AK:n järjestämän kuulemisen perusteella valtaosa alueista ja kunnista on jätetty covid-19-kriisin jälkeisten elpymissuunnitelmien valmistelun ulkopuolelle, vaikka ne ovat kriisintorjunnan eturintamassa. Euroopan komissio on luvannut ottaa tämän keskeisen seikan huomioon kansallisia suunnitelmia arvioidessaan.

Euroopan alueiden komitean (AK) ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR) äskettäisen kuulemisen tulosten perusteella monet EU:n jäsenvaltiot eivät osallista alueita ja kuntia covid-kriisin jälkeisten elpymissuunnitelmien valmisteluun. Alue- ja paikallispäättäjät kertoivat AK:n maaliskuun täysistunnossa huolistaan Euroopan komission johtavalle varapuheenjohtajalle Valdis Dombrovskisille, joka vastaa ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta.

Keskustelua alueiden ja kuntien roolista kansallisten elpymissuunnitelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta uudesta toimintasuunnitelmasta seurasi lausunnon ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu” esittely. Lausunnon esittelijä on Vallonian varapääministeri ja talous- ja ulkomaankauppaministeri Willy Borsus (BE, Renew Europe), ja sen virallinen hyväksyntä oli ohjelmassa täysistunnon lopussa.

AK:n puheenjohtaja Apostolos Tzitzikostas korosti täysistuntokeskustelun avauspuheenvuorossaan, että "ylhäältä alaspäin saneltavat määräykset ja keskittäminen heikentäisivät vakavasti EU:n elpymisrahoituksen vaikuttavuutta. On varmistettava, että alueiden, kaupunkien ja kuntien eturivin rooli pandemian torjunnassa otetaan asianmukaisesti huomioon elpymissuunnitelmien hallinnoinnissa sekä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvässä työssä. Olemme iloisia siitä, että Euroopan komissio on luvannut ottaa tämän keskeisen seikan huomioon kansallisia suunnitelmia arvioidessaan ja hyväksyessään."

Johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis totesi: " Jäsenvaltiot tekevät hartiavoimin töitä elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseksi. Suunnitelmien onnistuminen käytännön tasolla edellyttää vahvaa alueellista ja paikallista sitoutumista sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tukea. Kansallisissa suunnitelmissa on selitettävä, miten sidosryhmien kuulemiset on toteutettu ja otettu huomioon ehdotetuissa investoinneissa ja uudistuksissa ja miten suunnitelmilla edistetään yhteenkuuluvuutta ottaen huomioon paikalliset, alueelliset ja kansalliset erot. Alue- ja paikallistason viranomaisten ja sidosryhmien osallistuminen on tärkeää myös täytäntöönpanovaiheessa."

AK:n jäsenet keskustelivat myös siitä, voisiko EU:n kauppapolitiikan uudistaminen edistää talouden elpymistä. He vaativat sekä ulkoisten haasteiden, kuten geopoliittisten jännitteiden lisääntymisen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitalisaation kaltaisten sisäisten haasteiden johdosta EU:n kauppapolitiikan perinpohjaista tarkistamista, jotta sen linjaukset vastaisivat EU:n yleisiä sosiaalisia ja taloudellisia linjauksia. EU:n kauppapolitiikan legitiimiyden vahvistamiseksi AK kehottaa antamaan paikallis- ja alueviranomaisille sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioille jo varhaisemmassa vaiheessa paremmat mahdollisuudet esittää näkemyksiään tulevista kauppapolitiikkaa koskevista lainsäädäntöehdotuksista.

Vallonian varapääministeri ja talous- ja ulkomaankauppaministeri Willy Borsus (BE, Renew Europe) totesi, että " vahvistaakseen maailmanlaajuista johtoasemaansa avoimen, oikeudenmukaisen, kestävän ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen kauppajärjestyksen puolestapuhujana EU:n on uudistettava kauppapolitiikkaansa perusteellisesti" .

Keskustelu tarjosi lisäksi tilaisuuden näkemystenvaihtoon uudesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevasta toimintasuunnitelmasta , jonka Euroopan komissio oli esittänyt kahta viikkoa aikaisemmin. " Olemme nähneet päivittäisessä työssämme pandemian torjunnan etulinjassa, miten terveyskriisi muuttuu yhä selvemmin sosiaalikriisiksi" , totesi AK:n ”sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri” - valiokunnan (SEDEC) puheenjohtaja Anne Karjalainen (FI, PES) ja jatkoi: " Komitea pitääkin sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa tervetulleena välineenä, jonka avulla voidaan ohjata investointeja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen selkeiden tavoitteiden pohjalta, yhdistelemällä EU-, jäsenvaltio- ja aluetason resursseja ja toimia."

Taustatietoa:

Euroopan alueiden komitea (AK) ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto ( CEMR ) järjestivät yhteisen kuulemisen paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun. Kuulemisen tulokset esiteltiin 22. tammikuuta AK:n ”talouspolitiikka”-valiokunnan kokouksessa. Niistä käy ilmi, että vain muutamat maat ovat ottaneet huomioon paikallis- ja alueviranomaisten panoksen, mikä uhkaa Euroopan elpymissuunnitelman onnistunutta täytäntöönpanoa.

Lisätietoa on täällä .

Euroopan komissio käynnisti 16. kesäkuuta 2020 kuulemisen EU:n kauppa- ja investointipolitiikan uudelleentarkastelusta . Kuulemisen ensimmäisenä tavoitteena oli arvioida, miten kauppapolitiikalla voidaan edistää nopeaa ja kestävää sosioekonomista elpymistä, vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja auttaa edistämään sen arvoja ja normeja. Toisena tavoitteena oli tarkastella uudelleen kauppapolitiikkaa avoimen strategisen riippumattomuuden mallin mukaisesti. Kyseisessä mallissa eurooppalaiset yritykset, työntekijät ja kuluttajat pääsevät nauttimaan avoimuuden hyödyistä samalla kun niitä suojellaan vilpillisiltä käytännöiltä ja kun parannetaan EU:n kykyä selviytyä tulevaisuuden uusista haasteista. AK vastasi kuulemiseen lausuntoluonnoksellaan komissiossa vireillä olevasta kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta.

Euroopan komissio esitti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman 4. maaliskuuta. Siinä asetetaan kolme kunnianhimoista yleistavoitetta, joiden on määrä ohjata jäsenvaltioiden ja niiden alueiden toimintapoliittisia päätöksiä sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi myös siten, että hyödynnetään täysipainoisesti EU:n eri rahastoja sosiaalisten investointien liikkeelle saamiseksi.

Uudet yleistavoitteet edellyttävät, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 78 prosenttia 20–64-vuotiaasta EU:n väestöstä on työelämässä, että vähintään 60 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen ja että köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää supistetaan vähintään 15 miljoonalla.

Lehdistötiedote komitean reaktiosta toimintasuunnitelmaan löytyy täältä .

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu