Horisontti 2020 -ohjelman jälkeistä EU:n seuraavaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa laaditaan parhaillaan tilanteessa, jossa käydään neuvotteluja vuoden 2020 jälkeisestä EU:n talousarviosta. Euroopan alueiden komitean 20. helmikuuta järjestämässä konferenssissa paikallis- ja aluetason edustajat kehottivat suuntaamaan tutkimus- ja innovointivaroja alueellisten innovointiekosysteemien yhdistämiseen tiiviissä synergisessä suhteessa koheesiopolitiikan välineiden kanssa.

Euroopan alueiden komitea (AK) on jo kehottanut nostamamaan kokonaismenojen enimmäismäärää 1,3 prosenttiin bruttokansantulosta, jotta varmistetaan riittävä rahoitus koheesiopolitiikalle sekä tutkimukselle ja innovoinnille. Komitean ensimmäisen varapuheenjohtajan Markku Markkulan mukaan ”EU:n t&i-ohjelmilla ei ole ainoastaan tarkoitus edistää tieteellistä huippuosaamista ja Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä, vaan niillä on myös tärkeä rooli kestävän kasvun kannalta ja pyrittäessä tekemään unionin alueista ja kunnista nykyistä älykkäämpiä ja viihtyisämpiä. Ekosysteemiajattelun ja kuntien ja alueiden välisten kumppanuuksien on näin ollen oltava yksi uuden puiteohjelman tärkeimmistä ohjaavista periaatteista.”

EU:n t&i-ohjelmista äskettäin annetun AK:n lausunnon esittelijä Christophe Clergeau (FR, PES) korosti rakenne- ja investointirahastojen ratkaisevaa roolia tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Tämän Pays-de-la-Loiren aluevaltuuston jäsenen mukaan EU:n tulevissa tutkimus- ja innovointipolitiikoissa olisi pyrittävä parantamaan yhteisvaikutuksia erilaisten alueellisten ja EU:n rahoitusvälineiden kanssa ja otettava entistä paremmin huomioon älykkään erikoistumisen strategiat alueisiin ja kuntiin sidoksissa olevan huippuosaamisen hyödyntämiseksi.

”Seuraavan puiteohjelman olisi perustuttava tutkimuksen ja innovoinnin paikkalähtöiseen toimintatapaan, jossa alueet ja kunnat tunnustetaan täysivaltaisiksi politiikan muokkaajiksi ja sidosryhmiksi kaikilla tasoilla. Paikallisten kollektiivisten aloitteiden ja ekosysteemien tunnustaminen, poliittisten tavoitteiden johdonmukaisuus, julkisten politiikkojen täydentävyys, rahoitusvälineiden keskinäinen yhteensopivuus ja toimintapolitiikkojen laatiminen yhdessä ovat keskeisessä asemassa onnistuneiden yhteisvaikutusten aikaansaamiseksi rakenne- ja investointirahastojen kanssa”, Clergeau totesi.

Clergeau myös ehdotti, että seuraavaan puiteohjelmaan olisi sisällytettävä uusi ”alueelliset yhteydet” -toimi, jotta voidaan tunnustaa alueellinen huippuosaaminen ja rahoittaa sitä Vanguard-aloitteen tapaan. Näin edistettäisiin alueellisten innovointiekosysteemien täydentävyyttä luomalla sellaisten alueiden välisiä yhteenliittymiä, jotka jakavat keskenään älykkään erikoistumisen strategiat ja haluavat edetä yhdessä kohti yhteisesti sovittuja tavoitteita.

AK:n SEDEC-valiokunta hyväksyi 21. helmikuuta lausuntoluonnoksen, jossa todetaan, että tulevien älykkään erikoistumisen strategioiden olisi perustuttava alueidenväliseen strategiseen yhteistyöhön ja alueellista potentiaalia edistävään prosessiin, jossa alueet kokoavat yhteen älykkään erikoistumisen strategiansa kestävien yhteyksien luomiseksi alueellisten ekosysteemien välille älykkään erikoistumisen painopistealoilla.

”Rajatylittävän ulottuvuuden kehittäminen luo alueidenvälisiä investointimahdollisuuksia ja edistääalueellisen ja paikallisen innovointitoiminnan laajentumista Euroopassa. On kuitenkin puututtava rahastojen hallinnoinnin monimutkaisuuteen ja otettava käyttöön soveltuvia ja joustavia tilapäisiä rahoitusvälineitä, joiden avulla voidaan luoda alueidenvälisen yhteistyön ekosysteemi”, painotti esittelijä, Navarran Brysselin-edustuston johtaja Mikel Irujo Amezaga (ES, EA).

Tiistaisen konferenssin osallistujat korostivat myös sitä, että on tärkeää lisätä yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Euroopan parlamentin esittelijä Soledad Cabezón Ruiz (ES, S&D) totesi puheenvuorossaan, että ”tarvitsemme enemmän huippualueita Euroopassa”. Hän myös kehotti jäsenvaltioita ja alueita nostamaan tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusosuutta yhteisesti sovitun tavoitteen – 3 prosenttia bkt:stä – saavuttamiseksi.

SEDEC-valiokunnan puheenjohtaja, La Riojan aluehallituksen puheenjohtaja José Ignacio Ceniceros (ES, EPP) totesi lopuksi, että ”on tärkeää määrittää konkreettisia toimenpiteitä aivovuodon vähentämiseksi ja innovointikuilun kuromiseksi umpeen sekä jäsenvaltioiden että alueiden välillä. Kehotamme myös parantamaan tutkimustulosten jakamista alueiden välillä sekä ottamaan tutkimusinfrastruktuureissa huomioon paikallisten toimijoiden tarpeet erityisesti maatalouden, energiatehokkuuden sekä älykkään kaupunkiliikenteen ja älykkäiden infrastruktuurien alalla.”

• Korkean resoluution valokuvia konferenssista ”Yhteyksien luominen alueiden välille”

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen

P. +32 22822063

lauri.ouvinen@cor.europa.eu