Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan Mikko Aaltosen laatimassa lausunnossa EU:n alueet ja kunnat vaativat Euroopan komissiolta enemmän tukea eri hallintotasoille asunnottomuuden kitkemiseksi Euroopasta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan alueiden komitean jäsenet keskustelivat aiheesta työllisyys- ja sosiaaliasioiden komissaarin Nicolas Schmitin kanssa torstaina ja hyväksyivät lausunnon, jossa korostetaan, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kehitettäessä asuntolähtöistä lähestymistapaa ja oikeanlaista ennaltaehkäisytoimien yhdistelmää asunnottomuuden rakenteellisiin ja yksilöllisiin syihin puuttumiseksi.

Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Mikko Aaltonen (vas/PES) edustaa Euroopan alueiden komiteaa

asunnottomuuden torjumista käsittelevän eurooppalaisen foorumin johtoryhmässä. Aaltosen valmistelemassa lausunnossa peräänkuulutetaan EU:n laajuista asunnottomuuden määritelmää ja toivotaan, että foorumi helpottaisi valtioiden rajat ylittävää vaihtoa ja vastavuoroista oppimista, edistäisi EU:n rahoituksen saatavuutta ja rahoitusmahdollisuuksia, parantaisi tiedonkeruuta ja politiikan edistymisen seurantaa sekä kartoittaisi ja auttaisi laajentamaan asunto ensin - mallin kaltaisia lupaavia innovaatioita. Siinä korostetaan, että asunnottomuuden poistaminen on nähtävä osana oikeanlaista ennaltaehkäisytoimien yhdistelmää, jolla puututaan myös työttömyyteen, köyhyyteen, huonoihin elinoloihin ja muihin ongelmiin ja johon kuuluu sosiaalisia toimia perheväkivallan ja riippuvuuksien torjumiseksi.

"Alue- ja paikallistason päättäjät ovat eturintamassa torjumassa asunnottomuutta, jolla on tuhoisa vaikutus yksilöihin ja laajempaan yhteiskuntarakenteeseen. Asunto ensin -lähestymistavan mukainen majoitusturva on oikeus, jonka edellytyksenä ei voi olla käyttäytyminen tai erityisten henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi tarvitaan kestäviä ja yksilöllisiä sosiaalitukipalveluja, jotta voidaan käsitellä henkilökohtaisia kysymyksiä, jotka ovat johtaneet tai jotka voivat johtaa asunnottomuuteen. Jotta paikallis- ja alueviranomaiset voivat tarjota tehokkaita asumislähtöisiä ratkaisuja, heillä on oltava käytettävissä riittävä rahoitus ja mahdollisuus hyödyntää EU:n rahoitusta asunnottomuuden torjumiseksi, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja elpymis- ja palautumistukivälinettä", esittelijä Mikko Aaltonen korosti.

"Tarvitsemme myös vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä kaupunkien ja paikallis- ja alueviranomaisten välille hyödyntämällä URBACT - ja Urban Innovative Actions -ohjelmien puitteissa tehtyä asunnottomuutta koskevaa työtä. Asunnottomuuden torjunnan eurooppalainen foorumi, jossa minulla on kunnia edustaa Euroopan alueiden komiteaa, voisi auttaa tässä asiassa. Se voisi myös työstää kipeästi kaivattuja eurooppalaisia tilastoja ja asunnottomuuden eurooppalaista määritelmää", Aaltonen jatkoi.

Lopuksi Aaltonen kehotti Euroopan komissiota kiinnittämään asunnottomuuteen enemmän huomiota talouden EU-ohjausjaksossa ja esittämään ehdotuksen asunnottomuutta koskeviksi maakohtaisiksi suosituksiksi jäsenvaltioille, joissa asunnottomuudesta on tullut sosiaalinen hätätila.

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaava Euroopan komission jäsen Nicolas Schmit korosti puheenvuorossaan, että asunto ensin -lähestymistavasta on saatu hyviä kokemuksia etenkin Suomesta.

"Asunnottomuuden lisääntyessä EU:n tasolla tarvitaan kiireisiä toimia. Meidän on etsittävä yhteistyössä ratkaisuja, jotka sopivat kullekin kunnalle, kaupungille ja alueelle. Koska tämä on asia johon EU haluaa puuttua, käynnistimme kesäkuussa asunnottomuuden torjumista käsittelevän eurooppalaisen foorumin . Aiemmin tällä viikolla pidimme uuden foorumin ensimmäisen virallisen kokouksen, jossa osallistujat jakoivat parhaita käytänteitä ja keskustelivat erilaisista lähestymistavoista. Uskon siihen, että jos toimimme yhdessä ja opimme toisiltamme, voimme merkittävästi vähentää asunnottomien määrää ja auttaa heitä integroitumaan yhteiskuntaan", Schmit totesi.

Lisätietoja

Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö (FEANTSA) ja Abbé Pierren säätiö arvioivat, että Euroopassa oli vuonna 2020 noin 700 000 kadulla tai hätämajoituksessa asuvaa henkilöä, mikä tarkoittaa 70 prosentin kasvua viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Ilmiölle ei ole EU:ssa yhtenäistä määritelmää eikä seurantajärjestelmää. Jäsenvaltiot määrittelevät asunnottomuuden ja seuraavat sitä eri tavoin. Suppeaan tulkintaan kuuluisivat vain katuasunnottomat, mutta laajempiin tulkintoihin voivat kuulua talonvaltaajat, rakennuksissa laittomasti oleskelevat ja asumisen turvattomuudesta kärsivät henkilöt (esimerkiksi hyvin lyhytaikaiset tilapäiset järjestelyt), heikoissa asuinoloissa (esimerkiksi erittäin alkeellisissa slummeissa) asuvat tai jossain määrin jopa ystävien ja sukulaisten kodeissa majoittuvat henkilöt ja perheväkivallasta kärsivät henkilöt.

Yhteydenotot

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu