Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
EU:n alueet ja kunnat kehottavat jäsenmaiden hallituksia vahvistamaan EU:n terveyspakettia  

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painottivat terveyskysymyksiä Euroopan alueiden komiteassa käydyissä keskusteluissa.

Jäsenvaltioiden hallitusten tulisi sopia laajemmasta rahoitustukipaketista Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmille, totesi Euroopan alueiden komitea 14. lokakuuta. Tämä kehotus sisältyy kolmeen suositukseen, joissa EU:n alueet ja kunnat esittävät keinoja korjata koronaviruspandemian paikallisissa terveydenhuoltojärjestelmissä paljastamia puutteita.

Suositukset, joissa käsitellään puutteita ennaltaehkäisyssä, sairaanhoidossa ja akuuttihoidossa, hyväksyttiin 14. lokakuuta, kaksi päivää sen jälkeen, kun Euroopan alueiden komitea (AK) oli esitellyt Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille todisteita pandemian vaikutuksista vuotuisessa alue- ja kuntabarometrissään . Barometri osoittaa, miten kriisi on lisännyt entisestään eriarvoisuutta, myös terveydenhuoltoalalla. Puheenjohtaja von der Leyen kertoi EU:n paikallis- ja aluepäättäjien edustajakokoukselle, että ”EU:n rahoitus mahdollistaa investoinnit uusiin sairaaloihin, parempiin laitteisiin ja vahvempiin terveydenhuoltojärjestelmiin – ei ainoastaan suurissa kaupungeissa vaan myös syrjäisillä alueilla” ja että alue- ja paikallishallintojen tulisi olla tässä ” ohjaavana voimana ”.

Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui komitean täysistunnossa. Hän totesi 13. lokakuuta AK:n jäseninä oleville 329 aluejohtajalle, kaupunginjohtajalle ja valtuutetulle, että eräiden alueiden valmiuden hoitaa muiden maiden alueilta tulevia potilaita olisi oltava ”ohjenuorana tulevissa haasteissa”. Euroopan unionin neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan maan johtajana puhuva liittokansleri Merkel totesi, että hän seuraa ”erittäin huolestuneena infektioiden määrän uutta kasvua lähes kaikkialla Euroopassa”.

Euroopan komission jo ilmoittamasta terveydenhuoltojärjestelmien tukipaketista – EU4Health-ohjelmasta – antamassaan lausunnossa Euroopan alueiden komitea arvosteli jäsenvaltioita ehdotetun talousarvion leikkaamisesta. Komitea korostaa, että terveyspalvelut, joita monissa EU:n jäsenvaltioissa hallinnoidaan paikallis- ja aluetasolla, tarvitsevat investointeja ja innovointia terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi ja väestön ikääntymisen huomioon ottamiseksi. EU:n jäsenvaltiot leikkasivat kesällä Euroopan komission vuosiksi 2021–2027 ehdottamaa 9,4 miljardin euron rahoitusta 1,7 miljardiin euroon. Lopullisesta määrästä päätetään Euroopan parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa.

AK:n esittelijä, Finistèren departementin valtuuston puheenjohtaja Nathalie Sarrabezolles (FR, PES) totesi, että ”EU4Health-ohjelmaan tehty 82 prosentin leikkaus osoittaa, etteivät jäsenvaltiot ole todellakaan ymmärtäneet kriisin vakavuutta. Laadukkaan terveydenhuollon takaaminen kaikille on paras osoitus solidaarisuudesta ja olennainen osa unionin yhteenkuuluvuuden vahvistamista. Me voimme ja meidän täytyy tehdä enemmän terveydenhuoltojärjestelmiemme vahvistamiseksi. Vaikka alueet ja kunnat jatkavat päivittäistä työtään tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ne tarvitsevat huomattavaa tukea EU-tasolta.”

Toisessa lausunnossa käsiteltiin sitä, minkälainen voisi olla terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi , joka voitaisiin ottaa käyttöön tulevissa pandemioissa. Lausunnossa korostetaan, että unionilla on oltava valmiudet kehittää, ostaa, kuljettaa ja jakaa ulkomailta tuotuja tai EU:ssa valmistettuja testauslaitteita ja suojavarusteita. Lisäksi siinä kehotetaan mm. kehittämään EU:n yhteinen rokotuskortti ja virtuaalinen eurooppalainen rekisteri, joka tarjoaa tietoa rokotevarastoista.

Lausunnon esittelijä, Taalainmaan alueen alueneuvos Birgitta Sacrédeus (SE, EPP) sanoi: ”Pandemia osoittaa selvästi, millainen merkitys on pätevällä ja hyvin koulutetulla henkilöstöllä sekä asianmukaisesti rahoitetuilla, hyvin varustelluilla ja vakailla terveydenhuoltojärjestelmillä, joilla on valmiudet mukautua nopeasti uuteen terveydenhoito- ja kansanterveystilanteeseen. Pandemia osoittaa myös paikallis- ja alueviranomaisten erittäin merkittävän roolin tämänkaltaisissa kriisitilanteissa.”

Kolmannessa, Etelä-Tanskan aluevaltuutetun Karsten Uno Petersenin (DK, PES) rajatylittävästä terveydenhuollosta laatimassa lausunnossa käsitellään sitä, miten voitaisiin helpottaa potilaiden siirtämistä hoitoon muihin maihin, kuten tehtiin pandemian ensimmäisen aallon aikana, jolloin esimerkiksi Ranskan Grand Estin ja Bourgogne-Franche-Comtén alueilta tulevia potilaita hoidettiin Saarlandissa Saksassa.

Esittelijä Petersen sanoi: ”Covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka tärkeä terveydenhuoltoalan tiivis rajatylittävä yhteistyö voi olla eurooppalaisten kannalta. Potilaiden hoitaminen rajan toisella puolen on paras näyttö siitä, mitä solidaarisuus todella tarkoittaa. Meidän on aiheellista tukeutua hätätilanteesta saamiimme kokemuksiin parantaaksemme rajatylittäviä terveydenhuoltojärjestelmiämme ja tarjotaksemme raja-alueilla asuville ihmisille yksinkertaistettuja menettelyitä ja potilasturvallisuutta ja myös selkeää tietoa sekä potilaille että terveydenhuollon työntekijöille.”

Lausunto liittyy Euroopan alueiden komitean laajempaan pyrkimykseen varmistaa, että EU:n elpyminen pandemiasta auttaa rakentamaan selviytymiskykyisiä yhteisöjä ja kehittämään paikallistalouksia sekä edistää pyrkimyksiä syventää eurooppalaista demokratiaa.

Euroopan alueiden komitean tilaaman mielipidetutkimuksen mukaan 67 prosenttia eurooppalaisista toivoisi, että paikallis- ja alueviranomaisilla olisi enemmän vaikutusvaltaa EU:n tasolla tehtäviin päätöksiin. Näistä 45 prosenttia mainitsi terveyden alana, jolla alueille ja kunnille olisi annettava enemmän sananvaltaa.

Kantar-yrityksen syyskuun ensimmäisellä puoliskolla toteuttaman kyselyn tulokset esiteltiin AK:n täysistunnossa
12.–14. lokakuuta. Mielipidetutkimuksesta kävi myös ilmi, että sekä yleisesti että pandemiatoimissa eurooppalaiset luottavat enemmän paikallis- ja alueviranomaisiin kuin kansallisiin hallituksiin tai EU:hun. Ehdoton enemmistö vastaajista – 52 prosenttia – luottaa alue- ja paikallisviranomaisiinsa, 47 prosenttia EU:hun ja 43 prosenttia kansalliseen hallitukseensa.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja ja Kreikan Keski-Makedonian alueen johtaja Apostolos Tzitzikostas sanoi, että ”kansalaisten luottamus paikallis- ja aluetason päättäjiin on auttanut hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Tämä luottamus on ratkaisevan tärkeää myös elpymisvaiheessa. Kehotamme jäsenvaltioiden johtajia ja EU:n toimielimiä tekemään yhteistyötä alue- ja paikallisvaltuustojen kanssa ja tukemaan niitä viruksen aiheuttamien valtavien ongelmien ratkaisemisessa.”

Vuotuisen alue- ja kuntabarometrin havainnot:

Vuotuinen alue- ja kuntabarometri – tärkeimmät tulokset

Vuotuinen alue- ja kuntabarometri – raportti kokonaisuudessaan

Vuotuinen alue- ja kuntabarometri – Kantar-yrityksen tekemä mielipidetutkimus (myös maakohtaiset tulokset saatavilla)

Vuotuinen alue- ja kuntabarometri – terveysvaikutukset (teksti- ja tietokentät)

Vuotuinen alue- ja kuntabarometri – alueelliset talousvaikutukset (teksti- ja tietokentät)

Yhteyshenkilö:

Andrew Gardner

P. +32 473843981

andrew.gardner@cor.europa.eu