Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Ilmastonmuutos: Pariisin sopimuksen täytäntöönpano edellyttää enemmän tavoitteellisuutta ja uudenlaista otetta hallinnointiin  
Kunnat ja alueet kehottavat EU:ta kohottamaan tavoitetasoaan ja vauhdittamaan paikallisia ilmastoinvestointeja sekä ehdottavat hallintotavan muuttamista siten, että paikallishallinto saa siinä virallisen aseman.

Nyt kun on viisi kuukautta aikaa YK:n 24. ilmastokokoukseen (COP24) Katowicessa Puolassa, Euroopan alueiden komitea järjesti korkean tason keskustelun ilmastotoimista. EU:n paikallis- ja aluepäättäjät antoivat lausunnon aiheesta Vuoden 2020 jälkeinen ilmastohallinto . Siinä määritetään komitean kanta Pariisin sopimuksen käytännön toteuttamiseen – niin kutsuttuun Pariisin sääntökirjaan. Mikäli paikallis- ja aluehallinnon asemaa ei virallisteta, ei myöskään kyetä kuromaan umpeen eroa ilmastositoumusten ja niiden toimenpiteiden välillä, joilla lämpötilan nousu pystyttäisiin pitämään selvästi alle 2 celsiusasteessa. AK tukee esittelijä Andrew Cooperin (UK, EA) ehdotusta perustaa paikallisesti määritetyn panostuksen järjestelmä, jotta päästötavoitteet voidaan saavuttaa.

Avatessaan Brysselissä järjestetyn keskustelun viittaamalla hiljattain hyväksyttyihin vuoteen 2030 asetettuihin EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin AK:n puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz totesi, että “EU osoittaa jatkuvasti johtajuutta ilmastonmuutoskysymyksissä, mutta mikäli emme aseta kunnianhimoisempia tavoitteita, panosta enemmän paikallisiin investointeihin ja muuta ilmastohallintoa perinpohjaisesti, emme pysty täyttämään Pariisissa antamiamme lupauksia. Tarvitsemme kiireellisesti uudenlaista ilmastohallintoa sekä YK:n että EU:n tasolla. Sen tulee käsittää pysyvät rakenteet, joissa otetaan huomioon kuntien ja alueiden näkemykset, ratkaisut ja resurssit.”

Ilmasto- ja energia-asioista vastaava Euroopan komission jäsen Miguel Arias Cañete sanoi, että “ilmasto- ja energiakysymyksiä käsittelevät monitasoiset vuoropuhelut, joita jäsenvaltioiden on järjestettävä hahmotellakseen kansallisia energia- ja toimintasuunnitelmiaan, tarjoavat alue- ja paikallisviranomaisille mahdollisuuden vaikuttaa energiaunionin kehittämiseen. EU:n uusien tavoitteiden myötä pystymme toimimaan kunnianhimoisemmin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, kun tasoksi tulee hieman yli 45 % vuoteen 2030 mennessä, nykyisen 40 %:n asemasta. Näin ollen EU:lla on vahva asema seuraavassa YK:n ilmastokonferenssissa Katowicessa. Tarvitsemme lujat ja avoimet hallintopuitteet Pariisin sopimukselle, ja vuoropuhelu kuntien ja alueiden kanssa ja niiden osallisuus ovat keskeisiä seikkoja.”

Rahoituksen suhteen komissaari Arias Cañete tähdensi, että vuositasolla tarvitaan 379 miljardin euron investoinnit kautena 2021–2030. Hän muistutti, että 25 % EU:n varainkäytöstä tuona aikana on kohdennettu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Espanjalaiskomissaari esitti katsauksen EU:n tärkeimpiin rahoitusohjelmiin, jotka ovat käytettävissä ilmastotoimien tukemiseen. Ne ovat Euroopan aluekehitysrahasto; koheesiorahasto; Verkkojen Eurooppa -väline; InvestEU-ohjelma; Euroopan horisontti -ohjelma, joka käsittää 15 miljardia euroa ilmasto-, energia- ja liikkuvuustarkoituksiin, sekä Life-ohjelman yhteyteen ehdotettu uusi puhtaaseen energiaan siirtymisen osa-ohjelma miljardin euron budjetteineen. Tukeakseen ahtaimmalla olevia alueita EU on perustanut erityisiä tiedeohjelmia, kuten Siirtymävaiheessa olevat hiilialueet ja Puhdasta energiaa EU:n saarille.

Tomasz Chruszczow, ilmastonmuutosasiain erityisedustaja ja Puolan korkean tason ilmastotoimija, sanoi, että “kunnat ja alueet ovat todellinen muutosvoima. Pariisin ilmastosopimus voi olla menestys ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikki tahot ovat mukana sen toteuttamisessa: kaikki valtiot, kunnat ja alueet, yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt. COP24:n puheenjohtajavaltion Puolan tunnuslause on ’yhdessä muutokseen’. Toivomme vilpittömästi, että yhteisin ponnistuksin todellakin pystymme saamaan aikaan tarvitsemamme muutoksen.”

Katowicen konferenssissa seurataan Pariisissa vuonna 2015 sovittujen tavoitteiden toteutumista. Konferenssilta odotetaan suuntaviivoja ja menettelytapoja, joiden avulla saavutetaan asetettu tavoite eli pidetään lämpötilan nousu maailmassa selvästi alle 2 °C:ssa. Keskeisenä tekijänä tässä työssä on avoimuuskehys, jonka mukaisesti maat seuraavat edistystä päästöjen supistamisessa ja raportoivat siitä. Kehys on ratkaisevan tärkeä luottamuksen rakentaja kansainvälisessä yhteisössä.

Brittiläinen Andrew Cooper on Kirkleesin valtuuston jäsen, joka esittelijän ominaisuudessa laati lausunnon aiheesta Vuoden 2020 jälkeinen ilmastohallinto . Hän totesi seuraavaa: “Pariisin sopimuksen solmimisesta lähtien olemme panneet merkille paikallis- ja aluehallinnon aseman vahvistumisen ilmastoneuvotteluissa. Nyt on tullut aika tunnustaa monitasoisen hallinnon tärkeys ja virallistaa paikallis- ja aluehallinnon asema globaalissa ilmastohallinnossa. Kansallisesti määritellyt panokset eivät riitä Pariisin sopimukseen sisältyvien tavoitteiden saavuttamiseen eli lämpötilan nousun pitämiseen selvästi pienempänä kuin 2 celsiusastetta, saati sitten 1,5 astetta. Ehdotamme kansallisten sitoumusten täydentämistä paikallisesti ja alueellisesti määritellyillä hiilidioksidipäästöjen vähentämispanoksilla. Kunnat ja alueet kykenevät paitsi saavuttamaan päästötavoitteet myös osoittamaan, että tavoitetasoa on mahdollista vielä kohottaa.”

Ashok-Alexander Sridharan, Bonnin ylipormestari ja paikallisviranomaisten kestävän kehityksen järjestön ICLEIn puheenjohtaja totesi, että “ kunnat ja alueet ovat ilmastotoimien eturintamassa. Bonnissa viime vuonna järjestetty paikallis- ja aluetason johtohenkilöiden ilmastohuippukokous lähetti kansainväliselle yhteisölle selkeän viestin: kannatamme pidemmälle menevää ja ripeämpää toimintaa Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Pariisin sääntökirjaan pitää sisällyttää järjestelmä, jonka avulla kuntien ja alueiden päästövähennykset otetaan lukuun kansallisissa seurantamenettelyissä. Meidän on varmistettava, että paikallisesti ja alueellisesti määritellyt hiilidioksidipäästöjen vähentämispanokset saavat näkyvän sijan Pariisin sääntökirjassa.

Katowicen apulaiskaupunginjohtaja Mariusz Skiba sanoi, että “Katowicen tavoitteena COP 24:n yhteydessä on osoittaa, miten kaupungin on mahdollista toteuttaa syvältä käyvä rakenneuudistusprosessi lyhyessä ajassa. Katowice on kautta aikojen yhdistetty hiilikaivostoimintaan ja raskaaseen teollisuuteen, kuten koko Sleesian alue. Sekä elpymis- että uudelleenteollistamisprosessit ovat tehneet Katowicesta ystävällisen ja aidosti vihreän kaupungin, joka tätä nykyä on erikoistunut intensiivisesti kehittyvään teknologiaan, yrityspalveluihin, pankkialaan, tiedemaailmaan ja matkailuun. Tahdomme esitellä muutosta kaikille vieraillemme.”

Eri puolilla maailmaa on meneillään useita hankkeita, joissa pyritään seuraamaan paikallis- ja alueyhteisöjen ilmastotoimien edistymistä. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ja kaupunkien ilmastorekisteri (Carbon Climate Registry) ovat hyviä esimerkkitapauksia. Pariisin sopimuksessa ei kuitenkaan ole määräyksiä virallisesta tavasta seurata päästöjä ja raportoida kuntien ja alueiden päästövähennyksistä sen paremmin kansallisesti määriteltyjen panosten kuin YK:n suoran järjestelmänkään puitteissa.

Valokuvia täysistunnosta ja ilmastotoimiaiheisesta lehdistövierailusta on saatavissa täältä .

Lisätietoja

Pariisin sopimukseen liittyviä AK:n lausuntoja:

Kohti Pariisin maailmanlaajuista ilmastosopimusta , esittelijä: Annabelle Jaeger (FR, PES), Provence-Alpes Côte d'Azurin aluevaltuuston jäsen (lokakuu 2015).

Maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen toteuttaminen – alueellinen lähestymistapa Marrakechissa järjestettävään COP22-kokoukseen , esittelijä: Francesco Pigliaru (IT, PES), Sardinian aluehallituksen puheenjohtaja, AK:n ENVE-valiokunnan entinen puheenjohtaja (lokakuu 2016).

Ilmastorahoitus: keskeinen väline Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa esittelijä: Marco Dus (IT, PES), Vittorio Veneton (Treviso) kunnanvaltuutettu (lokakuu 2017).

Yhteyshenkilö: David Crous | david.crous@cor.europa.eu | +32 470881037

Jaa :