Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Alueet ja kunnat vaativat kunnianhimoisempia tavoitteita romanivastaisuuden torjumiseksi Euroopassa  

Euroopan suurimpaan etniseen vähemmistöön kohdistuu edelleen vakavaa ja sitkeänä jatkuvaa rotuun perustuvaa syrjintää kaikkialla EU:ssa.

Helmikuun täysistunnossaan Euroopan alueiden komitean (AK) jäsenet keskustelivat Euroopan komission uudistetusta romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevasta strategiakehyksestä . A ihetta käsittelevässä lausunnossa peräänkuulutetaan tulevaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi romanien osallistumisen enenevästi paikallispolitiikkaan. Siinä kehotetaan komissiota myös seuraamaan tiiviisti edistymistä jäsenvaltioiden tasolla, valvomaan voimassa olevan lainsäädännön soveltamista ja täydentämään sitä tarvittaessa nopeasti.

Monet EU:n arviolta 6 miljoonasta romanista kärsivät edelleen syrjinnästä, romanivastaisuudesta sekä poliittisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä. Euroopan komission mukaan 85 prosenttia romanilapsista on köyhyysvaarassa, kun vastaava luku on 20 prosenttia koko väestöstä, ja 62 prosenttia romaninuorista ei ole koulutuksessa, työelämässä tai harjoittelussa, kun vastaava osuus koko muun väestön nuorista on 10 prosenttia. Covid-19-pandemian seuraukset uhkaavat pahentaa tilannetta entisestään.

AK:n jäsenet ilmaisivatkin tyytyväisyytensä siihen, että Euroopan komissio on asettanut vuoteen 2030 ulottuvia konkreettisia tavoitteita koulutuksen, työmarkkinoiden, asumisen ja terveydenhuollon aloilla. Romaneja koskeva strategiakehys on osa komission laajempaa toimintasuunnitelmaa järjestelmällisen rasismin torjumiseksi ja tasa-arvon unionin luomiseksi.

"Suoran ja rakenteellisen syrjinnän ja turvattomuuden seurauksena sukupolvien aikana kehittynyt epäluottamus vallitsevaa systeemiä ja valtaväestöä kohtaan on vaikeuttanut romaniväestön kouluttautumista ja työmarkkinoille pääsyä. Lausunnossa painotetaan jäsenvaltioiden vastuuta romanien tasa-arvoisessa kohtelussa. Luottamuksen synnyttämiseksi tarvitaan valtioilta aktiivisuutta kansallisten strategioiden laatimisessa ja toimeenpanossa. Romanit itse ovat avainasemassa, joten heillä on oltava omistajuus heitä koskevaan päätöksentekoon", toteaa AK:n Vihreät-ryhmän puheenjohtaja Satu Haapanen .

"Jäsenvaltioiden vastuulla on taata romaniväestölle tasa-arvoinen pääsy koulutukseen ja työelämään. Tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä, jotta koulujärjestelmä muutetaan romanilapsille turvalliseksi ja vastaanottavaksi, ja tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa romanien työllisyystilanteen parantamiseksi", Oulun kaupunginvaltuuston jäsen Haapanen jatkaa.

Unkarilaisen Jácint Horváthin (PES) laatimassa lausunnossa pahoitellaan kuitenkin sitä, että komission uusi suunnitelma ei mene riittävän pitkälle, sillä jäsenvaltioille ei määrätä seuraamuksia, jos ne eivät toteuta tehokkaita toimenpiteitä romanivastaisuuden torjumiseksi. Edellisen kymmenvuotiskauden aikana monet jäsenvaltiot olivat jo laiminlyöneet kansallisen strategiakehyksen laatimisen, koska se on ollut pelkästään vapaaehtoista. Niinpä AK kehottaa Euroopan komissiota seuraamaan edistymistä tiiviisti sekä arvioimaan ja täydentämään voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä, jotta romanien syrjintään voidaan puuttua asianmukaisesti. Komitean jäsenet korostivat lisäksi, että paikallis- ja alueviranomaisilla tulisi olla keskeinen rooli kansallisten strategiakehysten laatimisessa.

Romaneja koskevasta EU:n strategiakehyksestä vastaava Euroopan parlamentin esittelijä Romeo Franz (DE, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä) totesi puheenvuorossaan, että romaniyhteisöjen aktiivinen poliittinen osallistuminen on avain romanien pitävään osallistamiseen eurooppalaisiin yhteiskuntiin: "Eräät rohkeat aluetason viranomaiset ovat jo toteuttaneet tämänsuuntaisia toimia ja osoittaneet pystyvänsä viemään todellista muutosta eteenpäin. Nyt jäsenvaltioiden on aika lisätä paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksia entisestään. Baijerin osavaltion ja Saksan sintien ja romanien yleisneuvoston välinen valtiosopimus, jonka täytäntöönpanosta vastaa osapuolten yhtäläiseen edustukseen perustuva komitea, on erinomainen esimerkki siitä, mikä on mahdollista, jos romaniyhteisöjen itsemääräämisoikeuden tarve valjastetaan sellaisten todella monimuotoisten yhteisöjen kehittämiseen, jotka mahdollistavat toiseuden tunnustamisen.”

AK:n lausunnossa kehotetaan myös kohdentamaan resursseja tehokkaammin romanien syrjinnän torjuntaan ja korostetaan tarvetta parantaa institutionaalisia valmiuksia ja vastaanottokykyä. Siinä perätään romaniväestön täysimääräistä osallistumista romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon ja suositellaan, että yhteinen nimitys ”romani” korvataan ilmauksella ”henkilöt, joilla on romani-identiteetti”.

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Share: