Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Suurpetojen ja vieraslajien suojelun on tapahduttava asukkaiden ehdolla  

Vaikka suuret petoeläimet olivat 1900-luvulla vaarassa kuolla sukupuuttoon monilla alueilla, niiden määrä on jälleen kasvamassa Suomessa ja muualla Euroopassa. Euroopan alueiden komitean täysistunnossa käsiteltiin 31. tammikuuta näiden ja muiden ristiriitaisia näkemyksiä herättävien lajien rinnakkaiseloa ihmisen kanssa. AK kannattaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäämistä sekä uusien foorumien ja yhteistyömekanismien perustamista, jotta biologisen monimuotoisuuden suojelu voidaan sovittaa yhteen ihmisasutuksen kanssa.

Romanialaisen Harghitan lääninvaltuuston puheenjohtajan Csaba Borbolyn (EPP) laatimassa lausunnossa korostetaan, että monet rinnakkaiseloon liittyvät ongelmat voivat johtua ihmisen kohdistamasta paineesta lajien luonnolliseen elinympäristöön ja epäasiallisesta käyttäytymisestä näitä eläimiä kohtaan, olipa kyse sitten häiritsevästä toiminnasta suojelualueilla tai eläinten houkuttelemisesta metsästys- tai matkailutarkoituksessa.

Suurpedoista Euroopassa on eniten karhuja, joiden määrä on arviolta 17 000 – Suomessa noin 2000. Susi on toiseksi yleisin suurpetolaji, ja niitä arvioidaan olevan yli 12 000 (Suomessa 150-180). Maassamme asustaa yli neljännes Euroopan noin 9000 ilveksestä. Ahmoja on kaikkiaan noin 1 250, joista Suomessa arviolta 250.

"Luonto on suurelle osalle suomalaisista lähellä ja tärkeä elementti, mutta peto- ja vieraslajeista on osin myös meille tullut ongelma. On tärkeää etsiä ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, mutta on myös kuunneltava niiden alueiden asukkaita, joita nämä asiat koskevat ", toteaa AK:n suomalaisjäsen Satu Tietari (kesk/ALDE). "Omalla alueellani susikanta on maan vahvimpia. Sudet ovat tappaneet koiria sekä lampaita, eivätkä monet vanhemmat uskalla enää päästää lastaan yksin koulutielle", Säkylän kunnanvaltuuston jäsen muistuttaa.

Tietari muistuttaa myös, että vieraslajit saattavat tuhota tieltään paikallista luontoa ja eläimistöä. Esimerkkinä hän mainitsee merimetson, joka on "tuhonnut pesimäluotojensa kasvuston, vaikuttanut merkittävästi joidenkin kuntien matkailualan yrittäjien elinkeinoon ja asukkaiden viihtyisyyteen sekä hävittänyt tieltään Suomen luontoon perinteisesti kuulunutta linnustoa".

Komitean lausunnossa peräänkuulutetaan ennaltaehkäiseviä toimia ja pitkäjänteistä suunnittelua ja hallinnointia. Suurpetojen elinympäristö ja niiden käyttämät kulkureitit tulisi ottaa huomioon mm. suunniteltaessa maankäyttöä, suojelualueita sekä maantie- ja rautatieinfrastruktuuria. Eurooppalaisella tasolla tarvitaan uusia yhteistyöfoorumeihin ja -mekanismeja, joihin alue- ja paikallisyhteisöjen tulee voida osallistua.

"Lausunnossa korostetaan myös ansiokkaasti tutkimukseen tarkoitettujen varojen huolehtimisesta, mikä on tarpeen luotettavan faktatiedon keräämiseksi", Tietari toteaa.

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen
P. +32 22822063
lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Jaa :