Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi: unionin demokraattisen perustan pitäisi olla kansalaisten kanssa käytävien keskustelujen ytimessä  

AK:n ”kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” -valiokunnan (CIVEX) jäsenet kävivät 26. helmikuuta Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia pohjustavan keskustelun eurooppalaisista arvoista, kansalaisuudesta ja demokratiasta. Euroopan unionin demokraattisen perustan lujittaminen on yksi konferenssissa käsiteltävistä seitsemästä toimintalinjasta. Paikallis- ja alueviranomaiset pitävät EU:n demokraattista perustaa yllä päivittäisessä työssään, mutta siitä huolehtiminen, että tätä perustaa kunnioitetaan, on viranomaisille haastava tehtävä. Keskusteluun osallistuneet kolme ulkopuolista puhujaa korostivat, että eurooppalaiset arvot ovat Euroopan yhdentymishankkeen sisintä ydintä mutta niitä ei välttämättä ymmärretä ja hyväksytä samalla tavoin kaikkialla. AK:n jäsenet keskustelivat lisäksi Mireia Borrell Portan (ES, EA) aiheesta ”Paikallis- ja alueviranomaiset jatkuvassa vuoropuhelussa kansalaisten kanssa” valmistelemasta työasiakirjasta, jonka pohjalta laaditaan yksi AK:n keskeisistä panoksista konferenssiin. AK antaa lopulliset suosituksensa toukokuun täysistunnossa.

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi on kaksivuotinen avoin, osallistava ja läpinäkyvä keskusteluprosessi, joka kokoaa yhteen kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan, valtiolliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä EU:n toimielimet. Sen avulla on tarkoitus antaa uusi sysäys Euroopan yhdentymishankkeelle ja vahvistaa eurooppalaista demokratiaa. Konferenssi käynnistetään Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta 2020. CIVEX-valiokunta koordinoi AK:n osallistumista konferenssiin. AK järjestää valiokunnissaan teemakeskusteluja Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kannalta merkityksellisistä aiheista koko prosessin ajan. Helmikuun 26. päivänä käydyssä keskustelussa pohdittiin eurooppalaisia arvoja, kansalaisuutta ja demokratiaa.

Jotta Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin avulla pystytään saamaan kansalaiset jälleen mukaan Euroopan yhdentymisprosessiin, se on toteutettava aitona vuoropuheluna, jonka yhteydessä kansalaisten kanssa vaihdetaan ajatuksia unionin perusarvoista ja -periaatteista, totesi CIVEX-valiokunnan uusi puheenjohtaja, Nordrhein-Westfalenin osavaltion liittovaltio-, Eurooppa- ja kansainvälisistä asioista vastaava valtiosihteeri Mark Speich (DE, EPP) eurooppalaisia arvoja, kansalaisuutta ja demokratiaa käsitelleen teemakeskustelun aluksi. ”Paikallis- ja alueviranomaisilla on tässä tärkeä rooli, sillä nämä arvot ja periaatteet vaikuttavat ihmisten arkeen nimenomaan näiden viranomaisten tekemien päätösten ja toteuttamien politiikkojen kautta”, hän sanoi. ”Konferenssi ei saa jäädä pelkäksi palauteprosessiksi, ja sen on johdettava myös poliittisiin muutoksiin. AK aikoo osallistua aktiivisesti tähän prosessiin.”

Keskustelussa puheenvuoron käyttänyt Euroopan oikeusasiamiehen johtava neuvonantaja ja kabinetin jäsen Graham Smith totesi, että ”demokraattisen prosessin kannalta olennaisen tärkeä avoimuus” on ”laajin yksittäinen aihe” niiden kysymysten joukossa, joita EU-tason hallinnollisia epäkohtia ruotivan Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi tulee. Hän varoitti, että avoimuuden puute sallii ”Brysselin syyttelyn kulttuurin kukoistaa”, ja totesi puheenvuoronsa päätteeksi, että EU ei tarvitse ”suuria muutoksia”. ”Meidän on hyödynnettävä paremmin jo olemassa olevia resursseja”, ja toimielinten tulee parantaa valmiuksiaan palvella kansalaisia.

Renew Europe -ryhmän koordinaattorina Euroopan parlamentin AFCO-valiokunnassa toimiva Euroopan parlamentin jäsen Pascal Durand (FR, Renew Europe) totesi, ettei konferenssin valmistelu ole lähtenyt hyvin liikkeelle, sillä EU:n toimielimet ovat erimielisiä siitä, onko haasteena parantaa viestintää, hioa nykyisiä työskentelytapoja vai etsiä uusia toimintamalleja edustuksellisen demokratian täydentämiseksi. Hän totesi, että EU:n toimielinten on irtauduttava ”hallitustenvälisyyteen pohjautuvasta ajattelusta”, ja lisäsi, että tämä edellyttää ”ulkoista painetta kansalaisjärjestöiltä, kansalaisyhteiskunnalta ja ammattijärjestöjen kaltaisilta välittäjäelimiltä”.

EU:n oikeuden Jean Monnet -professori ja tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia sekä moniarvoisempaa, osallistavampaa ja demokraattisempaa yhteiskuntaa ajavan voittoa tavoittelemattoman The Good Lobby - kansalaisjärjestön perustaja Alberto Alemanno totesi keskustelun lopuksi, että EU tarjoaa kansalaisilleen enemmän mahdollisuuksia osallistua politiikan muotoiluun kuin mikään muu oikeudenkäyttöalue maailmassa, mutta ”erilaiset vaikutusmahdollisuudet tunnetaan huonosti ja niitä käytetään hyvin vähän”. Hän sanoi, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin haasteena on ”yhdistää pisteet toisiinsa” ja että ”keskeistä on luoda pysyvä mekanismi, jonka kautta kansalaiset voivat osallistua”, ja hyödyntää tässä esimerkiksi paikallistasolla jo olemassa olevia verkostoja. Alemanno ilmaisi huolensa siitä, että kansalaisosallistumisen lisääntyessä EU saattaa sivuuttaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, ja huomautti, että ”edes Euroopan parlamentti ei ole ehdottanut kansalaisjärjestöille roolia” edustajakokouksissa.

CIVEX-valiokunnan kokouksen kohokohtiin kuului myös se, kun AK:n jäsen, Katalonian aluehallituksessa ulkosuhdetoiminnasta ja EU-asioista vastaava kabinettisihteeri Mireia Borrell Porta (ES, EA) esitteli aiheesta ”Paikallis- ja alueviranomaiset jatkuvassa vuoropuhelussa kansalaisten kanssa” valmistelemansa työasiakirjan, jonka pohjalta laaditaan yksi AK:n keskeisistä panoksista Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin.

Borrell Porta totesi valmisteilla olevasta lausunnostaan seuraavaa: ”Lausunnossa ehdotetaan jäsenneltyä tapaa osallistaa kansalaiset päätöksentekoon paikalliselta tasolta EU:n tasolle saakka ja esitetään, miten kansalaisten järjestelmällinen osallistuminen voisi edistää Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin työtä sekä prosessin että päätelmien osalta.”

AK peräänkuuluttaa helmikuun täysistunnossa Euroopan komission varapuheenjohtajan Dubravka Šuican kanssa käydyn keskustelun jälkeen antamassaan päätöslauselmassa aidosti avointa, osallistavaa ja demokraattista kuulemista, jonka yhteydessä pyritään luomaan kattavasti yhteyksiä kansalaisiin kaikilla alueilla ja kaikissa kunnissa.