EU:n jäsenvaltioiden on nostettava ilmastotavoitteita ja sovittava vähintään 55 prosentin vähennystavoitteesta vuodelle 2030
Paikallis- ja aluetason päättäjät korostivat Euroopan alueiden komitean täysistunnossa, että Euroopan unionin on otettava oppia covid-19-kriisistä ja tasoitettava tietä vihreälle elpymiselle antamalla kunnilleen ja alueilleen mahdollisuuden johtaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämä viesti nousi esiin keskustelussa, jonka jäsenet kävivät Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeri Svenja Schulzen kanssa 8. joulukuuta. Täysistunnossa käsiteltiin myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan (kok/EPP) laatimaa lausuntoa , joka on EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksan pyytämä ja jonka aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
EU:n 27 jäsenvaltion johtajien tarkoituksena on tällä viikolla (10.–11. joulukuuta) kokoontuvan Eurooppa-neuvoston kokouksessa sopia uudesta EU:n päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030. Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Apostolos Tzitzikostas kehotti valtion- ja hallitusten päämiehiä nostamaan tavoitteitaan ja sopimaan vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030 .
”Taloutemme ja ilmastomme ovat murtumispisteessä. Tarvitsemme tasapainoista, oikeudenmukaista ja vihreää Euroopan elpymistä kaikilla alueilla, kaupungeissa ja kunnissa. EU:n jäsenvaltioiden on sovittava hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja hyväksyttävä viipymättä EU:n pitkän aikavälin talousarvio ja elpymissuunnitelmat. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan tasoittaa tietä hiilineutraalin Euroopan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja varmistaa nopea siirtyminen kestäväpohjaisempaan talouteen sekä samalla suojella työpaikkoja ja luoda uusia mahdollisuuksia”, totesi Keski-Makedonian aluejohtaja Tzitzikostas.
AK:n täysistunnossa 8. joulukuuta puhunut ministeri Svenja Schulze sanoi: "Kuten covid-19-pandemian torjunnassa, myös ympäristö- ja ilmastopolitiikassa tärkeää on yhteistyö kaikkein eri hallintotasojen välillä: EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisten." Ministeri korosti vihreän kehityksen ohjelman roolia EU:n elpymisstrategiana ja kehotti jäsenvaltioita sopimaan mahdollisimman nopeasti EU:n pitkän aikavälin talousarviosta, elpymisrahastosta sekä kunnianhimoisesta päästövähennystavoitteesta.
Neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajavaltio Saksa, jonka kuuden kuukauden puheenjohtajakausi päättyy 31. joulukuuta, pyysi AK:lta kaksi lausuntoa ja osoitti näin olevansa sitoutunut vahvaan paikallis- ja aluetason osallistumiseen ilmastopolitiikan alalla. Toisen niistä on laatinut Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok/EPP). Siinä tarkastellaan mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen ennalta varautuen ja kehotetaan Euroopan komissiota laatimaan uusi EU:n sopeutumisstrategia, jossa tunnustetaan kuntien ja alueiden keskeinen rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä sekä tarjotaan niille tarvittavat välineet alue- ja paikkakuntapohjaisten ratkaisujen kehittämiseen.
Lausunnon mukaan on uusittava hiilidioksidin globaali hinnoittelujärjestelmä siten, että sillä kannustetaan energia- ja muita yrityksiä omaksumaan vahva rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja uusien hiilineutraalien ratkaisujen luomisessa.
AK:n entinen puheenjohtaja (2015–2017) Markkula totesi: "Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvät tavoitteet ja toimet on kytkettävä toisiinsa. Päättäjien tulisi käsitellä ilmastonmuutosta hätätilana, johon on puututtava yhteistyössä yhteisin, standardisoiduin ja innovatiivisin toimin maailmanlaajuisesti poistamalla siiloja ja esteitä. Euroopan olisi oltava globaali johtaja ja edelläkävijä pyrittäessä luomaan ja hyödyntämään innovatiivisia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tämä tarkoittaa paljon kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita kuin mistä EU:ssa keskustellaan nykyään."
"Kunnat ja kaupungit osoittavat jo sitoutumistaan ja johtajuuttaan edelläkävijöinä. On arvioitu, että noin 40 prosenttia yli 150 000 tuhannen asukkaan eurooppalaisista kaupungeista on jo laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia suunnitelmia. Euroopan alueiden komitea on sitoutunut jatkamaan tällä tiellä ja odotammekin, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma vauhdittaa toimia ja osoittaa, mitä hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä – tai ainakin hyvissä ajoin ennen vuotta 2050 – edellyttää", Markkula jatkaa.
Lue esittelijä Markku Markkulan haastattelu , jossa hän kertoo lausunnostaan.
Taustatietoa
EU:n 27 jäsenvaltion johtajien tarkoituksena on tällä viikolla (10.–11. joulukuuta) kokoontuvan Eurooppa-neuvoston kokouksessa sopia uudesta EU:n päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030. Näin EU voisi toimittaa päivitetyn kansallisesti määritellyn panoksensa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ennen vuoden 2020 loppua. Euroopan komission ilmastotavoitesuunnitelmassa vuodelle 2030 ehdotetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja Euroopan alueiden komitea kannattaa tätä.
EU:n alueiden, kaupunkien ja kuntien edustajat painottivat keskustelussa ministeri Schulzen kanssa, että covid-kriisin ei pitäisi saada meitä unohtamaan vaanivaa ilmasto- ja biodiversiteettikriisiä. Paikallis- ja alueviranomaisten tavoitteena on tarjota lapsillemme aidosti kestävä tulevaisuus. Paikallis- ja aluetason päättäjillä on ratkaiseva asema hiilineutraaliin talouteen siirtymisessä, sillä heidän päivittäisenä tehtävänään on varmistaa, että kodit ovat energiatehokkaita, jätteet kierrätetään ja liikenteestä tehdään puhtaampaa. Vihreän kehityksen ohjelma voidaan toteuttaa vain paikallisin toimin, ja sen tulee perustua hajautettuun toimintamalliin. Kaikki yritykset soveltaa ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa vaarantavat sen tehokkuuden ja onnistumisen.
Yhteyshenkilö:
Lauri Ouvinen
P. +32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu