EU:n kunnat ja alueet katsovat, että luonnon ennallistamista koskevassa asetuksessa tulee ottaa huomioon paikalliset ja alueelliset ennallistamistarpeet ja -prioriteetit. Päähuomion tulisi olla erityisen haavoittuvissa ekosysteemeissä ja uhanalaisissa lajeissa, ja paikallis- ja alueyhteisöt tulisi ottaa tiiviisti mukaan toimeenpanoon kunkin alueen sosioekonomisten, maantieteellisten ja ympäristöön liittyvien erityispiirteiden vuoksi.

Euroopan alueiden komitean (AK) lausunto ennallistamisasetuksesta hyväksyttiin täysistunnossa 9. helmikuuta. Komitean suomalaiset ja ruotsalaiset jäsenet tekivät lausuntoluonnokseen joukon muutosehdotuksia, jotka huomioitiin lopullisessa lausunnossa. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Markkula (kok/EPP) oli erityisen tyytyväinen siihen, että komitea kehottaa tarkentamaan kaupunkien viheralueen määritelmää sekä soveltamaan kaupunkiluonnon ennallistamista koskevaa artiklaa 6 yksinomaan taajama-alueisiin. Markkulan mielestä AK:n lausunto on nyt hyvin linjassa eduskunnan kannan kanssa.

"Kaupunki- ja maaseutualueiden koko tai pinta-ala kaupungeissa ja muissa paikallisissa hallinnollisissa yksiköissä vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain. Tarvitaan joustavuutta, sillä Euroopan eri osat ovat niin erilaisia. Suomessa ja Ruotsissa on kaupunkeja, joissa on tuhansia neliökilometrejä metsiä ja järviä. AK:n lausunnolla saadaan artiklasta järkevämpi niin, että toimenpiteet kohdistuvat rakennettuun ympäristöön", Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markkula sanoi täysistunnossa.

"Luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen on puututtava, mutta tavoitteeseen pyrittäessä on otettava huomioon paikalliset olosuhteet. Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää ja meillä on paljon sisävesi- ja rannikkoalueita myös kaupungeissa. Siksi komission ehdotuksessa oleva artikla 6 on vaikea hyväksyä kaupunkiekosysteemien osalta, ja kiitän lausunnon esittelijää siitä, että kompromissiehdotuksia on tältä osin tehty", totesi Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk/Renew Europe).

Luxemburgilaisen Roby Biwerin (PES) laatimassa lausunnossa korostetaan, että julkisen rahoituksen vajetta olisi korjattava luonnon ennallistamiseen kohdennetuilla rahoitusvälineillä, jotka ovat helposti paikallis- ja alueviranomaisten saatavilla biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. AK peräänkuuluttaa myös korvamerkittyjä kansallisia rahoitusvirtoja paikallis- ja alueviranomaisten yksilöityjen painopisteiden ja tarpeiden mukaisesti.

Paikallis- ja alueviranomaisilla ei useinkaan ole resursseja ja asiantuntemusta ennallistamistoimien tehokkaaseen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota perustamaan kunnille ja alueille kattavan teknisen tuen järjestelmän, johon sisältyy valmiuksien kehittämisohjelmia, ohjeita rahoituksen saannista ja seuranta- ja raportointivälineiden yhdenmukaistamisesta sekä edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Lisätietoa:

Euroopan komission antaman asetusehdotuksen artikla 6 edellyttää jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna missään kaupungeissa eikä pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa. AK katsoo, että artiklaa 6 tulisi soveltaa ainoastaan alueellisiin yksiköihin, jotka on luokiteltu "kaupunkikeskuksiksi" ja "kaupunkiklustereiksi" asetuksen (EY) N:o 1059/2003 4 b artiklan 2 kohdan mukaista ruutuperusteista typologiaa käyttäen.

Asetusehdotuksen artiklassa 3 "kaupunkien viheralueella" tarkoitetaan kaikkia vihreitä kaupunkialueita, lehtimetsiä, havumetsiä, sekametsiä, luonnonniittyjä, nummia, kasvuvaiheessa olevia metsiä ja vähäkasvisia alueita, joita esiintyy kaupungeissa tai pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa. AK:n mielestä tämä kohta tulisi muuttaa muotoon "… esiintyy kaupunkikeskuksissa ja kaupunkiklustereissa tai niiden läheisyydessä".

Yhteydenotot:

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu