehittäminen, yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), kalatalous, metsätalous, elintarviketuotanto ja kansanterveys. 

Koronavirus (covid-19) on tällä hetkellä paikallis- ja alueviranomaisten suuri huolenaihe ympäri Eurooppaa, sillä tartunnan saaneiden eurooppalaisten määrä on kasvussa ja joukossa on myös ihmisiä, joilla ei ole ollut yhteyksiä Kiinan Wuhanin maakuntaan. Kunnanjohtajat, valtuustojen jäsenet ja aluejohtajat ovat tautien torjunnan etulinjassa: he valmistelevat varotoimenpiteitä ja joutuvat ratkomaan perustarvikkeiden niukkuuteen liittyviä kysymyksiä ja vastaamaan väestön kasvavaan pelkoon.

”Covid-19-virus on vaatinut Euroopassa monta ihmishenkeä. Tilanne kehittyy nopeasti, ja uusia ilmoituksia ja toimenpiteitä tehdään päivittäin. Paikallis- ja aluehallinnon toimijoina meidän on autettava, suojeltava ja hoidettava alueemme asukkaita”, totesi Euroopan alueiden komitean NAT-valiokunnan puheenjohtaja Ulrika Landergren (SE, Renew Europe) , joka on kunnanvaltuutettu Ruotsin Kungsbackasta.

YK:n alaista WHO:ta Euroopan unionissa edustava Leen Meulenbergs sanoi: ”Meidän viestimme kaikille maille ja alueille on, että koronavirusta voidaan torjua ja että paikallisviranomaisten tärkeänä tehtävänä on valistaa ihmisiä. Tällä viruksella on vakavia kansanterveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia vaikutuksia. Yhtä ainoaa kaikille sopivaa toimintamallia ei ole olemassa. Eri maiden ja saman maan eri alueiden tilanteet ja näkymät ovat erilaisia.”

”Epidemiaa ei pystytä pysäyttämään, mutta tartuntojen leviämistä voidaan hidastaa. Meillä Veneton alueella terveydenhuoltojärjestelmä on kriisinhallinnan ensisijainen väline”, painotti Veneton aluevaltuuston puheenjohtaja ja AK:n italialaisvaltuuskunnan puheenjohtaja Roberto Ciambetti (IT, ECR) , joka osallistui NAT-valiokunnan koronaviruskeskusteluun videoidulla puheenvuorolla Venetsiasta.

Lisäksi NAT-valiokunnan jäsenet hyväksyivät kokouksessa Bettembourgin (Luxemburg) kunnanvaltuuston jäsenen Roby Biwerin (LU, PES) aiheesta ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” laatiman lausunnon. Siinä pohditaan mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä etenkin maataloustuotannosta johtuvan metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjumiseksi ja edistää yhdessä kumppanimaiden kanssa tähän liittyvää toimintaa. Metsät ovat keskeisiä ilmastokriisin hillitsemiseksi, koska ne pystyvät sitomaan kasvihuonekaasuja. Väestönkasvun myötä myös ruoan kysyntä kasvaa, minkä johdosta metsiä muutetaan viljelysmaaksi ja maatalouden tuottavuus on yhä merkittävämmässä asemassa. Lausunto on määrä hyväksyä 13.–14. toukokuuta 2020 pidettävässä täysistunnossa.

Roby Biwer sanoi: ”Metsät ovat planeettamme vihreät keuhkot. Emme pysty saavuttamaan ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteitamme, ellei toimia maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi tehosteta. Kehotamme komissiota olemaan kunnianhimoisempi. Kannustaminen ei riitä. Koska huomattava osa aarniometsistä sijaitsee EU:n ulkopuolella, on pidettävä huoli siitä, että unionin ulkopuolelta tuotavat kulutustuotteet ovat peräisin toimitusketjuista, jotka eivät aiheuta metsäkatoa. Metsäkadon ehkäisemisestä voi koitua ihmisille ja ekosysteemeille monia hyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyminen, päästöjen väheneminen hiilinielujen avulla ja kestävää kasvua edistävien ekosysteemipalvelujen tarjoaminen.”

Jäsenet keskustelivat myös seuraavista tulevista lausunnoista:

”Rajatylittävä terveydenhuolto” , esittelijänä Etelä-Tanskan aluevaltuutettu Karsten Uno Petersen (DK, PES) – Noin 150 miljoonaa eurooppalaista asuu raja-alueilla. Monilla lähin sairaala tai vain terveydenhuollon ammattilainenkin on naapurimaassa. Lausunnon keskeisinä tavoitteina on varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää kodin lähellä tarjolla olevia terveyspalveluja mahdollisimman vaivattomasti, sekä turvata alueelliset ja valtakunnalliset terveydenhuoltojärjestelmät. Alueiden komitean lausuntoa on pyytänyt Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Lausunto on määrä hyväksyä 1.–2. heinäkuuta 2020 pidettävässä täysistunnossa. ”Raja-alueet muodostavat 40 prosenttia EU:n alueesta. Hoitoon hakeutumisesta naapurimaahan on tullut näillä alueilla asuville kansalaisille merkittävä huolenaihe. Voimassa oleva EU:n direktiivi on liikauttanut asioita Euroopassa hieman eteenpäin, mutta vielä tarvitaan lisätoimia naapurimaassa hoitoa saavien kansalaisten taloudellisen turvan takaamiseksi. Pitää yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja kehittää korvausten maksamista eurooppalaisille”, Karsten Uno Petersen korosti.

”Kohti kestävämpää matkailua EU:n kunnissa ja alueilla” , laatijana matkailusta, uudistuksista, oikeusasioista ja paikallishallinnosta Andalusian aluehallituksessa vastaava kansliapäällikkö Manuel Alejandro Cardenete Flores (ES, Renew Europe) Matkailu luo työpaikkoja ja vaurautta kaikkialla Euroopan unionissa. Ilman asianmukaista ohjausta sillä voi kuitenkin olla myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai yhteiskuntaan. Lausunnossa tarkastellaan matkailutoiminnasta sekä talouteen että yhteiskunnalle saatavaa myönteistä panosta ja pohditaan sitä, miten poliittiset päättäjät voisivat ratkaista haasteita ja edistää kestäväpohjaiseen uudistumiseen liittyviä pyrkimyksiä. Lausunto on määrä antaa 12.–14. lokakuuta 2020 pidettävässä täysistunnossa.

”Pellolta pöytään – paikallinen ja alueellinen ulottuvuus” , esittelijänä Olevano Romanon (Rooma) kunnanvaltuutettu Guido Milana (IT, PES) – Kestävää elintarviketuotantoa edistävä Pellolta pöytään -strategia on tärkeä osa lippulaivahankkeena toteutettavaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Strategian on tarkoitus kattaa kaikki elintarvikeketjun vaiheet tuotannosta kulutukseen. Eurooppalaiset elintarvikkeet tunnetaan niiden turvallisuudesta, ravitsevuudesta ja korkeasta laadusta. Euroopan komission joulukuussa 2019 julkaisemassa tiedonannossa vihreän kehityksen ohjelmasta vahvistettiin, että komissio julkaisee Pellolta pöytään -strategian maaliskuun 2020 loppuun mennessä .

Lausunnossa tuodaan esille, miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat torjua ilmastonmuutosta, suojella ympäristöä ja vaalia luonnon monimuotoisuutta samalla kun edistetään kestävästi tuotetun ruoan kulutusta ja kohtuuhintaisten terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta kaikille. Tämä edellyttää monien – institutionaalisten ja muidenkin – toimijoiden yhteistyötä.

Esittelijä muistutti, että ”Pellolta pöytään -aloite voi tarjota tilaisuuden muuttaa elintarvikejärjestelmää ilmaston maailmanlaajuinen hätätila huomioon ottaen. Yhteisen maatalouspolitiikan kaltaisia politiikkoja olisi muokattava, jotta ne edistäisivät Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kunnat ja alueet ovat tärkeitä toimijoita elintarvikesiirtymässä, ja peräämme kunnianhimoista strategiaa, jonka puitteissa tuetaan tuottajien ja lyhyiden toimitusketjujen keskeistä asemaa, kannustetaan kehittämään elintarvikkeiden jakelua ja edistetään vastuullista ja kriittistä kulutusta.”

”Tavoitteenamme on tehdä European Food Forumista korkean tason foorumi elintarvikepolitiikasta käytäville keskusteluille. Me kaikki tarvitsemme sitä nyt. Meidän on ylitettävä parlamentin eri valiokuntien ja toimielinten väliset raja-aidat ja keskusteltava elintarvikepolitiikasta yhdessä. Meidän on tehtävä yhteistyötä kestävän elintarviketuotannon, kuluttajansuojan, elintarvikkeiden laadun ja ympäristönsuojelun edistämiseksi”, korosti Euroopan parlamentin jäsen ja European Food Forumin perustajajäsen Róża Thun und Hohenstein. Puheenvuoronsa lopuksi hän painotti, että asiassa on tärkeää tehdä yhteistyötä AK:n kanssa, ja pyysi komiteaa liittymään foorumiin erityisjäsenenä.

Lausunto on määrä antaa 9.–10. joulukuuta 2020 pidettävässä täysistunnossa.

Suoratoistotallenne

Kokousasiakirjat

Taustatietoa koronaviruksesta

Covid-19-epidemiaa koskeva viesti kaikille AK:n tapahtumien osallistujille

Yhteyshenkilö:

Wioletta Wojewódzka

P. +32 22822289

Matkap. +32 473843986

wioletta.wojewodzka@cor.europa.eu