Euroopan alueiden komitea (AK) on tyytyväinen Euroopan komission 24. helmikuuta 2021 hyväksymään EU:n uuteen strategiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Uudessa strategiassa esitetään, miten Euroopan unioni (EU) voi sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Äärimmäisistä sääilmiöistä johtuneet taloudelliset menetykset olivat Euroopassa vuosina 1980–2016 kaikkiaan yli 436 miljardia euroa. AK pitää kuitenkin valitettavana, että strategiasta puuttuvat edelleen konkreettiset tavoitteet.
Sevillan kaupunginjohtaja, AK:n ENVE-valiokunnan ja vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmän puheenjohtaja Juan Espadas (ES, PES) totesi: "Metsät palavat, tulvat tuhoavat, kuivuus tappaa: niin monet ovat joutuneet jatkuvasti yleistyvien ja aina vain tuhoisampien ilmastokatastrofien uhreiksi. Ilmastokriisillä on äärimmäisiä seurauksia, ja meidän on toimittava välittömästi, sillä tilanteesta on tullut jo nyt uusi normaali. Kyseessä on maailmanlaajuinen hätätila, johon tarvitaan paikallisia ratkaisuja. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva uusi strategia voi auttaa paikallis- ja alueviranomaisia valmistautumaan ja sopeutumaan näihin ääri-ilmiöihin sekä vahvistamaan kykyämme sietää ilmastonmuutosta. Suhtaudumme myönteisesti Euroopan komission johtavan varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ehdotukseen ja olemme kiitollisia siitä, että hän tunnustaa paikallisten ilmastotoimien merkityksen."
Espoon kaupunginhallituksen ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (FI, EPP) sanoi: "Olemme tyytyväisiä siihen, että Euroopan komissio on hyväksynyt entistä kunnianhimoisemman sopeutumisstrategian ja tunnustanut alueiden ja kuntien ratkaisevan roolin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Nyt on edettävä toimissa ja lisättävä huomattavasti rahoitusvälineitä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia paikallisia hankkeita varten, tehostettava parhaiden käytäntöjen omaksumista Euroopan laajuisesti ja hyödynnettävä tietoon pohjautuvan poliittisen päätöksenteon tarjoamia innovointimahdollisuuksia." Markku Markkula on AK:n entinen puheenjohtaja ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta joulukuussa 2020 annetun lausunnon esittelijä.
AK kannattaa Euroopan komission tavoitetta edistää kestävää ja sopeutumiskykyistä kaupunki- ja maaseutukehitystä sekä kanavoida varoja paikallistasolle ja tukea myös maataloutta, joka on aloista eniten alttiina ilmastonmuutokselle.
Komitea odottaa mielenkiinnolla yhteistyötä Euroopan komission kanssa uuden toimintapolitiikan tukijärjestelyn osalta. Tämä tukijärjestely tarjoaa suoraa teknistä apua alue- ja paikallisviranomaisille sopeutumisstrategioiden ja toimintasuunnitelmien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa tiiviissä yhteistyössä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen osapuolten kanssa.
Alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista sopeutumista edistävien toimien suunnitteluun vahvistetaan myös keskeisillä EU:n ohjelmilla, kuten EU:n kaupunkiagendalla , joka käynnistettiin toukokuussa 2016 ja joka perustuu jäsenvaltioiden, kaupunkien ja Euroopan komission väliseen monitasoiseen työskentelytapaan kasvun, asuinkelpoisuuden ja innovoinnin edistämiseksi Euroopan kaupungeissa.
Komitea kannattaa ehdotusta sääntelyn parantamista koskevien suuntaviivojen tarkistamisesta ja paikallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen tunnustamista monialaiseksi painopisteeksi. AK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että uudessa strategiassa painotetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimintalinjojen valtavirtaistamista, ja korostaa, että paikallisten ilmastotoimien toteuttaminen – yksi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uuden strategian kolmesta painopisteestä – on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan helpottaa siirtymistä sanoista tekoihin.
AK kannattaa ehdotusta ilmaston ja terveyden seurantakeskuksen perustamisesta ja ehdottaa avointa vuoropuhelua, jotta voidaan luoda perusta terveysulottuvuuden sisällyttämiselle Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, joka on EU:n kasvustrategia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.
AK kannattaa seurannan ja tiedonkeruun jatkamista, sillä ne ovat keskeisiä välineitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien alueellisten ja paikallisten toimien suuntaamista varten. Euroopan ilmastonmuutostiedon Climate-ADAPT -portaalia on vahvistettava ja laajennettava. Copernicus-ohjelman ilmastonmuutosta koskevien palvelujen tietoja on hyödynnettävä entistä paremmin.
Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät uudesta EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi kesäkuussa 2021.
Lisätietoa:
Euroopan komission ja AK:n lokakuussa 2020 pidetyssä täysistunnossa antaman ilmoituksen jälkeen EU:n ja alue- ja paikallisviranomaisten suoraa yhteistyötä on vahvistettu perustamalla kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen alueellinen jaosto, joka koostuu 27:stä Euroopan alueiden komitean jäsenestä, joiden nimet ilmoitetaan piakkoin. Euroopan alueiden komitea on nyt edustettuna kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen poliittisessa johtokunnassa , kun Varsovan kaupunginjohtajasta ja entisestä Euroopan parlamentin jäsenestä Rafał Kazimierz Trzaskowskista (PL, EPP) on tullut johtokunnan jäsen.
AK perusti äskettäin vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmän varmistaakseen, että EU:n kestävän kehityksen strategia ja covid-19-elpymissuunnitelmat johtavat kunnille ja alueille suunnattuun suoraan rahoitukseen, jotta vihreän kehityksen ohjelmaa voidaan toteuttaa paikallistasolla.
AK on koonnut osana selviytymiskykyisten yhteisöjen luomiseen tähtäävää kampanjaansa verkkoon AK:n jäseniltä 200 hyvää käytäntöä , joista käy ilmi, miten kunnat ja alueet toteuttavat jo nyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevien konkreettisten hankkeiden avulla.
EU:n uudesta strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ilmoitettiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa vuonna 2018 toteutetun vuoden 2013 strategian arvioinnin ja toukokuun ja elokuun 2020 välisenä aikana järjestetyn avoimen julkisen kuulemismenettelyn jälkeen.
Ilmastonmuutoksella on kauaskantoisia vaikutuksia ekosysteemeihin, talouden aloihin sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa. Euroopan komission mukaan säästä ja muista ilmastoon liittyvistä ääri-ilmiöistä johtuvat taloudelliset menetykset olivat vuosina 1980–2016 Euroopassa kaikkiaan yli 436 miljardia euroa.
Maatalous on aloista eniten alttiina ilmastonmuutokselle. Pelkästään vuonna 2018 maataloudelle aiheutuneiden vahinkojen arvo oli Ranskassa noin 2 miljardia euroa, Alankomaissa 1,4 miljardia euroa ja Saksassa 770 miljoonaa euroa. Jos ilmasto lämpenee 3 celciusastetta, kuivuuskausia olisi kaksi kertaa useammin ja kuivuudesta aiheutuvat vuotuiset absoluuttiset tappiot kasvaisivat 40 miljardiin euroon vuodessa, millä olisi vakavimmat vaikutukset Välimeren ja Atlantin alueilla ( EU SCIENCE HUB ).
Yhteyshenkilö:
David Crous
david.crous@cor.europa.eu
+32 470881037