EU voi tehdä enemmän vähentääkseen maanjäristysten vaikutuksia rakennuksiin  
EU can do more to reduce impact of earthquakes on buildings

Euroopan unionin tulisi reagoida Italian maanjäristysten tänä vuonna aiheuttamiin hirvittäviin ihmishenkien menetyksiin ja ottaa käyttöön pitkäjänteinen toimintapolitiikka, jolla edistetään uhanalaisten rakennusten ja infrastruktuurin kunnostusta, toteaa Euroopan alueiden komitea 11. lokakuuta hyväksymissään poliittisissa suosituksissa. EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous korostaa lisäksi, että Euroopan unionin ja EU:n jäsenvaltioiden tulisi lisätä kunnostukseen kohdennettavaa rahoitusta, sillä tällaisella investoinnilla paitsi säästettäisiin ihmishenkiä myös tuotettaisiin taloudellista hyötyä ja voitaisiin alentaa ilmastoa vahingoittavia päästöjä.

Lausunto ” Unionin politiikka rakennusten ja infrastruktuurin maanjäristyskestävyyden parantamiseksi ” on laadittu Euroopan alueiden komitean (AK) aloitteesta, ja sen hyväksyminen on ajoitettu yhteen 13. lokakuuta vietettävän kansainvälisen luonnononnettomuuksien torjunnan päivän kanssa. AK tekee yhteistyötä YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston (UNISDR) kanssa kannustaakseen paikallis- ja alueviranomaisia koko Euroopassa suojelemaan yhteisöjään luonnonkatastrofien aiheuttamilta vahingoilta.

AK:n esittelijä ja eteläitalialaisen Basilicatan aluevaltuuston jäsen Vito Santarsiero (IT, PES) totesi, että ”vaarallisen luonnontapahtuman ei tarvitse johtaa Italiassa tänä vuonna nähtyjen laajuisiin katastrofeihin. Hauraat rakennukset ratkaisevat, onko kyseessä ongelma vai katastrofi. Meidän on saatava rakennuksemme kestämään maanjäristyksiä. Tähän tarvitaan rahaa, mutta voimme myös yhdistää tällaiset kunnostus- tai parannustyöt energiatehokkuutta lisääviin toimiin ja säästää näin rahaa ja edistää ilmastonsuojelua. Meidän on tietysti myös muistettava toimimatta jättämisen kustannukset: Italiassa on kuluneiden 50 vuoden aikana kuollut joka vuosi 100 ihmistä ja menetetty noin kolme miljardia euroa maanjäristysten vuoksi. Ne heikentävät paikallistaloutta usein vuosiksi ja vaarantavat myös tulevan kehityksen. EU:ssa on asianmukaisia teknisiä rakennusnormeja maanjärjestysten varalle, ja EU on aina tukenut taloudellisesti maanjäristysten raivaustöitä. Sen tulisi kuitenkin investoida enemmän ennaltaehkäisyyn ja esimerkiksi ottaa huomioon maanjäristysriski päätettäessä siitä, mihin EU:n aluerahastovaroja tulisi käyttää, ja vaatia, että kaiken EU:n varoilla rakennetun infrastruktuurin on oltava katastrofinkestävää. Tällaiset toimenpiteet auttaisivat meitä myös selviytymään muista luonnontapahtumista, kuten tulvista ja helleaalloista, jotka ovat ilmastonmuutoksen myötä yhä yleisempiä.”

Vito Santarsiero jatkoi: ”Suosituksissamme on kyse paljon muustakin kuin vain rahasta. Ennaltaehkäisy edellyttää tarkkaa tietoa, kyvykkäitä paikallisviranomaisia, reaktiokykyisiä yhteisöjä ja tehokkaita pelastuspalveluja – kaikissa näissä kysymyksissä paikallisviranomaiset ovat keskeisessä asemassa. Ehdotuksemme voivat olla hyödyksi kaikilla näillä aloilla sekä hyväksyttäessä EU-tason toimintasuunnitelma, jonka avulla pyritään tehostamaan maanjäristyksiä koskevaa tutkimusta.”

Santarsiero totesi myös, että on erityisen haastavaa saada ikääntyneet talonomistajat toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimia ja että vaikka maanjäristykset uhkaavat erityisesti Italiaa, Kreikkaa ja Romaniaa, maanjäristysten uhka on ”kohtalainen” myös Portugalin, Espanjan ja Ranskan tietyissä osissa. Maanjäristykset voivat lisäksi saada Välimeren alueella aikaan tsunameja Lissabonista Kreetalle.

AK:n puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja viiden poliittisen ryhmän puheenjohtajat tekivät toukokuussa 2017 tiedonkeruumatkan Italiaan Umbrian, Lazion, Abruzzon ja Marchen alueille saadakseen kuvan maanjäristysten aiheuttamista vahingoista.

Vito Santarsiero toimii 12. lokakuuta puheenjohtajana AK:n ja YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston (UNISDR) yhdessä järjestämässä konferenssissa käytävissä keskusteluissa katastrofiriskin hallinnasta. Keskusteluihin osallistuu Euroopan investointipankin, Maailmanpankin ja Zurich Insurance Groupin edustajia.

Euroopan alueiden komitea ja UNISDR allekirjoittivat vuonna 2016 viisivuotisen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on lisätä niiden eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden määrää, jotka toteuttavat toimia katastrofiriskien vähentämiseksi. UNISDR hallinnoi katastrofiriskien vähentämistä koskevaa YK:n Sendain kehystä 2015–2030. Kehyksessä painotetaan luonnonuhkien, ilmastotoimien ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Sendain kehys on vapaaehtoisuuteen perustuva aloite. Tähän mennessä 3 678 kuntaa on liittynyt UNISDR:n yhdessä paikallishallintotahojen kanssa käynnistämään ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaan Making Cities Resilient -kampanjaan.

Yhteyshenkilö:
Andrew Gardner
P. +32 473843981
andrew.gardner@cor.europa.eu