Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Ilmastonmuutos: aika toimia  

​President Karl-Heinz Lambertz

Puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertzin kannanotto New Yorkissa 23. syyskuuta 2019 pidetyn Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokouksen alla

Sen sivuuttaminen, että tuhannet ihmiset marssivat kaduilla joka viikko vaatien maailman johtajia pitämään lupauksensa, jotka he tekivät allekirjoittaessaan Pariisissa vuonna 2015 YK:n ilmastosopimuksen, ei olisi pelkästään ympäristökatastrofi vaan taloudellisesti ja moraalisesti väärin. Vaarana on, että ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen yhteyden kyseenalaistavat ilmastoskeptikot – sen lisäksi, että he eivät piittaa tieteestä – hukkaavat taloudellisia mahdollisuuksia ja syventävät kuilua kansalaisten ja politiikan välillä. Kaikkien hallintotasojen valtaapitävillä on velvollisuus ryhtyä toimiin, sillä muuten kustannukset kaatuvat tulevien sukupolvien niskaan.

Tiede osoittaa kiistattomasti, että ilmastonmuutos etenee. Äärimmäiset sääolosuhteet ovat jo yleistyneet, ja äärisäät ovat yhä ankarampia. Napa-alueet ja jäätiköt sulavat, merenpinnat nousevat, ja luonnon monimuotoisuutta häviää ennätysvauhtia. Myös taloudelliset perustelut ovat vakuuttavia: Ilmaston lämpenemisestä aiheutuu vuosittain 12 miljardin euron kustannukset. Siirtyminen hiilettömään talouteen luo kipeästi kaivattuja työpaikkoja, parantaa EU:n kilpailukykyä ja vähentää unionin energiariippuvuutta.

YK:n pääsihteeri António Guterres kehottaa tänään New Yorkissa pidettävässä suuressa ilmastokokouksessa vauhdittamaan ilmastotoimia ja sitoutumaan tiukempiin ilmastotavoitteisiin. Maailma on jo saanut aikaan historian kunnianhimoisimman kansainvälisen ilmastosopimuksen. Olemme sopineet tavoitteista, useimmista menettelyistä ja täytäntöönpanosäännöistä. Nykymenolla maapallon lämpötila nousee kuitenkin kolme celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Toimien tavoitetasoa on nostettava, ja lupauksista on päästävä tuloksiin – eikä kukaan voi täyttää lupauksia ilman paikallisyhteisöjen, kaupunkien ja alueiden osallistumista.

Puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja osuus kasvaa vuoteen 2050 mennessä todennäköisesti 70 prosenttiin. Kaupungit kuluttavat jopa 80 prosenttia tuotetusta energiasta ja tuottavat lähes yhtä suuren osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Paikallisviranomaiset ovat ratkaisevassa asemassa, sillä niiden vastuulla on yli 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteistä ja jopa 90 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä toimista. Tällä viikolla julkaistun YK:n raportin mukaan kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteisiin tehtävistä investoinneista saadaan vuoteen 2050 mennessä vähintään 23,9 biljoonan Yhdysvaltain dollarin tuotot.

Tästä huolimatta paikallishallinnolla, kaupungeilla ja alueilla ei ole vieläkään virallista edustusta maailmanlaajuisissa ilmastoneuvotteluissa. Kaupunkien ja alueiden ilmastositoumuksia ja -saavutuksia ei ole vielä virallisesti tunnustettu ja vahvistettu Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa.  Eräiden tahojen mukaan maailmalla on vain 12 vuotta aikaa muuttaa kurssia, joten kaupunkien ja alueiden toteuttamien toimien mittaamisella ja huomioon ottamisella on kiire. Nämä paikallisesti ja alueellisesti määritellyt panokset ovat ratkaisevan tärkeitä kaupunkien ja alueiden ilmastosaavutusten hyödyntämiseksi.

Euroopan alueiden komitealla, joka on EU:n paikallis- ja aluetason päättäjien kokous, on ensi käden tietoa kaupunkien ja alueiden keskeisestä roolista ilmastotoimien toteuttajina. Komitean jäsenillä on suoraa toimivaltaa keskeisillä hiilestä irtautumiseen liittyvillä aloilla. He ponnistelevat päivittäisessä työssään kaupunkien viheralueiden puolesta ja toteuttavat monenlaisia kestäviä ratkaisuja esimerkiksi liikenteen, energiantuotannon ja -kulutuksen, jätehuollon ja luonnon monimuotoisuuden suojelun alalla. Paikallishallinto tarvitsee kuitenkin muutakin kuin tunnustusta ja tukea. 

Komitea kehottaa hallituksia ja valtioita kopioimaan ja laajentamaan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta. Siinä on tällä hetkellä mukana yli 9 500 kaupunkia, jotka ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti ylittämään EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet, ja sen tarjoama järjestelmällinen tekninen ja taloudellinen apu auttaa paikallisyhteisöjä siirtymään vihreään talouteen. Euroopan investointipankin kymmenen vuotta sitten käynnistämän, paikallisia energiahankkeita tukevan ELENA-ohjelman kaltaisten välineiden avulla on saatu tähän mennessä liikkeelle kuuden miljardin euron arvosta ilmastomyönteisiä paikallishallintotason investointeja.

Euroopan unioni on asettamassa nk. viherelvytysohjelman (European Green Deal) myötä energiakäänteen ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen ensisijaiseksi painopistealakseen. Unionin on korotettava energia- ja ilmastotavoitteitaan ja säilytettävä EU:n aluepolitiikka – koheesiopolitiikka – keskeisenä ilmastotoimien toteuttamisvälineenä. EU:n seuraavan, vuoden 2020 jälkeisen pitkän aikavälin talousarvion, josta neuvotellaan parhaillaan, on oltava ilmaston kannalta kestävä, ja maiden on lopetettava fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien investointien tukeminen.

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia uhkia, jossa on väistämättä kyse kilpajuoksusta aikaa vastaan. On selvää, ettei mikään yksittäinen toimi pysäytä ilmaston lämpenemistä, vaan tähän tarvitaan kaikkien hallintotasojen sekä yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityishenkilöiden koordinoituja toimia. Euroopan alueiden komitea peräänkuulutti jo ennen Pariisin sopimusta EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Unioni on hiljattain asettanut tämän tavoitteeksi, mutta tavoitetta ei ole vielä vahvistettu lainsäädännössä. Kehotamme valtioita ympäri maailman esittämään suunnitelmansa ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja osoittamaan tässä yhteydessä, miten ne aikovat varmistaa paikallis- ja aluehallinnon osallistumisen ja tuensaannin.