Alue- ja paikallispäättäjät ovat valmiita edistämään kansalaisaloitteita,
joilla on alueellisia vaikutuksia
Alue- ja paikallispäättäjät kutsuivat ensimmäistä kertaa Euroopan alueiden komitean (AK) täysistuntoon eurooppalaisen kansalaisaloitteen edustajia. AK:n 142. täysistuntoon osallistuivat edustajat kahdesta eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta sekä Euroopan demokratiasta ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies Pedro Silva Pereira ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vasta valittu puheenjohtaja Christa Schweng.
Eurooppalainen kansalaisaloite perustettiin vuonna 2011. Se on osallistavan demokratian väline EU:ssa ja tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden kehottaa komissiota tekemään säädösehdotuksen perussopimusten täytäntöönpanoa varten. OECD:n vuoden 2020 kertomuksessa keskustelevan demokratian aloitteista todetaan, että edustavia keskusteluprosesseja on käytetty useimmiten paikallisella (52 %) ja alueellisella (30 %) tasolla viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana. Alue- ja paikallisviranomaiset ovat siten luonnollisia kumppaneita pyrittäessä edistämään kansalaisaloitteita, joilla on alueellisia vaikutuksia. Tämä voidaan toteuttaa kolmella tavalla: Ensinnäkin AK:n jäsenet voivat päättää yhdessä tukea tietyn kansalaisaloitteen tavoitetta antamalla oma-aloitteisen lausunnon tai päätöslauselman. Toiseksi joku AK:n jäsenistä voi ottaa asian esille täysistunnon vakituisena asiakohtana olevassa keskustelussa alueellisesti ja paikallisesti tärkeistä EU-asioista. Kolmanneksi kansalaisaloitteet voitaisiin sisällyttää kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon edistävään CitizEN-verkostoon, joka on AK:n Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia varten luoma väline.
AK:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Vasco Cordeiro totesi: ”Eurooppalaiset kansalaisaloitteet voisivat tarjota erinomaisen välineen demokratian parantamiseksi EU:ssa. Meidän tulee aina puolustaa demokratiaa, parempaa lainsäädäntöä ja toissijaisuusperiaatteen aktiivista toteuttamista. Jos kansalaisaloitteita ei tueta riittävästi, vaarana on, että ne epäonnistuvat, lisäävät kansalaisten turhautumista ja heikentävät heidän luottamustaan EU:hun. Asia ei saisi jäädä vain akateemisen keskustelun tasolle, vaan siitä pitäisi käydä poliittista keskustelua Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, jotta voitaisiin löytää uusia keinoja vahvistaa EU:n demokraattista perustaa.”
Euroopan demokratiasta ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies Pedro Silva Pereira totesi: ”Eurooppalainen kansalaisaloite on tärkeä väline, jolla edistetään osallistumista unionin lainsäädäntöprosessiin. Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun välineeseen on tehty useita muutoksia, jotta sitä olisi helpompi käyttää. Samalla on pyritty lisäämään EU:n päätöksenteon avoimuutta. Nyt kun olemme käynnistämässä perusteellisen keskustelun Euroopan tulevaisuudesta, eurooppalainen kansalaisaloite voi olla esimerkki siitä, miten kansalaisten ja EU:n toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin, vuorovaikutusta voidaan edelleen laajentaa ja miten osallistavan demokratian mekanismeja pystytään vahvistamaan. Aika on mitä otollisin alueiden komitean aloitteelle, kun tavoitteena on varmistaa, että alueelliset toimijat voivat osallistua tiiviisti eurooppalaisen demokratian jatkuvaan kehittämiseen.”
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Christa Schweng sanoi: ”Kansalaisille on varattava keskeinen asema EU:n politiikoissa, oli se sitten ETSK:n edustamien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kautta tai eurooppalaisen kansalaisaloitteen kaltaisten välineiden avulla. ETSK edistää jatkossakin eurooppalaista kansalaisaloitetta EU:n tasolla – samoin kuin sen jäsenet omissa maissaan – lisäten siitä tietoisuutta niin, että kansalaiset tuntevat sen paremmin ja käyttävät sitä näin ollen useammin. Haluamme pitää kansalaiset ajan tasalla ja kannustaa heitä osallistumaan mielekkäällä tavalla, sillä EU:n olisi oltava mahdollisimman lähellä kansalaisiaan ja ansaittava heidän luottamuksensa. Sekä ETSK:lla että AK:lla on tärkeä rooli välittäjinä paitsi EU:ssa myös jäsenvaltioissa ja niiden alue- ja paikallistasolla.”
Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa Minority SafePack – miljoona allekirjoitusta Euroopan monimuotoisuuden puolesta kehotetaan EU:ta parantamaan kansalliseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden suojelua ja vahvistamaan unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Kansalaisaloitteen esitteli yksi sen järjestäjistä, AK:n entinen puheenjohtaja ja jäsen Karl-Heinz Lambertz . Se on yksi seitsemästä kansalaisaloitteesta, jotka ovat saaneet riittävästi allekirjoituksia, käyneet läpi kaikki menettelyn vaiheet ja toimitettu lopulta komissiolle.
Äänestäjät ilman rajoja, täydet poliittiset oikeudet EU:n kansalaisille on yksi 14:sta vireillä olevasta eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (avoimet aloitteet, joihin kerätään parhaillaan allekirjoituksia). Kansalaisaloitteen esitteli Beniamino Brunati, ja siinä vaaditaan uudistuksia, joilla lujitetaan EU:n kansalaisten nykyisiä oikeuksia äänestää ja olla ehdolla Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa asuinmaassaan, sekä uutta lainsäädäntöä näiden oikeuksien ulottamiseksi koskemaan alueellisia ja valtakunnallisia vaaleja ja kansanäänestyksiä.
CitizEN eli verkosto, jolla edistetään kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon, on väline, jota AK ehdotti lausunnossaan ”Paikallis- ja alueviranomaiset jatkuvassa vuoropuhelussa kansalaisten kanssa” . Lausunnon esitteli Declan McDonnell (IE, EA). CitizEN-verkosto voitaisiin käynnistää Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä, ja siitä voitaisiin tehdä tulevaisuudessa pysyvä mekanismi. Verkostolla on kolme tavoitetta:
– vahvistaa EU:n toimielinten ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta paikallis- ja aluetason suorien osallistamismenetelmien avulla
– antaa esimerkkejä osallistumismenetelmistä, joita voidaan käyttää sekä virallisesti että epävirallisesti
– toimia eri puolilta Euroopan unionia peräisin olevia valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia osallistumisaloitteita koskevien tietojen rekisterinä ja näitä aloitteita koskevien hyvien käytäntöjen jakajana.
Kansalaisaloitteiden järjestäjien olisi hyödynnettävä Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä järjestettävien keskustelujen tarjoama tilaisuus. CitizEN-verkostosta voisi tulla vakaa ja pysyvä rakenne, joka kykenee jatkamaan konferenssin työskentelyn seurantaa ja varmistamaan, että kansalaiset pidetään hyvin perillä asioista ja että he voivat osallistua konferenssin seuranta- ja arviointivaiheisiin.
Taustatietoa:
Tammikuun 1. päivästä 2020 on sovellettu uusia sääntöjä, joiden tarkoituksena on helpottaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttömahdollisuuksia, keventää aloitteeseen liittyviä menettelyjä ja tehdä siitä helppokäyttöisempi järjestäjille ja tukijoille. Tärkein tekninen uudistus on komission hallinnoima, verkossa toimiva keskitetty allekirjoitusten keruujärjestelmä. Palvelu on ilmainen ja sen avulla kansalaiset voivat allekirjoittaa aloitteen käyttäen sähköistä tunnistautumista. Järjestäjät voivat myös vuoden 2022 loppuun asti luoda verkkoon oman keruujärjestelmänsä. Vuodesta 2012 on rekisteröity 75 aloitetta.
AK on antanut aiheesta kolme lausuntoa:
– Eurooppalainen kansalaisaloite (CDR 167/2010), vuonna 2010, esittelijä Sonia Masini
– Eurooppalainen kansalaisaloite (CIVEX-VI/005), lokakuussa 2015, esittelijä Luc Van den Brande
– Asetus eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (CIVEX-VI/028), maaliskuussa 2018, esittelijä Luc Van den Brande.
Lokakuussa 2018 annetussa lausunnossa ”Pohdintoja Euroopasta: miten uudistaa luottamus Euroopan unioniin – alue- ja paikallisviranomaisten näkemykset” eurooppalaista kansalaisaloitetta käsitellään demokratian ja kansalaisten osallistumisen laajemmassa yhteydessä: – – eurooppalaisen kansalaisaloitteen kaltaisia osallistamisvälineitä tulisi vahvistaa. EU:n nykyisiä edustuksellisen demokratian rakenteita sekä osallistavan päätöksenteon ja pysyvän vuoropuhelun innovatiivisia lisäratkaisuja täydentävänä välineenä eurooppalaiset kansalaisaloitteet voivat auttaa aktivoimaan kansalaisia yhteisen asian hyväksi, korostamaan keskeisten poliittisten kysymysten eurooppalaista ulottuvuutta ja edistämään yleiseurooppalaisen keskustelun ja sitä kuvastavan yleisen mielipiteen syntymistä.
AK:n kesäkuussa 2019 antamassa päätöslauselmassa komitean ehdotuksista Euroopan unionin uudelle lainsäädäntökaudelle mainitaan kansalaisaloite yhtenä osallistavan demokratian nykyisistä välineistä, joiden avulla voidaan vahvistaa EU:n legitimiteettiä ja demokraattista perustaa, ja todetaan, että sitä olisi täydennettävä uusilla välineillä – esimerkiksi pysyvällä järjestelmällä kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua varten.
Yhteyshenkilö:
Marie-Pierre Jouglain
mariepierre.jouglain@cor.europa.eu
P. +32 473524115