Sääntöjen parantaminen ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston roolin vahvistaminen ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä säilyttämään Euroopan kulttuuri- ja gastronominen perintö, jonka myyntiarvo on 74,76 miljardia euroa.

Euroopan alueiden komitea (AK) kannattaa täysistunnossa 30. marraskuuta hyväksymässään lausunnossaEuroopan komission ehdotusta kolmen maantieteellisten merkintöjen järjestelmän yhdistämisestä yhdeksi järjestelmäksi, jossa maataloustuotteisiin, elintarvikkeisiin, viineihin ja tislattuihin alkoholijuomiin sovelletaan yhteisiä säännöksiä. AK suhtautuu erityisen myönteisesti siihen, että osa hakemusten käsittelystä siirretään Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO), jolla on käytettävissään tehokkaita välineitä, joiden avulla voidaan yksinkertaistaa maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden rekisteröintimenettelyjä tuottajien kannalta ja parantaa maantieteellisten merkintöjen valvontaa ja petosten torjuntaa.

Maantieteelliset merkinnät ovat osa Euroopan unionin kulttuuri- ja gastronomista perintöä. Niiden myyntiarvo on 74,76 miljardia euroa, ja niillä on 15,5 prosentin osuus EU:n maatalouselintarvikkeiden kokonaisviennistä. Aikana, jolloin maataloushyödykkeiden hinnat ovat nousseet valtavasti, laadukkailla tuotantoketjuilla on merkittävä vaikutus niiden alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan, joihin ketjut ovat sidoksissa. Ne vakauttavat aluetalouksia jaauttavat myös investointien, tutkimuksen ja innovoinnin kehittämisessä alueilla sekä sen varmistamisessa, että tuottajat saavat kohtuullisen osuuden tuotteiden hinnasta.

Lausunnon esittelijä, Couëtron au Perchen (Loir-et-Cherin departementti) kunnanvaltuuston jäsen ja Collines du Perchen kuntayhtymän puheenjohtaja Karine Gloanec-Maurin (FR, PES) sanoi: ”Maantieteelliset merkinnät ovat olennainen osa eurooppalaista identiteettiä: ei voida kuvitella Ranskaa ilman samppanjaa, Italiaa ilman parmesaania tai Espanjaa ilman iberiankinkkua.Merkinnät ovat vaikuttaneet Euroopan alueiden ilmeeseen ja ovat edelleen perustavan tärkeitä maaseudun kehitykselle, koska ne takaavat tuottajille paremmat tulot ja lisäävät maaseutualueiden houkuttelevuutta.Ne ovat malliesimerkki siitä, miten voidaan kehittää laadukasta eurooppalaista maataloutta.Juuri tästä syystä AK on tukenut maantieteellisten merkintöjen järjestelmän kehittämistä kohti vapaaehtoista kestävän kehityksen edistämiseen perustuvaa mallia, jotta tuottajilla ja tuottajaryhmillä olisi kannustimia sitoutua yhä tiiviimmin kestävään siirtymään.”

Keskusteluun osallistunut Euroopan parlamentin jäsen ja maantieteellisten merkintöjen järjestelmän uudistamista käsittelevän mietinnön esittelijä Paolo De Castro (IT, S&D) totesi: ”Kyse ei ole vallankumouksesta vaan maailman mittakaavassa ainutlaatuisen ja jo toimivan ja ilman minkäänlaista julkisten varojen käytön tarvetta arvoa tuottavan järjestelmän kehityksestä.Pyrkiessämme parantamaan aidosti eurooppalaisten laatutuotteiden valmistajien tilannetta toimimme seuraavien neljän pääpilarin pohjalta: tuottajaryhmien aseman vahvistaminen, tehostettu suoja, EUIPO:n roolin yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen sekä kestävyys.Ehdotettu asetus tarjoaa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden luoda kaikkia laatutuotteita koskeva yhtenäinen säädös, jossa otetaan kuitenkin edelleen huomioon kunkin alan erityispiirteet.Toivon, että kaikki osapuolet pääsevät lähiviikkoina osallistumaan tekstin parantamiseen, jotta tämä työ ei merkitsisi toisille mahdollisuutta ja toisille taas menetettyä tilaisuutta.”

Lausunnon pääkohdat ovat seuraavat:

AK pitää myönteisenä, että käyttöön saadaan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolla (EUIPO) oleva teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva tekninen asiantuntemus. Tämä on Euroopan komission ehdottaman uudistuksen tärkein uutuus. Kyseisestä asiantuntemuksesta voidaan saada merkittävää tukea maantieteellisten merkintöjen suojan vahvistamiselle. Maantieteellisiä merkintöjä ei kuitenkaan pitäisi hallinnoida tavaramerkkeinä, ja Euroopan komission ehdotuksessa olisi selvennettävä, että EUIPO:n suorittama tarkastelu rajoittuu teollis- ja tekijänoikeuksien alaan.

Ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden kriteerit, jotka komissio haluaisi tuottajaryhmien vahvistavan tuote-eritelmissä, olisi määriteltävä asetuksessa, jotta ne pysyvät unionin lainsäätäjien eli Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston täydessä valvonnassa.

Tuottajaryhmiä on kannustettava organisoitumaan paremmin, jotta ne voivat toimia tehokkaasti ja kehittää maantieteellisten merkintöjen vahvaa kollektiivista hallintoa. EU:n tasolla toteutettava yhdenmukaistaminen ei saa kuitenkaan heikentää jo käytössä olevia ja hyvin toimivia kansallisia järjestelmiä.

Tunnustamalla alueellisten tai paikallisten elinten rooli rekisteröintimenettelyjen valmistelussa ja loppuun saattamisessa edistetään merkittävästi kaikkien asianomaisten toimijoiden välistä yhteistyötä.

AK:n, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous, olisi voitava osallistua täysipainoisesti uuden maantieteellisten merkintöjen järjestelmän arviointiin, koska merkintöihin liittyy alueellinen ulottuvuus.

Taustatietoja

EU:n jäsenvaltiot olivat rekisteröineet 1. tammikuuta 2021 mennessä EU:n tasolla 3 306 maantieteellistä merkintää. Yli puolet nimien rekisteröinneistä on tehty kolmessa jäsenvaltiossa: Italiassa (858 nimeä), Ranskassa (734 nimeä) ja Espanjassa (354 nimeä). Seuraavina tulevat Kreikka (270 nimeä), Portugali (190 nimeä) ja Saksa (167 nimeä).

Useimmat maantieteelliset merkinnät koskevat viinejä (49 prosenttia rekisteröidyistä nimistä) ja maataloustuotteita (44 prosenttia rekisteröidyistä nimistä). Tislattujen alkoholijuomien osuus rekisteröidyistä nimistä on 7 prosenttia ja maustettujen viinituotteiden 0,2 prosenttia.

Yhteydenotot:

Marie-Pierre Jouglain – lehdistövastaava

P. +32 473524115

mariepierre.jouglain@cor.europa.eu