Euroopan saarten paikallis- ja aluepäättäjät painottivat tarvetta kiinnittää erityistä huomiota saariin Euroopan tulevaisuuskonferenssin keskusteluissa sekä sitä, ettei EU:n saarille ole pitkän aikavälin strategiaa alueellisten erojen kaventamiseksi.
On tärkeää sisällyttää Euroopan saarten panos, tarpeet ja huolenaiheet Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa käytävään keskusteluun. Tätä korostivat paikalliset ja alueelliset päätöksentekijät tämänpäiväisessä tapahtumassa "Yhteenkuuluvuus perusarvonamme – Euroopan saarten panos Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin", jonka Euroopan alueiden komitea (AK) ja Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) saarikomissio järjestivät #CohesionAlliance-kampanjaan liittyvän työnsä puitteissa. Saarten edustajat eri puolilta Eurooppaa selvittivät näkemyksiään ja korostivat, että EU:lla tulisi olla selkeä ja johdonmukainen strategia saarilleen, joilla asuu yli 20,5 miljoonaa asukasta, ja että niihin olisi kiinnitettävä perussopimusten mukaisesti erityistä huomiota.
AK:n "alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio" -valiokunnan (COTER) puheenjohtaja Nathalie Sarrabezolles (FR, PES) avasi korkean tason konferenssin ja sanoi: "Yhteenkuuluvuuden periaatteen puolustaminen arvona – toisin sanoen sen puolustaminen, että yhteenkuuluvuuden periaate otetaan huomioon kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa – tarkoittaa myös sen varmistamista, että Euroopan unioni on läsnä solidaarisesti kaikilla alueilla auttaakseen niitä hyödyntämään potentiaaliaan, mikä on ainutlaatuinen mahdollisuus koko EU:lle."
Rosario Sánchez Grau, joka on finanssiasioista ja ulkosuhteista vastaava Baleaarien aluehallituksen jäsen (ES), totesi CPMR:n saarikomission puheenjohtajiston puolesta: "Viime vuonna julkaistu EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio on virikkeitä antava ennakkotapaus, ja kehotamme Euroopan komissiota jatkamaan samaan malliin. EU:n saaristrategian ytimessä olisi oltava ajatus sellaisen viitekehyksen luomisesta, joka voisi ohjata tulevaa pitkän aikavälin toimintapolitiikkaa tietyillä aloilla."
Sardinian aluehallituksen puheenjohtaja Christian Solinas (IT, ECR), joka allekirjoitti ensimmäisenä laajan alueidenvälisen saarikumppanuuden puolesta vetoomuksen tämänpäiväisen korkean tason konferenssin tukemiseksi, korosti, että "saaria varten ei ole erityistä strategiaa eikä erityisiä oikeudellisia järjestelyjä, jotka olisivat syrjäisimmille alueille kaavailtujen järjestelyjen kaltaisia, jotta voisimme vastata haasteisiin, joita hallintoviranomaisina käsittelemme päivittäin. Soveltamalla samoja sääntöjä perinpohjaisesti erilaisiin alueellisiin tilanteisiin loukataan yhdenvertaisuutta koskevia keskeisiä periaatteita." Hän kehottikin AK:ta tuomaan saarialueiden äänen kuuluviin tulevassa institutionaalisessa keskustelussa. "Pyytäessämme erityistä eurooppalaista oikeudellista asemaa emme pyydä etuoikeusasemaa vaan välineitä alueidemme taloudellisen ja demografisen selviytymisen turvaamiseksi", hän sanoi.
"Euroopan tulevaisuuskonferenssi on ollut erinomainen tilaisuus kerätä kaikkialta EU:sta kansalaisten näkemyksiä Euroopan unionin painopisteistä ja tulevasta suunnasta. EU:n on kuunneltava kaikkia ihmisiä riippumatta siitä, keitä he ovat ja missä he asuvat", totesi Corkin kaupunginvaltuuston jäsen Kieran McCarthy (IE, EA). Hän tähdensi lisäksi, että saarilla on erityistarpeita ja että niihin kohdistuu erityisiä haasteita, rakenteellisia haittoja ja rajoitteita. Jotta kansalaiset saisivat täyden hyödyn Euroopan yhdentymisestä, EU:n on osallistettava heitä aiempaa enemmän. McCarthy on Euroopan tulevaisuuskonferenssiin osallistuvan kuntien ja alueiden edustajien valtuuskunnan jäsen.
Taustatietoa:
Euroopan saarialueilla asuu yli 20,5 miljoonaa asukasta (Eurostat, 2020), mikä on 4,6 prosenttia EU:n väestöstä. Saarialueita on 13 jäsenvaltiolla. SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaan saarialueisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota unionin pyrkiessä vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja jäsenvaltioissa ja niiden välillä. SEUT-sopimuksen 349 artiklalla luodaan selkeä oikeusperusta syrjäisimpiä alueita koskeville erityistoimenpiteille.
Toistaiseksi yhteistä EU:n strategiaa kaikille saarille ei kuitenkaan ole. Näin ollen saaret odottavat, että yhtenä välttämättömänä toimenpiteenä Euroopan tulevaisuuskonferenssin myötä luotaisiin aloite, jossa tähdätään saarten elvyttämiseen, laajentaen soveltamisalaa niin, että se kattaa Välimeren saarten lisäksi Itämeren, Pohjanmeren sekä Atlantin, Intian valtameren ja Tyynen valtameren saaret. Saarten erityishaasteisiin mutta myös vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta EU:n strategia voidaan mukauttaa kunkin EU:n merialueen ominaispiirteisiin.
Euroopan tulevaisuuskonferenssi on kansalaislähtöinen keskustelusarja, joka tarjoaa EU:n kansalaisille ainutlaatuisen ja oikea-aikaisen tilaisuuden keskustella Euroopan haasteista ja prioriteeteista. Konferenssi on edennyt viimeiseen vaiheeseensa, jossa lopullisia tuloksia koskeva työ on meneillään. Lisätietoja on saatavilla Euroopan tulevaisuuskonferenssin verkkosivustolla.
AK tukee Euroopan saaria alueidenvälisen ryhmänsä "saarialueet" kautta tarjoamalla kaikille saarille foorumin, missä voidaan keskustella keinoista varmistaa yhtäläiset kehitysmahdollisuudet. Lisäksi #CohesionAlliance-kampanjalla lisätään tietoisuutta koheesiopolitiikan keskeisestä roolista kaikille alueille ja kunnille sekä koheesiopolitiikkaan liittyvästä perusarvosta, jonka mukaan mitään aluetta eikä ketään jätetä selviytymään yksin.
Yhteyshenkilöt:
Theresa Sostmann – AK
P. +32 22822457
Theresa.Sostmann@cor.europa.eu
Berta López Domènech – CPMR
P. +32 471826198
berta.lopezdomenech@crpm.org