Kestävät ja tehokkaat maatalous- ja metsänhoitokäytännöt ovat ratkaisevan tärkeitä maisemien suojelemiseksi, maaseudun talouden pitämiseksi elinvoimaisena, väestökadon torjumiseksi ja siten kehityserojen pienentämiseksi. Paikallis- ja aluepäättäjät kehottavat Euroopan unionia tukemaan maaseutualueiden pk- ja mikroyrityksiä etenkin yksinkertaistamalla valtiontukisääntöihin liittyviä menettelyjä.
Kun Euroopan unioni pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, on myös syytä joustavoittaa jonkin verran maatalouteen ja maaseudun yrityksiin sovellettavia valtiontukisääntöjä. Tämä on Olevano Romanon kunnanvaltuutetun Guido Milanan (IT, PES) laatiman ja 27.–28. huhtikuuta pidetyssä täysistunnossa annetun Euroopan alueiden komitean (AK) lausunnon ”EU:n tulevat valtiontukisäännöt maa- ja metsätalousalalla sekä maaseutualueilla” keskeinen viesti.
”Pandemian aiheuttaman kriisin jälkeen Euroopan talouden elpymistä ja maatalousalan vihreää siirtymää vaikeuttaa Ukrainan sota. Meillä ei kuitenkaan ole varaa ottaa takapakkia ilmastonmuutoksen torjunnassa, eikä myöskään vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian heikentäminen konfliktin varjolla saa tulla kysymykseen. Olemme samaa mieltä siitä, että vihreään siirtymään on tärkeää investoida, mutta kehotamme samalla tukemaan sitä asianmukaisesti, ennen kaikkea maa- ja metsätalousalan sekä maaseutualueiden valtiontuella, josta on tehtävä joustavampaa ja yksinkertaisempaa. Kehotammekin uudistamaan pienten ja keskisuurten yritysten käsitteen luomalla nimenomaan maatalousalan mikroyrityksiin sovellettavan uuden määritelmän. Uskon nimittäin vakaasti, että näitä yrityksiä on tuettava, koska ne soveltuvat parhaiten vihreän siirtymän toteuttamiseen”, esittelijä sanoi.
Paikallis- ja aluepäättäjät kehottavat tukemaan maatiloja vihreässä siirtymässä. Tämä koskee erityisesti maisemansuojelutyötä tekeviä pienyrityksiä sekä mikroyrityksiä, jotka eivät pystyisi selviytymään siirtymästä yksin. AK:n jäsenet korostavat myös, että maaseutualueiden pk-yrityksille olisi tarjottava riittävästi tukea tekemättä eroa maatalousalalla ja muilla aloilla toimivien yritysten välillä.
Euroopan komission on esitettävä maatalousalan valtiontukien myöntämistä koskevia uusia ehdotuksia sovellettavaksi 1. tammikuuta 2023 alkaen. Komitea korostaa, että valtiontukea saavilta tai hätätilanteita ratkovilta paikallisviranomaisilta edellytettäviä hallinnollisia menettelyjä on yksinkertaistettava merkittävästi. Yksinkertaistettuja kustannuksia pidetään nykyisin valtiontukisääntöjen mukaisina vain sellaisten tukitoimenpiteiden yhteydessä, jotka saavat yhteisrahoitusta EU:n varoista. Komitea toteaa kuitenkin, että ei näytä olevan pätevää perustetta käyttää tukikelpoisten kustannusten laskemisessa edelleen eri menetelmiä tukijärjestelmän rahoituslähteen mukaan.
Maatalouden ohella myös metsätaloudella on ratkaisevaa sosioekonomista merkitystä aluekehitykselle etenkin kaikkein syrjäisimmillä alueilla, vuoristoalueilla ja muita heikommassa asemassa olevilla alueilla. Tämän alan osalta paikallispäättäjät pyytävät, että metsätalousalalla sallittaisiin myös infrastruktuuritoimenpiteiden pitäminen muuna kuin oletettuna tukena, jos ne eivät koske tuotannollisia investointeja. Täysistunnossa annetussa toisessa lausunnossa, jonka on laatinut EU-asioista ja ulkosuhteista vastaava Valencian aluehallituksen kabinettisihteeri Joan Calabuig Rull (ES, PES), AK:n jäsenet korostavat teollisesti ja kestävällä tavalla hoidettujen ja jalostettujen metsätuotteiden myönteistä vaikutusta moniin aluetalouksiin.
Lausunnossa ”EU:n metsästrategia 2030” kiinnitetään Euroopan komission huomio tarpeeseen löytää tasapaino kestävän metsänhoidon ympäristöön liittyvien, yhteiskunnallisten ja taloudellisten tehtävien välillä ja korostetaan, että on tärkeää kunnioittaa ja ylläpitää metsien monimuotoisuutta kestävien hoitokäytäntöjen avulla.
Paikallispäättäjät korostavat, että kestävä metsänhoito edellyttää enemmän EU:n rahoitusta ja että tätä varten on tehtävä selkeitä ja realistisia rahoitussitoumuksia ja yksinkertaistettava hallinnollisia prosesseja.
Esittelijä Calabuig totesi: ”Yhteisten puitteiden ja tavoitteiden asettaminen Euroopan tasolla on erittäin myönteistä, mutta se ei tarkoita toissijaisuusperiaatteen heikentämistä tällä alalla, kun otetaan huomioon Euroopan metsien moninaisuus ja se, että 40 prosenttia metsistä on paikallis- ja alueyhteisöjen hoitamia. EU:n, jolla on tällä alalla laajat toimivaltuudet, olisi tuettava alueita ja kuntia, koska ne panevat EU:n strategian viime kädessä täytäntöön. Tuki on olennaisen tärkeää, jotta metsien hoidosta saadaan niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta kestävää.”
Metsäala, maatalous ja maankäyttöön liittyvät tuotteet, kuten biomassa, puupohjaiset tuotteet ja biopohjaiset tuotteet, edistävät merkittävästi talouskehitystä ja työpaikkojen luomista maaseutualueilla. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) ovat myös ilmastopolitiikan kannalta keskeisiä aloja. Västerbottenin läänin maakäräjävaltuutettu Åsa Ågren Wikström (SE, EPP), joka toimi LULUCF- ja taakanjakoasetusten tarkistamisesta annetun lausunnon esittelijänä, totesi: ”Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja paikallisen ja alueellisen biotalouden kehittämisessä on hyödynnettävä metsäalan koko potentiaali. Hiilen sitominen metsissä, tuotteiden käyttö ja metsistä saatava bioenergia voivat auttaa vähentämään ilmastovaikutuksia ja luomaan uusia työpaikkoja. Ilmastonmuutos on valtioiden rajat ylittävä ongelma, jota ei voida ratkaista pelkästään maakohtaisella tai paikallisella toiminnalla. Kaikkien talouden alojen on osallistuttava hiilipäästöjen vähentämiseen, ja samalla on tasapainotettava oikeudenmukaisuus- ja solidaarisuusnäkökohdat. Tarvittavan muutoksen on perustuttava tosiasioihin, ja paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan.”
Lisätietoa:
Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2021komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa esitetään yhteenveto maa- ja metsätalousalan sekä maaseutualueiden valtiontukisääntöjenarvioinnin tuloksista. Arvioinnissa todetaan, että nykyisiin sääntöihin saattaa olla tarpeen tehdä joitakin kohdennettuja mukautuksia, jotta ne olisivat linjassa EU:n nykyisten painopisteiden, tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Tarkistetut säännöt on tarkoitus hyväksyä vuoden 2022 lopussa, jotta niitä voidaan alkaa soveltaa vuonna 2023.
Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto ovat hyväksyneet uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat asetukset, erityisesti asetuksen (EU) 2021/2115, jossa vahvistetaan strategiasuunnitelmien tukea koskevat säännöt ottaen huomioon AK:n lausunto uudesta yhteisestä maatalouspolitiikasta.
AK antoi tammikuussa 2022 Andalusian aluehallituksen puheenjohtajan Juan Manuel Morenon puheenjohtajan valmisteleman lausunnon EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta.
AK esitti näkemyksensä biodiversiteettistrategiasta ja Pellolta pöytään -strategiasta lausunnoissaan ”Vuoden 2020 jälkeiseen aikaan tähtäävät biologisesti monimuotoiset kunnat ja alueet biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 15. osapuolikonferenssissa ja vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa” ja ”Pellolta pöytään: paikallinen ja alueellinen ulottuvuus”.
Metsät peittävät kasvavan osan maa-alasta (tällä hetkellä 43 prosenttia), ja niitä on pääasiassa harvaan asutuilla alueilla. Metsäala (metsänhoito ja puunkorjuu sekä puun- ja paperinjalostus) työllisti EU:ssa vuonna 2018 suoraan 2,1 miljoonaa ihmistä ja tuotti 109,855 miljardin euron bruttoarvonlisäyksen. Vuonna 2018 metsäteollisuuden alalla toimi 397 000 yritystä, joiden osuus valmistusteollisuuden yrityksistä oli 15 prosenttia. Lisäksi 1,2 miljoonaa ihmistä työskenteli puuhuonekalujen valmistuksessa ja painoteollisuudessa, joista ensimmäinen tuotti 25 miljardin ja jälkimmäinen 31 miljardin euron bruttoarvonlisäyksen. Tähän on vielä lisättävä 4 miljoonaa muuta työpaikkaa bioenergian, puurakentamisen ja muiden kuin puusta tuotettujen metsätuotteiden alalla.
Kestävät maatalouskäytännöt ja ilmastokestävät metsästrategiat, joissa kunnioitetaan ja edistetään luonnon monimuotoisuuden ennallistamista Euroopassa, ovat keskeisiä osatekijöitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, joka on ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä tähtäävä EU:n kasvustrategia. Green Deal Going Local on vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskeva Euroopan alueiden komitean lippulaiva-aloite, jonka tavoitteena on asettaa kunnat ja alueet EU:n ilmastoneutraaliuteen siirtymisen ytimeen. Se pitää sisällään erilaisia kampanjoita, kuten ”Puita elämää varten”, kunnille ja alueille tarkoitettu kysely näkemysten kokoamiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen liittyvistä paikallistason haasteista ja mahdollisuuksista sekä kaikille paikallis- ja alueviranomaisille esitetty pyyntö kertoa omista ilmastositoumuksistaan.
Yhteyshenkilöt:
Matteo Miglietta
P. +32 470895382
matteo.miglietta@cor.europa.eu
David Crous
Puh. +32 470881037
david.crous@cor.europa.eu