Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Vihreän siirtymän ja digitalisaation edellyttämien taitojen kehittäminen vaatii vahvaa paikallistason lähestymistapaa  

Tässä haastattelussa Csaba Borboly (RO, EPP) vastaa kuuteen kysymykseen Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi . Harghitan lääninvaltuuston puheenjohtaja Borboly on aiheesta laaditun lausuntoluonnoksen esittelijä. Lausunnossa kehotetaan komissiota tarkistamaan äskettäisessä tiedonannossa esitettyä lähestymistapaa ja ottamaan huomioon kuntien ja alueiden merkittävä rooli osaamisinfrastruktuurin tukemisessa ja kehittämisessä useimmissa jäsenvaltioissa. Lausuntoluonnoksesta äänestetään tällä viikolla 3.–5. helmikuuta järjestettävässä täysistunnossa .

Esittelemässäsi lausunnossa suhtaudut myönteisesti äskettäin käynnistettyyn osaamissopimukseen . Sopimuksella pyritään tuomaan yhteen erilaisia sidosryhmiä, joilla on vaikutusta koko arvoketjuun. Miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat edistää osaltaan sopimuksen täytäntöönpanoa yhteisten strategioiden ja koulutusohjelmien kehittämiseksi?

Euroopan komission olisi tunnustettava paikallis- ja alueviranomaisten rooli asiaankuuluvan paikallisen infrastruktuurin omistajina, sekä EU:n varojen että kansallisen ja alueellisen tuen edunsaajina ja tärkeimpinä yhdysväylinä paikallis- ja alueyhteisöihin. Niillä on keskeinen rooli koulutuksen rahoittamisessa ja osaamiseen liittyvien politiikkojen kehittämisessä. Jos Euroopan komissio pyrkisi luomaan suoria yhteyksiä paikallis- ja alueviranomaisiin, jotka ovat kiinnostuneita nopeuttamaan EU:n varojen käyttöönottoa pilottihankkeita varten, toimet voitaisiin toteuttaa paljon nopeammin ja tehokkaammin. Paikallis- ja alueviranomaisten, asiantuntijaryhmien, työnantajien edustajien ja koulutuksen tarjoajien väliset paikalliset ja alueelliset kumppanuudet ovat myös nopein tapa ymmärtää, miten osaamisen hankinta voidaan järjestää tehokkaasti alueilla. Tällaiset kumppanuudet voivat edistää paikallista ja alueellista muutosta lisäämällä tietämystä, ymmärrystä ja luottamusta ja osallistamalla kaikki sidosryhmät. 

Ammatillinen ja teknologinen koulutus edellyttää harjoittelua ja on huomattavasti enemmän kytköksissä tiettyyn paikkaan ja oppilaitokseen digitaalisiin taitoihin, kielitaitoon ja muuhun ”pehmeään” osaamiseen verrattuna. Onko sinulla esimerkkejä alueilla toteutetuista parhaista käytännöistä, jotka voivat innostaa uusiin aloitteisiin muilla alueilla?

Kyllä, Euroopan alueilla on runsaasti hyviä käytäntöjä. Ensinnäkin digitaaliset taidot ja STEM-aineet (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, matematiikka) ovat tulleet välttämättömiksi ammatillisessa koulutuksessa, ja useimmissa ammateissa tarvitaan edistynyttä tieto- ja viestintäteknistä ja digitaalista osaamista esimerkiksi uusinta tekniikkaa edustavien koneiden tai laitteiden käyttämiseen. Eräissä jäsenvaltioissa käytetään jo 3D-mallinnusta, vaihtoehtotodellisuutta ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä ratkaisuja, joten ammatillisen koulutuksen digitalisointi ei ole tulevaisuutta vaan nykytilanne eräissä osissa Eurooppaa, esimerkiksi Saksan, Ranskan ja Irlannin alueilla.

Useimmissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli koulutuksen rahoittamisessa ja osaamiseen liittyvien politiikkojen kehittämisessä. Ovatko paikallis- ja alueviranomaiset valmiita hoitamaan tehtäviä, jotka liittyvät EU:n varojen nopeutettuun hyödyntämiseen pilottihankkeiden muodossa, paikallisten ja alueellisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimiseen sekä uusien aloitteiden rahoituksen lisäämiseen?  

Katson, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat valmiita hoitamaan tehtäviä, jotka liittyvät EU:n varojen nopeaan käyttöönottoon, koska niillä on keskeinen rooli koulutuksen rahoittamisessa ja osaamiseen liittyvien politiikkojen kehittämisessä paikallistasolla. Monet paikallis- ja alueviranomaiset Euroopan unionissa ovat suoraan vastuussa alaisuudessaan toimivien tahojen hallinnoinnista eri aloilla, mistä esimerkkinä voin mainita omalta alueeltani Harghitan läänistä sairaalat, kulttuurikeskukset ja vuoristoalueiden pelastuspalvelut. Kun otetaan huomioon niiden julkinen ja poliittinen vastuu ja kokemus budjettihallinnosta, niiden olisi mahdollista hallinnoida EU:n varojen nopeaa käyttöönottoa osaamiseen liittyvien hankkeiden täytäntöönpanoa varten. Koska kunnilla ja alueilla on keskeinen vastuu koulutuspolitiikoista ja tärkeä rooli paikallistason nuoriso- ja työllisyyspolitiikoissa, ne voivat käynnistää ohjelmia, pilottihankkeita ja tukitoimenpiteitä kaikilla näillä osaamisohjelman tavoitteisiin liittyvillä osa-alueilla.  

Covid-19-kriisin aikana useimmat koulutusjärjestelmät ovat reagoineet nopeasti ja joustavasti uusiin haasteisiin, ja eräissä jäsenvaltioissa on vauhditettu koulutuksen digitalisointia. Eräillä vähemmän kehittyneillä alueilla ja muita heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä digitaalisten välineiden saatavuus on kuitenkin ollut ongelma, koska joillakin alueilla internetyhteydet ovat edelleen heikot. Mitä EU ja paikallis- ja alueviranomaiset voivat tehdä yhdistääkseen voimansa ja puuttuakseen tällaisiin paikallisiin ongelmiin, jotka eivät juuri näy yleisissä alueellisen tai kansallisen tason tiedoissa?  

Valmisteilla olevassa osaamisohjelmaa käsittelevässä lausunnossa korostetaan, että kaikissa EU:n poliittisissa toimissa on otettava huomioon alueellinen konteksti ja että yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa ei ole. Ehdotus perustuu useiden alueiden kokemuksiin digitaalisten välineiden saatavuudesta, joka on ollut ratkaisevan tärkeää covid-19-pandemian aikana. EU voisi tukea kaikkia alueita monin tavoin varmistaakseen, että ketään ei jätetä jälkeen. Ensinnäkin on omaksuttava yhtenäinen lähestymistapa rahoitustoimenpiteiden suunnitteluun: digitaalisen koulutuksen tarjoaminen ulottuu koulutusalustojen rahoittamista ja digitaalisten taitojen opettamista pidemmälle ja siihen sisältyy myös infrastruktuuri, kuten laajakaistan saatavuus vähemmän kehittyneillä alueilla, tietokoneet ja kannettavat tietokoneet. Toiseksi EU:n olisi lisättävä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa erilaisten koulutusjärjestelmien ja opetussuunnitelmien välillä ihmisten tarpeiden pohjalta ja käsiteltävä sosiaalisesti syrjäytyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada korkealaatuista koulutusta. Lisäksi komission tulisi pohtia, voisiko se perustaa eurooppalaisen foorumin, joka sisältäisi valikoituja parhaita käytäntöjä ja joka olisi paikallis- ja alueviranomaisten käytettävissä ja tukisi sopeutumis- ja selviytymisstrategioiden ja toimintasuunnitelmien kehittämistä innoittaen uusia paikallisia ja alueellisia aloitteita. 

Lausunnossa korostetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman merkitystä ja sen vaikutuksia useimpien alojen työntekijöihin. Miten toimintapolitiikat voivat auttaa työntekijöitä saamaan selkeän käsityksen muuttuvasta maailmasta ja näkemään selvästi, että heidän olisi etsittävä uusia mahdollisuuksia ja kehitettävä selviytymiskykyään?  

EU:n politiikoilla olisi helpotettava sellaisten tukiohjelmien käynnistämistä, jotka on suunnattu tietyille talouden osa-alueille ja tietyille kohderyhmille aloilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa. Tällaisissa ohjelmissa on tiedotettava energiaintensiivisten alojen työntekijöille digitalisaation ja vihreän siirtymän tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Kohderyhmien tukemiseksi on ensinnäkin ymmärrettävä paremmin alueellisia osaamiseen liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia eri aloilla, joista mainittakoon erityisesti ajoneuvoteollisuus, rakentaminen, rakennuspalvelut, suunnittelu ja luovat alat, lääketeollisuus ja elintarvikeala. Toiseksi on luotava mahdollisuuksia matalan koulutustason aikuisten täydennys- ja/tai uudelleenkoulutukseen, jotta heitä voidaan auttaa pääsemään työmarkkinoille tai pysymään siellä. Tämä auttaisi välttämään korkeaa työttömyysastetta ja mahdollista talouden kiristämistä. Selviytymiskyvyn osalta olisi keskityttävä nykyisten työntekijöiden lisäksi myös opiskelijoihin, joiden olisi saatava tällaisia taitoja kouluvuosinaan.  

Lausuntoa valmisteltaessa järjestettiin useita kuulemisia, esimerkiksi sidosryhmien kirjallinen kuuleminen verkossa, ja kahdenvälisiä verkkotapaamisia Euroopan komission ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa. Mitkä olivat tärkeimmät huolenaiheet, jotka tulivat esiin Cedefopin kanssa käydyssä keskustelussa? Millaisia toimia ja suunnitelmia he ehdottivat, jotta komissiota voitaisiin auttaa keskittymään paikallisiin ja alueellisiin kysymyksiin ja määrittämään paikallis- ja alueviranomaisten roolin?  

Eri sidosryhmien kuulemisissa saatiin erittäin hyödyllisiä ehdotuksia, jotka auttoivat meitä lausunnon valmistelussa. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus korosti sitä, että on tärkeää tavoittaa matalan koulutustason työntekijät. Koska paikallis- ja alueviranomaiset tuntevat parhaiten omat alueensa, ne pystyvät parhaiten tavoittamaan ihmisiä ja vastaamaan paikallisiin haasteisiin. Sen vuoksi toimintapolitiikat on eriytettävä ja niissä on otettava huomioon paikalliset erityispiirteet. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa, joka on pitkälti keskitettyä, on oltava mukana erilaisia kumppanuuksia esimerkiksi koulutuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Paikallis- ja alueviranomaisilla on parhaat edellytykset järjestää tällaiset yhteydet paikallistason kumppaneiden välillä.

Lisätietoja

Euroopan komissio esitteli heinäkuussa 2020 Euroopan uuden osaamisohjelman , jonka tavoitteena on parantaa osaamisen merkitystä EU:ssa, jotta voidaan vahvistaa kestävää kilpailukykyä, varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kehittää selviytymiskykyä. Siinä asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita täydennyskoulutukselle (olemassa olevien taitojen parantaminen) ja uudelleenkoulutukselle (uusien taitojen hankkiminen) seuraavien viiden vuoden ajaksi. Esimerkiksi 50 prosentin 25–64-vuotiaista aikuisista olisi osallistuttava koulutukseen joka vuosi, ja 70 prosentilla 16–74-vuotiaista aikuisista olisi oltava vähintään digitaaliset perustaidot vuoteen 2025 mennessä.

Euroopan komission marraskuussa 2020 käynnistämä osaamissopimus on yhteinen malli osaamisen kehittämiseksi Euroopassa, ja siihen osallistuvat sekä julkinen että yksityinen sektori. Allekirjoittajat sitoutuvat noudattamaan sopimuksen peruskirjan keskeisiä periaatteita: 1) edistämään elinikäisen oppimisen kulttuuria, 2) luomaan vahvoja osaamiskumppanuuksia, 3) seuraamaan osaamisen tarjontaa ja kysyntää ja ennakoimaan osaamistarpeita ja 4) torjumaan syrjintää ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Lehdistöyhteydet: pressecdr@cor.europa.eu