Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Rakennusten perusparannusaallon rahoittaminen: työllisyyden ja energiansäästön edistäminen EU:ssa  

Euroopan alueiden komitea ja Euroopan komissio yhdistävät voimansa vauhdittaakseen julkisten ja yksityisten rakennusten peruskorjaamista paikallis- ja alueyhteisöissä kautta EU:n

EU:n rakennuskannan kunnostaminen on avainasemassa, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja edistää työllisyyttä covid-19-pandemian jälkeisessä elpymisessä. EU:ssa 75 prosenttia rakennuksista on energiatehokuudeltaan puutteellisia, mutta niistä peruskorjataan tällä hetkellä vain prosentti vuodessa. Rakennusten osuus Euroopan energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Arvioiden mukaan rakennusten perusparannusaalto voi luoda 160 000 uutta työpaikkaa rakennusalalle vuoteen 2030 mennessä. Covid-19-pandemian aiheuttama terveyskriisi on lisännyt tarvetta parantaa rakennuksia ja poistaa energiaköyhyys, joka koettelee edelleen noin 40:ää miljoonaa EU:n kansalaista.

EU:n edustajat, paikallis- ja aluetason päättäjät ja asiantuntijat eri puolilta EU:ta keskustelivat rakennusten perusparannusaallon rahoittamista käsittelevässä tapahtumassa kuntien ja alueiden haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista rakennuskannan peruskorjaamisen vauhdittamiseksi. Rakennusten perusparannusaallon tavoitteena on poistaa perusparantamisen tiellä olevia esteitä, kuten rakenteellisia ja hallinnollisia rajoitteita, investointivajetta, markkinoiden toimintapuutteita, sääntelyesteitä ja asiantuntemuksen niukkuutta.

Sevillan kaupunginjohtaja, AK:n ENVE-valiokunnan puheenjohtaja ja vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmän puheenjohtaja Juan Espadas (ES, PES) avasi keskustelun: Nyt tiedämme, että iso osa ilmastokriisin torjunnasta on yhteydessä rakennuskantamme korjaamiseen. Rakennusten perusparannusaalto, joka on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen pilari, tarjoaa tilaisuuden tehdä julkisista rakennuksista, kuten kouluista ja sairaaloista, sosiaalisesta asuntotarjonnasta ja kodeista kestävyysperiaatteiden mukaisempia, ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia. Jotta tämä laaja urbaani vallankumous voisi toteutua, se tarvitsee rahoitusta, mutta kyse ei ole pelkästään rahasta. Meidän on yhdistettävä ilmastotavoitteet ja sosiaaliset tavoitteet, jotta voidaan varmistaa, ettei ainuttakaan ihmistä eikä aluetta unohdeta.

Toscanan aluevaltuuston entinen puheenjohtaja (2010–2020), rakennusten perusparannusaaltoa käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä, Signan (Firenze) kunnanhallituksen jäsen Enrico Rossi (IT,PES) totesi: Eurooppalaisista 17 prosenttia asuu ahtaasti ja ainakin 34 miljoonaa elää energiaköyhyydessä. Rakennusten perusparannusaallon avulla on lisättävä solidaarisuutta, sosiaalista osallisuutta ja torjuttava köyhyyttä lisäämällä investointeja energiatehokkaaseen julkiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Terveyskriisillä on erittäin vakavat vaikutukset talouteen. Rakennusalan julkisten investointien lisäämisellä on avainasema tuettaessa covid-19-pandemiasta elpymistä.

Rakennusten perusparannusaaltoa käsittelevä AK:n lausuntoluonnos on määrä hyväksyä ENVE-valiokunnan seuraavassa kokouksessa 1. helmikuuta , ja lopullinen lausunto on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2021 pidettävässä täysistunnossa.

Selnica ob Dravin pormestari, FEDARENEn rahoitus- ja investointityöryhmän varapuheenjohtaja ja ENERGAP -viraston johtaja Vlasta Krmelj (SI, EPP) painotti: Energiavirastot kaikkialla Euroopassa ovat valmiita muuntamaan rakennusten perusparannusaallon konkreettisiksi ohjelmiksi, joilla saadaan liikkeelle suuri määrä investointeja. Ne edistävät markkinoita ja niillä on julkisia tehtäviä, ne tarjoavat teknistä apua kunnille, alueille, yrityksille ja kansalaisille ja pystyvät luomaan yhteyksiä sidosryhmien ja hallintotasojen välille. Niillä on osaamista ja asiantuntemusta rakennusten teknologian ja arvoketjujen alalla sekä kokemusta useisiin rahoitusvirtoihin pohjautuvien rahoitusmallien strukturoinnista.

Ulkosuhdetoiminnasta Navarran aluehallituksessa vastaava pääjohtaja Mikel Irujo (ES, EA) totesi: Kokemuksemme kaupunkiagendan energiatehokkuuskumppanuudesta ovat erittäin myönteisiä. Osa esittämistämme toimenpiteistä on otettu huomioon rakennusten perusparannusaaltoa koskevassa Euroopan komission ehdotuksessa, kuten tarve luoda keskitetty asiointipiste, jotta kansalaiset voisivat osallistua aktiivisesti kestävällä pohjalla olevaan energiakäänteeseen.

Vieraileviin puhujiin kuului muun muassa energiakomissaari Kadri Simsonin kabinetin jäsen sekä energian pääosaston , aluepolitiikan pääosaston ja EASMEn edustajia. EIP:n edustaja muistutti, että julkiset investoinnit eivät riitä nykyisen energiatehokkuusinvestointivajeen täyttämiseen. Viime viikolla AK ja EIP uudistivat yhteistyönsä antamalla yhteisen toimintasuunnitelman 2021 .

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat osana kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan . Kansallisten peruskorjausstrategioiden onnistuminen riippuu suurelta osin yhteistyöstä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa: nämä omistavat tai hoitavat usein suurta osaa rakennuskannasta ja näiden vastuulla on EU:ssa kolmasosa julkisista menoista ja kaksi kolmannesta julkisista investoinneista. AK:n ja CEMR:n äskettäisessä kuulemisessa (tammikuu 2021) todettiin valitettavasti, että ”monet EU:n jäsenvaltiot eivät osallista alueita ja kuntia covid-kriisin jälkeisten elpymissuunnitelmien valmisteluun” .

Taustaa:

”Rakennusten perusparannusaallon rahoittaminen” on Green Deal Going Local - aloitteen tapahtuma. Vihreän kehityksen ohjelma paikallistasolla (Green Deal Going Local) kuuluu osana AK:n painopisteeseen ”selviytymiskykyisten paikallis- ja alueyhteisöjen luominen” . Aloitteen tavoitteena on asettaa kunnat ja alueet Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ytimeen ja varmistaa, että sekä EU:n kestävän kasvun strategia että covid-19-elpymissuunnitelmat johtavat kunnille ja alueille suunnattuun suoraan rahoitukseen ja konkreettisiin hankkeisiin kaikilla alueilla. Aloite käynnistettiin 15. kesäkuuta 2020 perustamalla 13-jäseninen työryhmä. Inspiraation lähteeksi ja toiminnan vauhdittamiseksi Green Deal Going Local - sivuilla on kartta , jossa esitellään 200 hyvää käytäntöä.

Rakennusten perusparannusaalto käynnistettiin 14. lokakuuta 2020, kun Euroopan komissio antoi tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” . Se on vihreän kehityksen ohjelman etenemissuunnitelman keskeinen pilari.

Perusparannusaallon tavoitteena on poistaa rakennusten perusparantamisen tiellä olevia esteitä. Energy Efficiency Financial Institutions Group - asiantuntijaryhmä ( EEFIG ) on eritellyt kuusi estetyyppiä: rakenteelliset esteet, tiedonkulun esteet, markkinoiden toimintapuutteet, asiantuntemuksen niukkuus, eri tekijöiden yhdistelmä, joka vaikeuttaa hankkeiden yhdistämistä ja kaupunkipiireihin perustuvan toimintatavan tehokasta toteuttamista, sekä sääntelyesteet. Kaikilla näillä esteillä on suora vaikutus paikallis- ja alueyhteisöihin, ja ne heikentävät näiden valmiuksia investoida entistä enemmän energiatehokkuushankkeisiin.

EU:n rakennuskannan perusparantaminen on yhdessä liikennealan hiilestä irtautumisen ja kaupunkien viherryttämisen kanssa keskeinen vihreän kehityksen ohjelman painopiste. Sillä on potentiaalia vähentää sekä energiankäyttöä että hiilidioksidipäästöjä, ja se voi myös edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Rakennusala on suurin työpaikkojen luoja yhtä investoitua miljoonaa euroa kohden ( IEA 2020 ).

Euroopan alueiden komitean PES-ryhmä isännöi tällä viikolla tapahtumien sarjan otsikolla ”Mahdollisuus asumiseen kaikille: unionin on aika toimia” .

Yhteydenotot:

David Crous

david.crous@cor.europa.eu

+32 470881037

Jaa: