Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
EU:n on torjuttava disinformaatiota paikallis- ja aluetasolla  
Paikallis- ja aluetason poliitikot ilmaisivat turhautuneisuutensa sosiaalisen median alustoihin ja kehottivat EU:ta auttamaan kansalaisyhteiskuntaa ja paikallishallintotahoja disinformaation tunnistamisessa.

Euroopan unionin tulisi ottaa ”pikaisesti” paikallis- ja alueviranomaiset mukaan disinformaation torjuntatoimiin, Euroopan alueiden komitea toteaa 5. joulukuuta antamassaan lausunnossa. Lisäksi EU:n paikallis- ja aluepäättäjien edustajakokous kehotti EU:ta lisäämään sosiaalisen median alustoihin kohdistettavaa painetta, jotta ne reagoisivat disinformaatioon nopeammin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.

Paikallis- ja aluepäättäjät laativat suositukset disinformaatiota koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa varten omasta aloitteestaan, joten ehdotukset eivät ole osa EU:n virallista arviointiprosessia. Päätös esittää oma-aloitteinen lausunto EU:n päätöksentekoelimille kuitenkin osoittaa, että komitean mielestä on tärkeää tuoda disinformaation torjunta paikallistasolle, painostaa enemmän yksityissektoria ja investoida lisää toimia ja voimavaroja faktojen tarkistamiseen ja yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Suositukset on laatinut Etelä-Virossa sijaitsevan Viljandin kaupunginvaltuutettu Randel Länts (EE, PES). Hän totesi: ”EU:n toimet kohdistuvat tällä hetkellä pääasiassa kansalliselle tasolle, mutta disinformaatiota on torjuttava myös paikallistasolla. Joulukuussa 2018 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa ei kiinnitetä riittävästi huomiota alue- ja paikallistasoon, vaikka juuri siellä ilmiöön liittyvät ongelmat usein alkavat. Osa ratkaisuista – kuten kansalaisten kouluttaminen, valistaminen ja aktivointi – on käynnistettävä myös alueillamme ja kunnissamme. Useimmilla paikallishallintotahoilla ei kuitenkaan ole tietoa siitä, miten disinformaatiota voidaan torjua, eikä myöskään tarvittavia varoja ja osaamista. Tämä onkin ala, jolla EU voi aktivoitua ja tarjota tarvittavia varoja sekä auttaa parantamaan disinformaation vastaisia valmiuksia muun muassa perustamalla faktantarkistajien verkostoja ja maksamalla korvauksia faktantarkastajina toimiville kansalaisille, jotka ovat osoittaneet kyvykkyytensä.”

Randel Länts jatkoi: ”Myös sosiaalisen median yritysten on välttämättä lokalisoitava toimintaansa paremmin. Niiden työntekijät eivät yleensä ymmärrä EU:n alueilla toteutettavien disinformaatiokampanjoiden kieltä tai poliittista ja kulttuurista kontekstia. Jokainen, joka on yrittänyt ilmoittaa disinformaatiosta tai vihapuheesta tietää, ettei sosiaalisen median toimijoilla ole käytössään nopeaa ja tehokasta palautemenettelyä. Jos ne eivät paranna toimintaansa vapaaehtoisesti, meidän on pakotettava ne siihen sääntelyllä. AK ehdottaa toimenpiteitä, jotka heijastavat disinformaation todellisuutta: disinformaatio on peräisin sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä, kohdistuu paikalliseen ja kansalliseen identiteettiin ja on usein hyvin lokalisoitua. Meidän on pakotettava internetyritykset suhtautumaan tähän todellisuuteen vakavasti – ja meidän on tehtävä samoin, kaikkien hallintotasojen, kansalaisyhteiskunnan, kansalaisten ja sosiaalisen median alustojen välisen yhteistyön avulla.”

Sosiaalisen median alustoja koskevissa suosituksissaan AK kehottaa EU:ta velvoittamaan sosiaalisen median alustat – sääntelyn tai itseohjautuvuuden kautta – julkaisemaan huomattavasti enemmän informatiivista sisältöä, jotta voidaan valistaa käyttäjiä disinformaatiosta ja lähdekritiikistä sekä selittää asiayhteyksiä ja varoittaa käyttäjiä disinformaatiosta ennen vaaleja ja kriisien aikana. Alustojen tulisi osallistua faktantarkistajien verkostojen rahoittamiseen ja korvausten maksamiseen yksittäisille faktantarkistajille.

Suosituksiin sisältyy periaatteita ja ehdotuksia, joilla pyritään suojelemaan henkilökohtaisia vapauksia, välttämään ylireaktioita ja saamaan kansalaisten tuki. Lausunnossa varoitetaan, että ”ilman riittävää avoimuutta on olemassa suuri vaara siitä, että disinformaation vastaiset toimet joutuvat itse vihamielisten tietohyökkäysten kohteiksi”, ja sen vuoksi vaaditaan, että ”kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada kattavasti tietoja ja esimerkiksi olla tilanteen tasalla tietosuojasta, henkilötietojen käsittelystä ja rahoitukseen liittyvistä näkökohdista”. Lausunnossa todetaan, että ”disinformaation mahdollista levittämistä on seurattava järjestelmällisesti ja jatkuvasti” – ”muttei kuitenkaan koko ajan” – ja ehdotetaan, että tällainen intensiivinen seuranta olisi toteutettava vain vaalien alla sekä kriisien ja nopeiden yhteiskunnallisten muutosten aikana.

Disinformaation vastaisessa EU:n toiminnassa on neljä painopistettä: disinformaation havaitsemisen parantaminen, toimien koordinointi, yksityisen sektorin mobilisointi ja yhteiskunnallinen valveuttaminen.

EU-tason toimet disinformaation torjumiseksi aloitettiin vuonna 2015 perustamalla työryhmä, jonka tehtävänä on parantaa EU:n valmiuksia ennakoida ja käsitellä disinformaatiotoimintaa ja vastata siihen, vahvistaa mediaympäristöä EU:n jäsenvaltioissa ja naapurustossa sekä tiedottaa EU:n politiikoista sen itäisissä naapurimaissa. EU:n toiminta on sittemmin laajentunut ja syventynyt sekä maantieteellisesti että temaattisesti. Korkean tason asiantuntijaryhmän vuonna 2017 antama panos ja julkisen kuulemisen tulokset otettiin huomioon, kun EU:n lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa hyväksyttiin huhtikuussa 2018. Sen jälkeen sosiaalisen median alustat ovat sopineet vapaaehtoisista käytännesäännöistä , mutta EU on varoittanut harkitsevansa sääntelyä, ellei asianmukaisia toimia toteuteta. Euroopan komission toimintasuunnitelma disinformaation torjumiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2018, ja komissio perusti maaliskuussa 2019 nopean hälytysjärjestelmän ennen toukokuussa 2019 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja.

Yhteyshenkilö:

Andrew Gardner

P. +32 473843981

andrew.gardner@cor.europa.eu