Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
AK:n uusi tutkimus laittaa hälytyskellot soimaan: alueet ja kunnat eivät ole riittävästi mukana kansallisissa elvytyssuunnitelmissa  

Euroopan alueiden komitean (AK) teettämän uuden tutkimuksen tulokset osoittavat, että paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole osallistuneet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon asianmukaisella tavalla. Tutkimus esiteltiin AK:n ”talouspolitiikkaa” - valiokunnan (ECON) kokouksessa 24. kesäkuuta. ECON-valiokunnan jäsenet ovat myös ilmaisseet vakavan huolensa siitä, että suunnitelmissa osoitettu vajavainen huomio alueellisiin ja paikallisiin eroavuuksiin ja riittämätön koordinointi koheesiopolitiikan tavoitteiden kanssa aiheuttavat riskin rahastotoimien päällekkäisyydestä.

Tutkimuksessa analysoidaan kahdeksaa Euroopan komissiolle toukokuun loppuun mennessä toimitettua kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Siinä todetaan, että kansallisten elpymissuunnitelmien alueille tarjoamat mahdollisuudet antaa demokratian mukainen panoksensa ovat varsin rajoitetut. Useimpia alueellisia ja paikallisia toimijoita kuultiin vain muodollisesti ja yksipuolisesti, ja näiden tehtäväksi on pääasiassa osoitettu investointipolitiikkojen hallinnollinen täytäntöönpano. Niiden ajatuksia ei ole juurikaan sisällytetty suunnitelmiin. Isomman poliittisen liikkumavaran antaminen kunnille ja alueille investointirahoituksen käytössä edistäisi kuitenkin paikallisyhteisöjen sitoutumista toimintapolitiikkoihin ja vauhdittaisi valmiuksien kehittämistä paikallistasolla. Alue- ja paikallisviranomaisten puutteellinen osallistuminen voi heikentää kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien vaikutusta ja tehokkuutta. Näillä viranomaisilla on ratkaiseva tehtävä investointien tuottamisessa ja palvelujen tarjoamisessa.

AK:n ECON-valiokunnan puheenjohtaja, Tipperaryn kreivikunnanvaltuuston jäsen Michael Murphy (IE, EPP) totesi: ” Tänään esitelty tutkimus vahvistaa aikaisemmat havaintomme: tilanteet vaihtelevat suuresti eri puolilla EU:ta, mutta monet jäsenvaltiot eivät pidä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kuulemista merkityksellisenä näkemystenvaihtona vaan pikemminkin yksipuolisena prosessina – rutiinimaisena velvoitteena. Alueiden ja kuntien runsas tietomäärä ja rikkaat kokemukset näkyvät harvoin elpymissuunnitelmissa, mikä on hukattu mahdollisuus, eikä sitä voi kutsua hyväksi hallinnoksi. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä investointien tuottamisessa, julkisten palvelujen toimittamisessa sekä uudistusten toteuttamisessa, ja on virhe yrittää järjestää EU:n elpymistä ilman niitä.

ECON-valiokunnan jäsenet pitivät valitettavana, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ehdotetuissa investoinneissa ei oteta huomioon mahdollisia synergioita elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n koheesiopoliittisten rahastojen välillä. Näiden kahden rahoitusvälineen päällekkäisyydet saattavat heikentää koheesiopolitiikan tehokkuutta. Italiaa ja Belgiaa lukuun ottamatta tukirahoitusta ei ole jaettu aluekohtaisesti. Tutkimuksessa tullaan lisäksi siihen tulokseen, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa paikallis- ja alueviranomaisille tarkoitettu rooli vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä on edelleen häilyvä ja epämääräinen.

Tutkimuksen tulosten perusteella ECON-valiokunnan jäsenet kehottivat Euroopan komissiota arvioimaan perusteellisesti kaikki kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, vaatimaan yhdessä Euroopan parlamentin kanssa paikallis- ja alueviranomaisten roolin määrittelyä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien jäljellä olevissa vaiheissa, säilyttämään yhteenkuuluvuuden perusarvona ja osallistamaan EU:n alueet ja kunnat eurooppalaiseen ohjausjaksoon sekä suunnitelmien seurantaan ja arviointiin.

EU:n elpymisrahastosta käydyn keskustelun lisäksi ECON-valiokunta hyväksyi lausuntoluonnoksen aiheesta ” Teollisuuden ja käsiteollisuuden maantieteellisten merkintöjen suojaaminen Euroopan unionissa ”. Siinä kehotetaan luomaan yhdenmukaistettu EU:n sääntelykehys teollisuuden ja käsiteollisuuden maantieteellisille merkinnöille korvaamaan erilliset kansalliset oikeudelliset välineet ja siten turvaamaan tärkeä osa Euroopan kulttuuriperintöä, parantamaan kuluttajien oikeuksia, lisäämään tuottajien tuloja ja edistämään asianomaisten alueiden kehitystä.

Lausunnon esittelijä, Uuden-Akvitanian aluevaltuuston jäsen Martine Pinville (FR, PES) huomautti, että ”AK:n pitkäaikainen vaatimus teollisten ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevasta asetuksesta on nyt toteutettava käytännössä. Kuluttajille tällainen asetus takaisi tuotteen alkuperän, laadun ja aitouden. Käsityöläisille ja yrityksille tämä merkitsisi taitotiedon arvostamista ja suojaisi näitä epäreilulta kilpailulta ja väärentämiseltä. Alueiden kannalta kyse on myös paikallisen kulttuuriperinnön suojelusta sekä niiden työpaikkojen säilyttämisestä kulloisellakin seudulla, jotka tuovat lisäarvoa ja joita ei voida siirtää muualle.

Lausunto on määrä hyväksyä lokakuussa 2021 pidettävässä AK:n täysistunnossa.

ECON-valiokunnan kokous tarjosi jäsenille myös tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä Jeannette Baljeun (NL, Renew Europe) esittelemästä työasiakirjasta ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” ja Piero Mauro Zaninin (IT, EPP) esittelemästä parempaa sääntelyä käsittelevästä lausunnosta.

Lisäksi ECON-valiokunta nimesi Rob Jonkmanin (ECR, NL) elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa käsittelevän lausunnon esittelijäksi ja suositteli Mark Weinmeisterin (EPP, DE) nimeämistä eurooppalaista digitaalista identiteettiä käsittelevän lausunnon yleisesittelijäksi.

Taustatietoa

Yhteensä 672,5 miljardin euron suuruisella elpymis- ja palautumistukivälineellä (312,5 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina) on tarkoitus tukea jäsenvaltioita uudistusten toteuttamisessa ja EU:n yhteisiin painopisteisiin tehtävissä investoinneissa. Se on suurin 750 miljardin euron arvoiseen Next Generation EU - elpymisvälineeseen kuuluvista rahoitusvälineistä. Voidakseen saada tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenvaltioiden on esitettävä kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joista ilmenee, millaisiin uudistuksiin ja investointeihin rahoitus on tarkoitus käyttää. Euroopan komissio on tähän mennessä saanut 24 kansallista suunnitelmaa 27:stä, ja se on hyväksynyt niistä 12.

AK:n teettämässä tutkimuksessa Regional and Local Authorities in the National Recovery and Resilience Plans keskitytään kahdeksaan kansalliseen suunnitelmaan, jotka on lähetetty EU:lle toukokuun 2021 loppuun mennessä (maat ovat Belgia, Espanja, Italia, Kroatia, Puola, Ranska, Romania ja Saksa). Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan (englanniksi) täällä

Tammikuussa esitellyistä AK:n ja CEMR:n yhteisen kuulemisen tuloksista saatiin jo viitteitä siitä, että monet EU-maiden hallitukset olivat sulkemassa alueet ja kunnat covid-19-kriisin jälkeisten elvytyssuunnitelmien valmistelun ulkopuolelle. Kuulemisen tulokset ovat luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Kuten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa (18 artiklan 4 kohdan q alakohta) säädetään, ja kuten äskettäin suurella ääntenenemmistöllä hyväksytyssä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa muistutetaan, elpymis- ja palautumissuunnitelmat olisi valmisteltava ja ”soveltuvissa tapauksissa” pantava täytäntöön sen jälkeen, kun ”paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessista” on huolehdittu. Jäsenvaltioiden on toimitettava kuulemisprosessista tiivistelmä sekä selvitys siitä, ”kuinka sidosryhmiltä saadut tiedot on otettu elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioon”.

Yhteyshenkilöt:

Maximilian von Klenze

P. +32 22822044

Maximilian.vonKlenze@cor.europa.eu

Matteo Miglietta

P. +32 470895382

Matteo.Miglietta@cor.europa.eu

Share: