Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Kunnilla ja alueilla avainrooli EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamisessa seuraavien viiden vuoden aikana  
Euroopan alueiden komitea peräänkuuluttaa sääntelyvarmuutta ja taloudellisia kannustimia puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamiseksi Euroopassa sekä 4,8 miljardin euron osoittamista koheesiopolitiikan määrärahoista siirtymää varten hiilialueiden viherryttämiseksi.

Euroopan alueiden komitean ”ympäristö, ilmastonmuutos ja energia” -valiokunnan 24. kokous järjestettiin Bukarestissa. Esityslistan kolme pääaihetta olivat toimenpiteet Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi, kuntien ja alueiden rooli EU:n puhtaan energian säädöspaketin täytäntöönpanossa sekä kestävän kehityksen tavoitteet. AK osallistui yhteistyössä Euroopan komission, EU:n puheenjohtajavaltion Romanian ja Romanian kuntaliiton kanssa myös 12:nteen SET-suunnitelmaa (Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma) koskevaan konferenssiin ”Energiakäänteen toteuttaminen paikallistasolla” 12.–14. kesäkuuta 2019 .

Jäsenet hyväksyivät Espoon kaupunginvaltuuston jäsenen Sirpa Hertellin (FI, EPP) laatiman lausuntoluonnoksen Kestävä Eurooppa vuoteen 2030 mennessä: YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, ekologisen siirtymän ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen jatkotoimet . Siinä peräänkuulutetaan kokonaisvaltaista strategiaa, jolla ohjataan kaikkia EU:n politiikkoja ja toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esittelijä Hertell totesi, että ”Kuntien ja alueiden valmiuksia on parannettava, sillä niiden täytäntöönpanovastuu kattaa 65 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista Euroopassa. Ilmasto-, energia- ja ympäristöpoliittisten kestävän kehityksen toimien toteuttaminen paikallistasolla on Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää. AK kehottaa asettamaan yhdennettyjä ja osallistavia paikallisia tavoitteita ja päämääriä, määrittämään täytäntöönpanotoimia ja laatimaan indikaattoreita, joiden avulla pystytään mittaamaan ja seuraamaan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa, monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti.”

Lausuntoluonnoksen Puhtaan energian säädöspaketin täytäntöönpano: yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ilmastoa ja aktiivi- ja passiivienergiaa koskevan paikallisen ja alueellisen hallintomallin välineenä esittelijä, Tolnan lääninvaltuuston varapuheenjohtaja József Ribányi (HU, EPP) sanoi: ”Jäsenvaltioiden on arvioitava kriittisesti ilmasto- ja energiakysymyksistä käynnistämiään monitasoisia vuoropuheluja varmistaakseen, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettu tiiviisti toimintaan mukaan, kuten energiaunionin hallinnosta annetussa asetuksessa säädetään. Näiden vuoropuhelujen kautta kunnat ja alueet, mutta myös kansalaisyhteiskunta, yritykset ja keskeiset sidosryhmät, voivat osallistua energia- ja ilmastostrategioiden ja toimintasuunnitelmien määrittelyyn ja toteuttamiseen. Ei pidä unohtaa, että kunnat ja alueet hallinnoivat mittasuhteiltaan merkittäviä rakennuskantoja ja joukkoliikenneverkostoja, että niillä on suora toimivalta kaupunkisuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa ja että ne toimivat hajautetun energiantuotannon sääntelijöinä. Kuntia ja alueita EU:ssa edustavana elimenä pyrimme osaltamme edistämään kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia ja erityisesti monitasoista ilmasto- ja energiavuoropuhelua.”

Lausuntoluonnoksen Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano toteuttamalla innovatiivinen ja kestäväpohjainen energiakäänne alue- ja paikallistasolla e sittelijä, Łódźin voivodikunnan aluevaltuuston jäsen Witold Stępień (PL, EPP) sanoi: ”Pariisin sopimuksen toteuttaminen edellyttää nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita ja nopeaa siirtymistä kestäväpohjaiseen ja innovatiiviseen energiajärjestelmään. Euroopan kuntien ja alueiden sekä kansalaisten osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon niiden vastuu energian tuotannosta, jakelusta ja kulutuksesta. Paikallis- ja alueviranomaiset olisi nähtävä kansallisten hallitusten keskeisinä kumppaneina, ja niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta ja uutta teknologiaa ja päästä valmiuksien kehittämisohjelmien piiriin tulisi parantaa, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen energiakäänne hiilialueilla sekä hiili-intensiivisillä alueilla kaikkialla Euroopassa.”

ENVE-valiokunta suosittaa, että koheesiopolitiikan määrärahoista osoitetaan siirtymää varten 4,8 miljardia euroa vuosina 2021–2027 kestävän siirtymän edistämiseksi hiilialueilla. Se myös kannattaa hiilialueiden energiakäänteeseen liittyviin hankkeisiin myönnettävän valtiontuen sallitun tason nostamista sekä voittoa tavoittelevien organisaatioiden tukirahoitusosuuden nostamista 60 prosentista 70 prosenttiin erityisissä EU:n ohjelmissa. AK on jo aikaisemmin kehottanut varaamaan vähintään 30 prosenttia EU:n seuraavasta talousarviosta ilmastopolitiikan valtavirtaistamiseen.

Lausuntoluonnoksessa kehotetaan Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita nostamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen 40 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteet 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (nykyisin on sovittu 32,5 prosentin ja 32 prosentin tavoitetasoista), sillä tämä on ratkaisevan tärkeä ponnahduslauta kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä.

Jäsenet keskustelivat myös lausunnosta Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus vuoden 2020 jälkeen , jonka esittelijänä oli Castelnuovo Rangonen (Modena) kunnanvaltuuston jäsen Benedetta Brighenti (IT, PES) . Keskustelussa korostettiin, että paikallispäättäjät haluavat lisää tukea lähes 10 000 kunnalle ja alueelle, jotka panevat vapaaehtoisesti täytäntöön kestävää energiaa ja ilmastoa koskevia toimintasuunnitelmia (SECAPs) kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa, ja että on kiireellisesti kehitettävä kansallisesti määriteltyjen panosten ja paikallisesti ja alueellisesti määriteltyjen panosten keskinäistä täydentävyyttä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Taustatietoa:

Valokuvia ENVE-valiokunnan kokouksesta voi ladata klikkaamalla tästä .

Valokuvia SET-suunnitelmaa (Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma) koskevasta konferenssista voi ladata klikkaamalla tästä .

Kaikki ENVE-valiokunnan kokouksen asiakirjat ovat ladattavissa klikkaamalla tästä .

Kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien on tarkoitus kattaa jäsenvaltioiden energia- ja ilmastostrategiat ja -toimet vuosina 2021–2030, jotta voidaan edistää vuoteen 2030 asetettujen EU:n tavoitteiden toteutumista. Jäsenvaltioiden oli toimitettava luonnokset kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmistaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Niiden on nyt laadittava ja toimitettava niistä lopulliset versiot kuluvan vuoden joulukuun 31. päivään mennessä. Marraskuussa 2018 annetussa energiaunionin hallintoa koskevassa lainsäädäntöpäätöslauselmassa jäsenvaltioita kehotetaan käynnistämään monitasoisia ilmasto- ja energiavuoropuheluja, joihin paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma energiaunionin hallinnosta on luettavissa täällä .

AK antaa panoksensa tammikuussa 2019 julkaistuun Euroopan komission pohdinta-asiakirjaan Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä laatimalla toisen lausunnon, jonka otsikkona on Kestävän kehityksen tavoitteet: perusta EU:n pitkän aikavälin strategialle Euroopan saattamiseksi kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä . Esittelijänä on Zarasain piirikunnanvaltuuston jäsen, AK:n liettualaisvaltuuskunnan johtaja Arnoldas Abramavičius (LT, EPP) . Lausunto on määrä hyväksyä 26.–27. kesäkuuta 2019 pidettävässä seuraavassa täysistunnossa.

EU:n Yhteisen tutkimuskeskuksen mukaan kivihiiltä ja ruskohiiltä louhitaan 41 alueella 12 eri jäsenvaltiossa. Hiiliala tarjoaa suoraan noin 240 000 työpaikkaa: korkein työllisyysaste hiilikaivosalalla on Puolassa (yli 99 000 työpaikkaa), jota seuraavat Saksa (25 000), Tšekki (18 000), Romania (15 000) ja Bulgaria (12 000).

Kaikkiaan 4,8 miljardin euron osoittaminen koheesiopolitiikan määrärahoista siirtymää varten hiilialueiden viherryttämiseksi on keskeinen ehdotus, joka sisältyy myös ”talouspolitiikka”-valiokunnan (ECON) lausuntoon Euroopan hiilialueiden sosioekonominen rakennemuutos . Sen esittelijänä oli Nordrhein-Westfalenin osavaltion liittovaltio-, Eurooppa- ja kansainvälisistä asioista vastaava valtiosihteeri Mark Speich (DE, EPP) .

Yhteyshenkilö: David Crous | david.crous@cor.europa.eu | +32 470881037