Euroopan alueiden komitea koordinoimaan EU:n alueilla käytäviä keskusteluja EU:n lainsäädäntäprosessia varten Euroopan alueiden komitea ( AK ) ja lainsäädäntävaltaa käyttävien Euroopan alue-edustajistojen konferenssi ( CALRE ) käynnistivät pilottihankkeen vahvistaakseen lainsäädäntävaltaa käyttävien alueparlamenttien osallistumista EU:n lainsäädäntäprosessiin.
Aloite ”Alueparlamenttien poliittisten keskustelujen antama panos” käynnistettiin tänään Italian senaatissa Roomassa pidetyssä yhdeksännessä toissijaisuusperiaatetta käsittelevässä konferenssissa . Eri puolilla Eurooppaa järjestettävien alueellisten keskustelujen aiheita hyödynnetään EU:n lainsäädäntäprosessissa jo varhaisessa vaiheessa laadittaessa Euroopan komission vuotuista työohjelmaa . Komitea – EU:n paikallis- ja aluehallinnon edustajakokous – valvoo hanketta koontaen eri osapuolten panoksia ja huolehtien samalla toissijaisuusperiaatteen toteuttamisesta ja siitä, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että EU toimii vain silloin, kun sen katsotaan olevan valtiollisen, alueellisen tai paikallisen tason toimintaa tehokkaampaa.
Komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz , joka on myös Belgian saksankielisen yhteisön parlamentin puhemies, totesi: ”Tämä aloite on lähtölaukaus alueparlamenttien osallistamiselle EU:n politiikantekoon varhaisvaiheesta alkaen. Hanke osuu erinomaiseen ajankohtaan, hetkeen juuri ennen kuin EU käynnistää Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssinsa yhteyden uudistamiseksi kansalaisiinsa. Meidän on maksimoitava kaikkien EU:n säädösten vaikutus ottamalla oikea hallintotaso – myös kansalaisia lähimpänä olevat alueet ja kunnat – mukaan poliittiseen päätöksentekoon kautta linjan, jotta varmistetaan, että ne vaikuttavat arkeemme. Alueparlamenteissa käytyjen keskusteluiden tulokset toimitetaan Euroopan komissiolle ja ne vaikuttavat osaltaan tulevien toimintapolitiikkojen laatimiseen. Tämä ei tarkoita vähemmän Eurooppaa vaan tehokasta, tulosta tuottavaa Eurooppaa, joka asettaa toimissaan kansalaisensa etusijalle.”
Italian senaatin puheenjohtaja Maria Elisabetta Alberti Casellati avasi konferenssin ja korosti, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on vastattava kiireesti kansalaisten vaatimuksiin saada enemmän vaikutusvaltaa EU:n päätöksissä.
Hankkeelle antoi tukensa Euroopan parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtaja Antonio Tajani : ”Pilottihanke on oikeansuuntainen, ja sen tavoitteena on lisätä alueellisten parlamenttien osallistumista EU:n päätöksentekoon. Alueiden rooli on elintärkeä EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanossa maataloudesta matkailuun ja liikenteestä terveydenhuoltoon. Aluevaltuutetut olisi otettava mukaan tulevaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin, jonka puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsuu koolle ensi vuonna. Vain osallistamalla demokraattisesti valitut edustajat kykenemme tuomaan EU:n toimielimet lähemmäs kansalaisia”, hän sanoi.
Asian ensisijaisuudesta oli samaa mieltä Italian aluevaltuustojen puheenjohtajien liiton koordinaattori Rosa D'Amelio: ”Lainsäädäntävaltaa käyttävät edustajistot Italiassa ja EU:ssa ovat valmiit jakamaan kokemuksiaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa. Mikäli se suunnitellaan hyvin, sen on mahdollista olla eurooppalaisen julkisen tilan edustaja, mielipiteidenvaihdon foorumi”, hän totesi.
Barbara Duden, joka on AK:n CIVEX-valiokunnan puheenjohtaja ja Hampurin osavaltion maapäivien jäsen, totesi, että ”paikallis- ja alueyhteisöjen keskeinen rooli toissijaisuusperiaatteen aktiivisessa toteuttamisessa – mikä korostaa EU-tason yhteisen toiminnan lisäarvoa – käy yhä ilmeisemmäksi, ja myös kumppanimme toimielinkentässä tunnustavat tämän. Sen vuoksi meidän on varmistettava, ettei rakentavaa poliittista keskustelua siitä, mikä taso pystyy parhaiten ratkaisemaan minkäkin kysymyksen, korvata joustamattomilla säännöillä (esimerkkinä nk. ’yksi sisään, toinen ulos’ -periaate), mikä ei ole soveliasta asioiden mutkikkuuden vuoksi.”
Roberto Ciambetti, joka on Veneton aluevaltuuston puheenjohtaja ja Italian aluevaltuustojen puheenjohtajien liiton apulaiskoordinaattori, teroitti seuraavaa: ”Viestimme on, ettei mitään pidä päättää ilman EU:n alueiden ja alueparlamenttien osallisuutta. Meidän sovellettavanamme on 70 prosenttia EU:n lainsäädännöstä, mutta meitä ei kutsuta määrittämään sitä. Mikäli unioni haluaa ratkaista demokratiavajeen tällä tavoin, se on jälleen väärällä tiellä.” Hän korosti, että ”alueiden komitea on keskeinen yhteyspiste alueiden ja EU:n toimielinten välillä, mutta sen tehokas osallistuminen EU:n päätöksentekoprosessiin on varmistettava asianmukaisella tavalla”.
Hankkeen aikana saatuja alueparlamenttien panoksia käytetään hyväksi EU:n päätöksentekoprosessin alkuvaiheessa. Kaikki lainsäädäntävaltaa käyttävät EU:n alueparlamentit voivat osallistua hankkeeseen ottamalla yhteyttä CALREn sihteeristöön ( calre2020@parcan.es ) 24. tammikuuta 2020 mennessä. Hankkeeseen osallistuvat parlamentit valitaan pian ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, ja keskustelut on tarkoitus käydä 1. maaliskuuta – 15. toukokuuta 2020.
Se täydentää toista komitean organisoimaa hanketta, alueellisten keskusten (RegHubs) hanketta, joka käynnistettiin vuonna 2019. Siinä 36 aluetta arvioi valikoitujen EU-politiikojen – kuten julkisia hankintoja koskevan politiikan ja ilmanlaatupolitiikan – täytäntöönpanon tehokkuutta.
Taustatietoa:
Toissijaisuusperiaatetta käsittelevä konferenssi on Euroopan alueiden komitean johdolla kahden vuoden välein järjestettävä tapahtuma, jonka tavoitteena on vauhdittaa toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantatyötä toimielinten välisellä tasolla ja tarjota kaikille toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaan osallistuville kumppanitahoille tilaisuus aitoon vuoropuheluun. Roomassa järjestetty konferenssi on yhdeksäs laatuaan. Jokainen niistä on järjestetty aina eri jäsenvaltiossa.
Toissijaisuusperiaatteella varmistetaan, että EU toimii vain silloin, kun se toiminta on tietyssä asiassa tehokkaampaa kuin valtiollisen, alueellisen tai paikallisen tason toiminta. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla EU:n toimilla on riittävästi lisäarvoa.
Toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen käsite tarkoittaa uutta työskentelytapaa, jossa perinteinen näkemys toissijaisuusperiaatteesta viedään askelta pidemmälle. Siinä kaikkia institutionaalisia, valtiollisia ja valtiotasoa alemman tason toimijoita kannustetaan antamaan rakentava panos EU:n lainsäädännön lisäarvon parantamiseen läpi koko päätöksentekosyklin. AK ehdotti toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen toimintatapaa Euroopan komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin marraskuussa 2017 perustamassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelevassa työryhmässä , jonka puheenjohtajana oli komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen käsite on sisällytetty Euroopan komission lokakuussa 2018 antamaan tiedonantoon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteesta .
Yhteyshenkilöt:
Pierluigi Boda
P. +32 473851743
pierluigi.boda@cor.europa.eu
Marie-Pierre Jouglain
P. +32 22822566
mariepierre.jouglain@cor.europa.eu