Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Eurooppa ei pysty saavuttamaan ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ilman kuntiaan ja alueitaan  
Paikallis- ja aluehallintoa ei ole otettu mukaan kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden painopisteistä. Yleisesti tunnustetaan, että nykyiset ilmastotavoitteet eivät riitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen. Myös EU:n kunnat ja alueet vaativat tiukempia tavoitteita ja resursseja Euroopan kestäväpohjaisen energiakäänteen vauhdittamiseksi. AK pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien yhteydessä ei käydä jatkuvaa monitasoista vuoropuhelua paikallis- ja aluehallintotahojen kanssa energiaunionin hallinnossa määritellyllä tavalla.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz sanoi: ”Eurooppa ei pysty saavuttamaan ilmastoneutraaliutta ilman kuntien ja alueiden osallistumista. Energiaunionin hallinnossa jäsenvaltioita kehotetaan käymään jatkuvaa monitasoista vuoropuhelua, jossa paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien määrittelyyn. Näin ei selvästikään ole toimittu. Jos EU haluaa siirtymisen puhtaaseen energiaan onnistuvan, on äärimmäisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot sitoutuvat pyrkimään ilmastoneutraaliin Eurooppaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja etenkin että ne ottavat paikallis- ja alueviranomaiset pysyvästi mukaan kehittämään ilmasto- ja energiatoimien suunnitelmiaan.”

Ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete sanoi: ”Haluan onnitella alue- ja paikallistason päättäjiä heidän tärkeästä työstään ilmaston, energian ja kestävän kehityksen alalla. Monet alueet ja kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisempia tavoitteita vuodelle 2030 kuin kansalliset hallituksensa. Yli 9 000 kaupunkia kattava kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on suurin kaupunkien, maakuntien ja alueiden aloite energiakäänteen toteuttamiseksi. Ehdotamme nyt rahoitusmahdollisuuksien parantamista, jotta kunnat ja alueet voisivat panna täytäntöön toimenpiteitä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että siihen sopeutumiseksi. Tarkoitusta varten on esimerkiksi varattu 35 prosenttia Horisontti Eurooppa - ohjelmasta, Life-ohjelman uudet määrärahat ovat viisi miljardia euroa, ja InvestEU-ohjelmassa – joka on Euroopan strategisten investointien rahaston seuraaja – ehdotamme 30 prosenttia varoista suunnattavaksi ilmastotavoitteisiin.”

Täysistunnossa puheenvuoron käyttänyt Satu Tietari (kesk/ALDE) pahoitteli tiettyjen jäsenvaltioiden vastahakoisuutta ilmastoasioissa ja peräänkuulutti kunnille ja alueille ansaitsemaansa roolia Euroopan- ja maailmanlaajuisessa ilmastohallinnossa. "Äskettäin käydyt Euroopan parlamentin vaalit osoittivat, että keskittymistä energiasiirtymään tuetaan ja halutaan kansalaisten keskuudessa voimakkaasti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikki hallitukset eivät tätä vaatimusta ole kuulleet. Neljä jäsenmaata esti EU:n sopimuksen kolmen vuosikymmenen päähän eli vuoteen 2050 tähtäävästä ilmastostrategiasta. Meillä paikallis- ja aluehallinnon tason edustajilla ei tuota erioikeutta ole, sillä meidän on jo nyt selviydyttävä ilmastonmuutoksesta johtuvista päivittäisistä haasteista ja vastattava sen seurauksiin, ja me teemme jo nyt investointeja infrastruktuurimme mukauttamiseen", Tietari sanoi.

Jäsenet hyväksyivät yksimielisesti Apulian aluehallituksen puheenjohtajan Michele Emilianon (IT, PES) esittelemän lausunnon Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta . Lausunnossa esitetään ehdotuksia, joilla on tarkoitus edistää Euroopan komission marraskuussa 2018 esittämää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä tähtäävää EU:n strategiaa .

AK kehottaa nostamaan ilmastotoimiin osoitettavien määrärahojen osuutta vähintään 30 prosenttiin ja muistuttaa tehokkaan energiaverotuksen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa, että ilmastonmuutokseen reagoidaan koordinoidusti, johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Uusiutuvan energian 32 prosentin osuuden tavoite tulisi tarkistaa EU:ssa teknologian kehityksen valossa niin, että vuoteen 2030 mennessä saavutettaisiin 40 prosentin osuus, jotta voitaisiin päästä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

AK ehdottaa eurooppalaisen ilmastoneutraaliuden seurantajärjestelmän perustamista, jotta voidaan kartoittaa ja seurata eri alueiden haavoittuvuustekijöitä energiakäänteen yhteydessä. Jäsenet ovat valmiita tekemään yhteistyötä Euroopan komission kanssa rakenteen luomiseksi puhtaan energian säädöspaketin täytäntöönpanosta käytäviä teknisiä keskusteluja varten. Paikallis- ja alueviranomaiset tulisi ottaa järjestelmällisesti mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja COP25:n valmistelutyöhön, ja AK:n edustajalle olisi annettava tarkkailijan aseman kaikissa UNFCCC:n elimissä.

Lausunnossa korostetaan myös tarvetta tiivistää ilmastopolitiikkojen ja ilmanlaadun välistä yhteyttä ja niiden välittömiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen. Jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että hiilestä irtautuminen on tehokkain ennaltaehkäisevä toimintalinja kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Euroopan ympäristökeskuksen arvioiden mukaan Euroopassa kuolee vuosittain 483 000 ihmistä ennenaikaisesti ilmansaasteiden vuoksi.

Jäsenvaltiot esittivät kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa luonnokset 31. joulukuuta 2018. Kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin sisältyvät suunnitteluvälineet, joilla maiden on tarkoitus edistää energiaunionin tavoitteiden, etenkin vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden, saavuttamista. Viime viikolla Euroopan komissio esitti kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien maakohtaiset arviot . Lopulliset kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat on toimitettava tämän vuoden loppuun mennessä.

Taustatietoa:

Valokuvia täysistunnosta

Energiaunionin hallinnon yhteydessä ”jäsenvaltioiden olisi perustettava energia-alan vuoropuhelua käyvä pysyvä monitasoinen foorumi, jossa on mukana paikallisviranomaisia, kansalaisjärjestöjä, liike-elämän edustajia, investoijia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä ja jolla keskustellaan energia- ja ilmastopolitiikassa esitetyistä eri vaihtoehdoista. Tällä foorumilla olisi keskusteltava yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista ja pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategioista.” Energiaunionin hallinto (tammikuu 2018) .

Täältä löytyy Euroopan komission lehdistötiedote kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien arvioinnista ja täältä löytyvät maakohtaiset analyysit . Jäsenvaltioiden on nyt tarkistettava tämän analyysin pohjalta strategiansa ja esitettävä lopulliset versionsa viimeistään 31. joulukuuta 2019.

Euroopan komissio esitti 28. marraskuuta 2018 strategisen pitkän aikavälin visionsa kukoistavan, nykyaikaisen, kilpailukykyisen ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä.

Strategiassa esitetään, miten Eurooppa voi näyttää tietä ilmastoneutraliteettiin investoimalla realistisiin teknologisiin ratkaisuihin, lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja mukauttamalla toimia teollisuuspolitiikan, rahoituksen ja tutkimuksen kaltaisilla avainaloilla samalla kun varmistetaan oikeudenmukaisen siirtymän takaava sosiaalinen tasapuolisuus.

Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston esittämien kehotusten mukaisesti komission visio ilmastoneutraalista tulevaisuudesta kattaa lähes kaikki EU:n politiikanalat, ja se on Pariisin sopimuksen tavoitteen mukainen: tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja jatkaa toimia sen pitämiseksi 1,5 celsiusasteessa.

Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta

Tiedonannon liitteenä oleva selvitys

Lehdistötiedote: Komissio haluaa Euroopasta ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä

Kysymyksiä ja vastauksia: pitkän aikavälin strategia ”Puhdas maapallo kaikille”

Yhteyshenkilö: David Crous | david.crous@cor.europa.eu | +32 470881037