Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Tehokkaampi ja yksinkertaisempi koheesiopolitiikka on kaikkien etu  

EU investoi vuosina 2014–2020 koheesiopolitiikan kautta 454 miljardia euroa alueiden välisten erojen vähentämiseen ja kestävän kasvun tukemiseen. Euroopan alueiden komitea (AK) korostaa, että koheesiopolitiikalla on vuosikymmenten ajan saatu aikaan konkreettisia tuloksia ja että sitä tulisi edelleen vahvistaa Britannian EU-eron jälkeen. Tärkeää on varmistaa koheesiopolitiikan riittävä rahoitus ja joustavuus, helpottaa menettelyjä ja kytkeä se paremmin muihin investointivälineisiin.

Kuluneena vuosikymmenenä EU:n rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastoista) tuetuilla sadoilla tuhansilla hankkeilla on kyetty luomaan työpaikkoja, ajanmukaistamaan infrastruktuuria, edistämään henkilöpääomaa ja parantamaan elämänlaatua. Alueet ja kunnat ovat kuitenkin tietoisia siitä, että koheesiopolitiikkaa saattavat heikentää brexitin vaikutus EU:n talousarvioon sekä poliittinen paine rahoittaa uusia painopistealoja esimerkiksi lisääntyvän maahanmuuton tai puolustusyhteistyön seurauksena.

AK otti ensimmäisenä EU:n toimielimenä kantaa koheesiopolitiikan tulevaisuuteen lausunnossa, joka hyväksyttiin torstaina 11. toukokuuta. Komitea vastustaa varojen ohjaamista toisaalle ja kehottaa pitämään koheesiopolitiikan osuuden EU:n talousarviosta nykyisellä tasolla. AK:n puheenjohtaja Markku Markkula muistuttaa, että koheesiopolitiikka voi auttaa kuromaan umpeen EU:n toimielinten ja kansalaisten välistä kuilua ja edistämään solidaarisuutta kaikkialla EU:ssa.

"Paras tapa torjua populismia on luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua EU:n alueilla ja kaupungeissa. Lausuntomme on vahva kannanotto sen puolesta, että koheesiopolitiikan kautta on jatkossakin oltava keskeinen osa Euroopan unionia. Alueiden ja kuntien tavoitteena on koota vahva liittouma, joka tukee yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa koheesiopolitiikkaa kansalaisten hyväksi", Markkula totesi.

Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen Ossi Martikainen (kesk/ALDE) korostaa, ettei koheesiopolitiikan tavoitteita voida saavuttaa pelkästään valtiollisella rakennepolitiikalla tai keskitetysti hallinnoiduilla EU:n investointiohjelmilla.

"Euroopassa tarvitaankin koheesiopolitiikkaa enemmän kuin koskaan. Meidän on kuitenkin pystyttävä osoittamaan kuluvan ohjelmakauden tuloksia ja kertomaan kansalaisille selkeästi koheesiopolitiikan vaikutuksista", Martikainen painottaa.

Suomen osalta on arvioitu, että mikäli koheesiopolitiikkaa jatkettaisiin nykypohjalta, seuraavan ohjelmakauden saanto putoaisi noin 30 prosenttia nykyisestä 1,2 miljardin euron saannosta.

"Lausunnossa korostetaan paikkaperusteisuutta eli sitä, että koheesiopolitiikan tulisi keskittyä käytännön ongelmiin riippumatta siitä, onko kyseessä kaupunki-, maaseutu- tai jokin muu maantieteellisiltä piirteiltään erityinen alue. On kuitenkin huomioitava, että Suomen syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden erityisasema on kirjattu liittymissopimukseen eikä sen merkitystä tulevien tukiosuuksien määrittämisessä voi sivuuttaa", Martikainen toteaa.

Tehokkuuden parantamiseksi AK kehottaa EU:ta puuttumaan täytäntöönpanoa hidastavaan monimutkaisuuteen ja jäykkyyteen. Ilman riittävää yksinkertaistamista ja joustavuutta liialliset hallintokustannukset sekä kasvava oikeudellinen ja taloudellinen epävarmuus saattavat vaarantaa koheesiopolitiikan vaikutukset ja lisäarvon edunsaajien kannalta.

Komitean ehdotukset

Koheesiopolitiikan säilyttämiseksi ja parantamiseksi alueet ja kunnat esittävät seuraavaa:

Asianmukainen rahoitus : On varmistettava, että seuraavassa EU:n talousarviossa (monivuotinen rahoituskehys) koheesiopolitiikan rahoitusosuus pysyy samana (noin kolmannes EU:n budjetista) ja otetaan huomioon, että investointeja on edistettävä entistä enemmän EU-tason aloitteilla. Tukeen ja luotonantoon perustuvien aloitteiden välisen tasapainon osalta komitea vastustaa velvoitetta lisätä entisestään lainojen ja ns. vararahastojen käyttöä koheesiopolitiikassa seuraavalla ohjelmakaudella. Paikallis- ja alueviranomaisten tulisi päättää rahoitusvälineiden tai tukien käytöstä itse paikalla.

Konsolidoitu perusrakenne : Tulisi varmistaa politiikan nykyinen rakenne ja kolme luokkaa (kehittyneemmät alueet, siirtymäalueet ja vähemmän kehittyneet alueet). Tärkeintä indikaattoria eli alueellista bruttokansantuotetta (bkt) olisi täydennettävä yhtenäistetyillä ja johdonmukaisilla kriteereillä, jotka liittyvät työmarkkinoihin ja sosiaalisiin, ekologisiin, maantieteellisiin sekä luonnonoloista ja väestökehityksestä johtuviin erityishaasteisiin.

Joustavuuden lisääminen : On vähennettävä suunnitteluun ja ERI-rahastojen hallinnointiin liittyvää byrokratiaa. Temaattinen keskittäminen olisi säilytettävä, jotta voidaan tehostaa vaikutusta paikallistasolla, mutta tämän ei tulisi estää rahoitustukea infrastruktuuriin ensisijaisilla aihealueilla. Tulevia investointiohjelmia olisi voitava mukauttaa yksinkertaistetuin menettelyin, jotta voidaan reagoida kriiseihin ja ennakoimattomiin tapahtumiin (kuten voimakkaat pakolaisvirrat tai luonnonkatastrofit).

Yksinkertaistaminen : Nykyinen täytäntöönpanojärjestelmä on ylisäännelty ja liian monimutkainen, ja siinä on liikaa hallinnollisia vaatimuksia ja valvontajärjestelmiä. Komitea toivoo, että menettelyjä yksinkertaistetaan merkittävästi uudessa säädöskehyksessä, joka on esitettävä ennen uuden ohjelmakauden alkua (viimeistään vuoden 2019 puoliväliin mennessä). Siinä olisi vältettävä uusien standardien takautuvaa soveltamista, yksinkertaistettava hallinnointivaatimuksia ja valvontajärjestelmiä sekä annettava hallinnoiville viranomaisille mahdollisuus panna ohjelmat täytäntöön joko kansallisen tai EU:n lainsäädännön perusteella.

Yhteinen strategia : AK kehottaa välttämään päällekkäisyyksiä ja parantamaan koordinointia siten, että laaditaan uusi yhteinen strategiakehys, joka kattaa kaikki aluekehitykseen vaikuttavat EU:n kasvupolitiikat ja rahastot, mukaan luettuina ERI-rahastot, Verkkojen Eurooppa -väline, Life-ohjelma, Horisontti 2020 -puiteohjelma, ESIR ja Euroopan investointipankin lainajärjestelyt. Vaikka ERI-rahastoilla ja ESIRillä on eri tehtävät ja soveltamisalat, ne täydentävät toisiaan, joten on helpotettava niiden yhdentämistä, jotta voidaan mobilisoida julkisia ja yksityisiä investointeja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Todellinen kumppanuus : Alueiden ja kuntien toiveena on, että kumppanuutta koskevat käytännesäännöt otetaan mukaan oikeudellisesti sitoviin, ERI-rahastoista annettuihin asetuksiin sen varmistamiseksi, että rahastoja voidaan kehittää ja hallinnoida aidossa yhteistyössä EU:n sekä valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten kesken.

Talouden ohjausjärjestelmän parantaminen : ERI-rahastot on kytkettävä vahvemmin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä tehtävään jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinointiin ja kiinnitettävä samalla asianmukaista huomiota kansallisten uudistusohjelmien ja maakohtaisten suositusten alueelliseen ulottuvuuteen. Toisaalta komitea vastustaa erilaisten ehtojen asettamista koheesiotuille, sillä kuntien ja alueiden investointeja ei saa vaarantaa jäsenvaltioiden hallitusten laiminlyöntien vuoksi.

Lisätietoja:

AK:n tutkimukset koheesiopolitiikan tulevaisuudesta

Ohjelmakautta 2007–2013 koskevat arvioinnit

EU:n koheesiopolitiikkaa koskeva avoimen datan portaali

Puheenjohtaja Markkulan kommentti 25. huhtikuuta pidetystä yleisten asioiden neuvoston (koheesio) kokouksesta

Yhteyshenkilö:
Lauri Ouvinen
P. +32 22822063
Matkap. +32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Jaa :