Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
AK kaipaa Euroopan alueellista tulostaulua ‎ kuntien ja alueiden ilmastotoimien seuraamiseksi ja niiden vaikutusten arvioimiseksi  

Flaamilaisen parlamentin jäsen Andries Gryffroy (BE, EA) vastaa tässä haastattelussa viiteen kysymykseen siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kunnissa ja alueilla ja millainen rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla on ilmaston lämpenemisen torjunnassa samalla kun se ohjaa siirtymistä kohti kestävämpää ja selviytymis- ja palautumiskykyisempää yhteiskuntaa. Gryffroy kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan alueellisen tulostaulun kuntien ja alueiden ilmastotoimien seuraamiseksi ja niiden vaikutusten arvioimiseksi. Tämä on yksi hänen valmistelemassaan lausunnossa ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueisiin – Euroopan vihreän kehityksen ohjelman arviointi” esitettävistä keskeisistä ehdotuksista. Lausunto on määrä hyväksyä Euroopan alueiden komitean joulukuun täysistunnossa.

Miten ilmastonmuutos ja vihreän kehityksen ohjelma liittyvät toisiinsa?

Vihreän kehityksen ohjelman avulla EU vahvistaa pitkän aikavälin sitoumuksensa saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja ehdottaa kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on turvata EU:n kilpailukyky samalla kun sen kestävyys ja resurssitehokkuus paranevat. Vihreän kehityksen ohjelma voi vauhdittaa vihreitä investointeja ja auttaa siten merkittävästi unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että sen yhteydessä edistetään tasapainoista ja kohdennettua lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon alueiden ja kuntien erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset tilanteet, ja että siinä asetetaan etusijalle kustannustehokkaat toimenpiteet ja alat, joilla on enemmän mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen. Jotta voidaan varmistaa, että siirtyminen kohti ilmastoneutraaliutta onnistuu, vihreän kehityksen ohjelmalla on lisäksi tuettava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa toimintamallia, sen mukaisten toimien on jakauduttava oikeudenmukaisesti EU:n eri alueille toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen ja sen on tarjottava riittävästi joustoa kustannustehokkuuden varmistamiseksi.

Mitkä ovat paikallis- ja alueviranomaisten suurimmat haasteet covid-19-kriisistä toipumisen ja pitkän aikavälin kestävän kehityksen yhdistämisessä?

Covid-19-kriisi on osoittanut yhteiskuntiemme ja talouksiemme haavoittuvuuden ja tarpeen parantaa niiden selviytymis- ja palautumiskykyä. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa, sillä ne toteuttavat rohkeita toimia päästöjen vähentämiseksi ja parantaakseen samalla kykyään kestää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vallitseva kriisi uhkaa kuitenkin vakavasti paikallis- ja alueviranomaisten taloutta, mikä sekä vaarantaa niiden kyvyn tarjota julkisia palveluja että rajoittaa julkistaloudellisia mahdollisuuksia investoida innovatiivisiin ja vähähiilisiin teknologioihin.

Valtiotasoa alempien hallintotasojen onkin päästävä täysipainoisesti mukaan kansallisten elpymissuunnitelmien määrittelyyn ja täytäntöönpanoon, ja niiden on voitava saada rahoitusta nykyistä vaivattomammin ja suoraan. On myös erittäin tärkeää keskittyä sellaisiin aloitteisiin, joiden avulla päästöjä voidaan vähentää pienemmin kustannuksin pitkällä aikavälillä. Esimerkkeinä mainittakoon rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ( rakennusten perusparannusaalto ), kestävä liikkuvuus, uusiutuvat energiamuodot ja kiertotalous.

Mitä esittämänne ”kärkikaupunkimalli” pitää sisällään?

Kyse on toimintamallista, jossa yksi kaupunki ottaa johtavan roolin tietyllä alalla ja osallistaa sen jälkeen muita asiasta kiinnostuneita kaupunkeja ja kuntia toimintaan jakamalla tietämystä ja hyviä käytäntöjä. Alat voidaan osoittaa kaupungeille hankepyyntöjen perusteella, minkä jälkeen ”kärkikaupunki” saa rahoitusta konkreettisten hankkeiden toteuttamiseen ja jakaa sitten tietoa menetelmistä, tuloksista ja saaduista kokemuksista muille kyseissä toimintaverkostossa mukana oleville kaupungeille ja kunnille. Tiedämme, että tietämystä ja mahdollisuuksia on olemassa. Meidän on vain jaettava tätä tietoa ja asetettava se myös muiden saataville. Euroopan alueiden komitea on äskettäin julkaissut parhaiden käytäntöjen kartan , johon on koottu jo 200 hanketta. Se on osa vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskevaa Green Deal Going Local - aloitetta, jonka tavoitteena on esitellä ruohonjuuritason toimia tietämyksen vaihdon ja onnistuneiden toimien toistamisen helpottamiseksi kaikkialla EU:ssa.

Mitä toimia ehdotatte, jotta EU-rahoitus saavuttaisi valtiotasoa alemmat hallintotasot?

EU:n seuraavan, vuosien 2021–2027 talousarvion korkeammat ilmastotoimiin liittyvien menojen osuutta koskevat tavoitteet ja uusi Next Generation EU - elpymisväline, erityisesti 37 prosentin osuuden varaaminen sen 750 miljardin euron budjetista vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen, ohjaavat EU:n oikealle tielle ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Nämä keskeiset rahoitusvälineet eivät kuitenkaan saisi olla ”alueellisesti sokeita”. Meidän on varmistettava, että kunnille ja alueille tarkoitetut varat kohdennetaan räätälöidysti siten, että niillä on merkittävä vaikutus paikallistalouteen.

Paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat rajallisista tulonlähteistään huolimatta 65 prosentista ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä julkisista investoinneista. Siksi on ratkaisevan tärkeää antaa niille mahdollisuus päästä käyttämään EU-rahoitusta suoraan, jotta ne voivat toteuttaa kestävän kehityksen politiikkaa kentällä. Euroopan rakennerahastojen ja elpymisvälineen sekä muiden ohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa - puiteohjelman, välisiä synergiamahdollisuuksia on hyödynnettävä uusien ratkaisujen kehittämiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaa varten sekä kestävämmän ja selviytymis- ja palautumiskykyisemmän paikallistalouden luomiseksi. Kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista voisi tulla kestäväpohjaisen elpymisen selkäranka, sillä niiden avulla voidaan luoda suunnitelmallinen yhteys ilmasto- ja energiatoimien, rahoitustarpeiden ja elpymismahdollisuuksien välille.

On selvää, että julkinen rahoitus ei riitä takaamaan, että ilmastosiirtymä toteutuu riittävän pian, joten meidän on luotava vahvoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, kehitettävä osallistavia toimintamalleja ja pohdittava arvoketjuja uudelleen. Euroopan investointipankilla (EIP) on tässä yhteydessä keskeinen rooli, sillä se tekee tiivistä yhteistyötä kaikenkokoisten alueiden ja kuntien kanssa ja antaa niille kohdennettua apua ja tukea kestäväpohjaisempiin talousmalleihin siirtymisessä. Euroopan alueiden komitea on valmis tekemään yhdessä Euroopan komission ja EIP:n kanssa töitä sen eteen, että kuntien ja alueiden olisi helpompi hyödyntää vihreän kehityksen ohjelman toimien rahoitusmahdollisuuksia.

Miksi vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa on tärkeä seurata? Ovatko nykyiset seurantamekanismit tarkoituksenmukaisia?

Monet alue- ja paikallisviranomaiset toteuttavat jo nyt ilmasto- ja energiasuunnitelmia sekä paikallisia selviytymis- ja palautumissuunnitelmia. Näiden tahojen toimet tunnustetaan kuitenkin harvoin, eikä niitä useinkaan mitata tai arvosteta, kun valtiokohtaista tilannetta tarkastellaan laajemmin.

Kuntien ja alueiden suunnitelmat ja panokset on otettava jatkuvasti ja järjestelmällisesti huomioon prosessin kaikissa vaiheissa. Käytössä on jo useita seurantajärjestelmiä, mutta niitä ei koordinoida riittävästi keskenään. Siksi onkin tärkeää siirtää kestävän kehityksen tavoitteet paikallistasolle ja hyödyntää nykyisiä, esimerkiksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa kehitettyjä mekanismeja kaikilta osin. Meidän on edelleen pyrittävä kustannustehokkaisiin toimintamalleihin, synergioihin ja täydentävyyteen ja parannettava paikallisten tietojen seurantaa. Mekanismit ja indikaattorit ovat tarpeen, jotta voidaan paitsi arvioida tarkasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikallis- ja aluetasolla myös määrittää kuntien ja alueiden tulokset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä niiden panos ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näitä indikaattoreita tarvitaan, jotta saadaan selkeä kuva siitä, millaiset lähtökohdat kullakin alueella on ilmastosiirtymän toteuttamiseen, ja pystytään siis kartoittamaan paremmin kunkin alueen erityispiirteet ja tarpeet. Ehdotammekin, että otetaan käyttöön Euroopan alueellinen tulostaulu, jonka avulla saadaan näyttöä siitä, miten vihreän kehityksen ohjelman ja elpymissuunnitelmien täytäntöönpanossa on edistytty paikallisesti. Tulostaulu toimisi myös tietämystä edistävänä välineenä, joka auttaisi tuomaan esiin alueiden moninaisia tarpeita sekä yksilöimään ja toistamaan parhaita käytäntöjä, myös rahoitusvalmiita pilottitoimia paikallis- ja aluetasolla.

Taustatietoa

Euroopan komissio ja Euroopan alueiden komitea sitoutuivat 13. lokakuuta 2020 uuteen yhteistyöhön nopeuttaakseen vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa Euroopan alueilla ja kunnissa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans kehotti kunta- ja aluepäättäjien kanssa käymässään keskustelussa näitä sitoutumaan ohjelmaan ja osallistumaan sen toteutukseen näiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Lue lehdistötiedote täältä .

Vihreän kehityksen ohjelma paikallistasolla ( Green Deal Going Local ) on Euroopan alueiden komitean uusi aloite, jonka tavoitteena on asettaa kunnat ja alueet Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ytimeen ja varmistaa, että sekä EU:n kestävän kasvun strategia että covid-19-elpymissuunnitelmat johtavat kunnille ja alueille suunnattuun suoraan rahoitukseen ja konkreettisiin hankkeisiin kaikilla alueilla.

Aloite käynnistettiin 15. kesäkuuta 2020 perustamalla 13-jäseninen työryhmä. Lue lehdistötiedote täältä.

Tutustu vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin 200 parhaaseen käytäntöön internetkarttamme avulla .

Lehdistöyhteydet: pressecdr@cor.europa.eu