Euroopan alueiden komitea (AK) on hyväksynyt Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan laatiman lausunnon aiheesta Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi . Lausunnossaan AK peräänkuuluttaa markkinapohjaisia kannustimia ja kehottaa käyttämään hiilijalanjälkeä ja - kädenjälkeä julkisten hankintojen perusteena sekä vauhdittamaan yhteistyötä tiedemaailman ja yritysten kanssa laaja-alaisen innovoinnin, kestävien tuotteiden, palvelujen ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseksi.
Vaikka kasvihuonekaasujen nettopäästöjen arvioidaan vuonna 2020 laskevan 35 prosenttia alle vuoden 1990 tason, talouden elpyminen covid-19-pandemiasta uhkaa jälleen lisätä päästöjä.
"Poikkeuksellisen korkean lämpötilan helleaallot ja yllättävät myrskyt ovat jo nyt tavanomaisia uutisia. Millä toimenpiteillä voimme tämän muutoksen estää tai sen vaikutuksia lieventää? Yhä useampi paikallistason päättäjä joutuu vastaamaan tähän kysymykseen", Espoon kaupunginhallituksen ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok/EPP) totesi esitellessään lausuntoluonnosta AK:n täysistunnossa.
"Pääsanomia lausunnossani ovat, että toimenpiteiden ambitiotasoa on nostettava, yhdessä saamme enemmän aikaan, EU:n tulee kannustaa edelläkävijyyteen ja että tarvitsemme uusia yhteiskunnallisia innovaatioita. Kuntien ja alueiden tulee laatia omat Green Deal Going Local -toimenpideohjelmansa. Niissä yritysyhteistyö ja asukasaktiivisuus ovat avainasemassa. EU:n tarjoamat instrumentit, myös rahoitus, on valjastettava kiihdyttämään paikallisesti julkisella ja yksityisellä rahoituksella toteutettavia toimia. Yritysten tuottamat uudet hiilikädenjälkiratkaisut – kestävää kehitystä nopeuttavat tuotteet, järjestelmät ja palvelut – ovat aivan ratkaisevassa asemassa", AK:n entinen puheenjohtaja Markkula jatkoi.
Markkulan valmistelemassa lausunnossa peräänkuulutetaan myös vahvoja markkinapohjaisia kannustimia uusien hiilidioksidin vähentämistekniikoiden kehittämiseksi ja hiilidioksidin tehokkaan hinnoittelujärjestelmän sekä hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin varmistamiseksi, jotta voidaan suojella yrityksiä kilpailun vastaisilta käytännöiltä. Hiilidioksidin hinnan olisi tarvittavien investointien houkuttelemiseksi oltava ennakoitavissa ja sellaisella tasolla, että se kannustaa energia- ja muita yhtiöitä investoimaan ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. AK katsoo, että Euroopan unionissa tulisi samalla luopua kaikista fossiilisten polttoaineiden suorista ja välillisistä tuista, esimerkiksi lentopolttoaineen nykyisistä verovapautuksista.
Paikallis- ja alueviranomaisia puolestaan kannustetaan hyödyntämään julkisia hankintoja innovatiivisten ja kestävien tuotteiden ja palvelujen kysynnän vauhdittamiseksi. Tämän avulla on mahdollista lisätä luontopohjaisia sopeutumisratkaisuja kaupunkialueiden viherryttämiseksi sekä metsien hiilidioksidin talteenottokapasiteetin suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Markkula korostaa kaupunkien ja aluieden asiantuntemuksen käyttöä siten, että EU:n elvytysrahoitus houkuttelee merkittäviä yritysinvestointeja ilmastotoimiin.
AK painottaa käynnistymisvaiheessa olevan Horisontti Eurooppa –tutkimusohjelman missioiden merkitystä. Ilmastotavoitteiden ja älykkään kaupunkikehityksen kannalta erittäin merkityksellisiä ovat missiot ”ilmastonmuutosta paremmin kestävä Eurooppa” ja ”100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä”. Näihin AK esittää vahvaa sopimusmenettelyä komission sekä kaupunkien ja alueiden välille. Markkula korostaa, että näin tutkimustoiminnan tulokset saadaan innovaatioina sovelletuiksi kaupunkien ja niissä toimivien yritysten yhteistyönä välittömästi käytäntöön.
Rahoituksen osalta AK kehottaa vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan investointipankin (EIP) uuteen sitoumukseen lisätä ilmastotoimiin osoitetun rahoituksen osuutta vuoteen 2025 mennessä, ilmastopankkia koskevan etenemissuunnitelman kehittämiseen ja EIP:n ilmastoriskien arviointijärjestelmään.
Noin 40 prosenttia yli 150 000 asukkaan kaupungeista EU:ssa on jo hyväksynyt ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelman. AK kehottaa Euroopan komissiota suosittamaan painokkaasti, että jäsenvaltiot ottaisivat valtiotasoa alemmat hallintotahot mukaan laatimaan sopeutumisstrategioitaan, erittelisivät ne alueellisesti ja tukisivat alueellisten ja paikallisten ja sopeutumissuunnitelmien kehittämistä.
Lausunnossa ehdotetaan, että Climate-ADAPT-portaalin yhteyteen perustettavan ilmaston ja terveyden eurooppalaisen seurantakeskuksen toiminta-alaa laajennetaan kattamaan myös kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen vaikutukset, kun se kerää, seuraa ja analysoi tietoja, välineitä ja asiantuntemusta ehkäistäkseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen.
AK toteaa, että digitalisaation, datan ja avaruuden alalla on tärkeää käyttää ennaltaehkäiseviä systemaattisia tietojärjestelmiä, jollaisia esimerkiksi Galileo ja Copernicus kehittävät. Näin voidaan ennakoida ilmastoon liittyviä riskejä. AK kannustaa myös paikallis- ja alueviranomaisia käyttämään Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevia palveluja (C3S) .
Yhteyshenkilö:
Lauri Ouvinen
lauri.ouvinen@cor.europa.eu
Puh. +32 473536887